Kirjoittaja Aihe: piti/sukkha ja kundaliini  (Luettu 268 kertaa)

DQ

  • Viestejä: 3
piti/sukkha ja kundaliini
« : Syyskuu 11, 2018, 06:22:26 ip »
Mitenkä te arvon joogit rinnastaisitte pitin ja kundaliinin?

Onko teistä piti, kundaliini ja chi sama vai eri energia?

Tästä oli aiemmin ohimennen keskustelua "Pragmaattinen dharma ja herääminen" -thredissa, mutta tää aihe jäi vaille huomiota.

Kimi aiemmin totes et kyseessä on eri energia, koska kundaliini toimii keskilinjassa, kun taas piti ja sukkha on "taivaallisia tiloja", eli meditatiivisia tiloja, ikään kuin ympärillä.

Ois mielekästä kuulla harjoittajilta omakohtaisia näkemyksiä keskilinjan ja koetun avaruuden välisistä yhtenevyyksistä ja eroavaisuuksista. Ehkä me voidaan oppia toisiltamme jotain näin?


Tomi

  • Viestejä: 412
Vs: piti/sukkha ja kundaliini
« Vastaus #1 : Syyskuu 19, 2018, 11:17:42 ap »
Mitenkä te arvon joogit rinnastaisitte pitin ja kundaliinin?

Onko teistä piti, kundaliini ja chi sama vai eri energia?

Tästä oli aiemmin ohimennen keskustelua "Pragmaattinen dharma ja herääminen" -thredissa, mutta tää aihe jäi vaille huomiota.

Kimi aiemmin totes et kyseessä on eri energia, koska kundaliini toimii keskilinjassa, kun taas piti ja sukkha on "taivaallisia tiloja", eli meditatiivisia tiloja, ikään kuin ympärillä.

Ois mielekästä kuulla harjoittajilta omakohtaisia näkemyksiä keskilinjan ja koetun avaruuden välisistä yhtenevyyksistä ja eroavaisuuksista. Ehkä me voidaan oppia toisiltamme jotain näin?

En kovin paljoa tunne tuota kundaliniteoriaa. Eräs kundaliinijooga-opettajaksi valmistunut sanoi kuitenkin että kyseessä on sama energia kuin piti josta tuolla ihmisellä oli myös kokemusta. Leigh Brasington, joka on pitkään opettanut jhanoja sanoi myös että kyseessä on sama ilmiö. Hän korosti myös sitä että piti voi olla kokemuksellisesti monenlainen. Veikkaisin että ne tehdyt harjoitukset ja harjoittajan oletukset ohjaavat sitä miten ja missä se koetaan. Piti voi olla missä tahansa kehon osassa eri voimakkuuksilla ja sitä voi opetella ohjailemaan.

Joskus teininä koin voimakkaan oivalluksen yhteydessä (meditaation ulkopuolella) voimakkaan energian nousemisen selkärangan tyvestä kohti kalloa. Se oli kyllä erilainen kokemus kuin piti. Energia oli paljon hienovaraisempaa.

Chi ymmärtääkseni tarkoittaa jo jotain hienovaraisempaa kuin noita aika karkeita piti -tuntemuksia, jotka voivat olla rajuudessaan jopa vähän epämiellyttäviä.

Pitistä on jonkun verran kokemusta, mutta en pitänyt sitä kovin mielenkiintoisena ilmiönä. Metta-meditaatio vie usein sukkhan kautta suoraan toiseen jhanaan ja on kai nopeampi tapa jhanoihin jos homma sujuu. Sukkha on paljon miellyttävämpi. Minulla toimi tuo menetelmä hyvin. Tosin sitten kun sain homman toimimaan niin katosi myös mielenkiinto.

Mitä merkitystä tällä on? Miksi asia sinua kiinnostaa?
« Viimeksi muokattu: Syyskuu 20, 2018, 11:45:14 ap kirjoittanut Tomi »

DQ

  • Viestejä: 3
Vs: piti/sukkha ja kundaliini
« Vastaus #2 : Syyskuu 27, 2018, 09:12:48 ip »
Saanko tehdä jatkokysymyksen? Et kun osaat erotella toisistaan Chin, pitin (kundaliinin) sukkhan ja sit keskilinjassa tapahtuvan hienovaraisemman energian, niin miten tää näkyy sun intentiossa suhteessa mietiskelyyn?

Oletko samaa mieltä Leigh Brassingtonin jhanoista, vai kuvailisitko sä vaiheita jotenkin eri tavalla?

Ja mikä rooli näillä energioilla on sulle muodollisessa mietiskelyssä ja kun kohtaat muita ihmisiä töissä ja kotona?




Tomi

  • Viestejä: 412
Vs: piti/sukkha ja kundaliini
« Vastaus #3 : Syyskuu 28, 2018, 11:11:33 ap »
Saanko tehdä jatkokysymyksen? Et kun osaat erotella toisistaan Chin, pitin (kundaliinin) sukkhan ja sit keskilinjassa tapahtuvan hienovaraisemman energian, niin miten tää näkyy sun intentiossa suhteessa mietiskelyyn?

En voi oikein sanoa että kykenen tuohon. Omien kokemusta, luetun ja pohditun pohjalta vain mietin tällä hetkellä siten miten kirjoitin yllä. Periaatteessa ihmisen joka sanoo kykenevänsä tuohon pitäisi harjoittaa kaikissa noissa kolmessa traditiossa siinä määrin että pystyy  ankkuroitumaan niiden käsitteistöön opettajan avulla. Veikkaan että näitä ihmisiä on harvakseltaan.

Lainaus
Oletko samaa mieltä Leigh Brassingtonin jhanoista, vai kuvailisitko sä vaiheita jotenkin eri tavalla?

Ja mikä rooli näillä energioilla on sulle muodollisessa mietiskelyssä ja kun kohtaat muita ihmisiä töissä ja kotona?

Minusta Brasington osaa asiansa. Hänellä on pitkä kokemus jhanoista ja niiden opettamisesta, tietääkseni pidempi ja laajempi kuin kellään muulla länsimaalaisella. Hän myös sanoo opettavan pehmeitä jhanoja eikä niitä "kovia" kuten Pak Aukissa tehdään. Siitä miten asiat aukeavat on luonnollisesti yksilöllisiä eroja johtuen ainakin temperamentista, aivokemiasta ja harjoitustaustasta. Olen tehnyt yhden 10 päivän retriitin hänen kanssaan ja se oli hyvä kokemus. Jossain hän on sanonut että yli puolet retriittiläisistä saavuttaa ainakin ensimmäisen jhanan hänen retriiteillään. Osallistujat ovat toki valikoitunutta väkeä, mutta mitä jälkikäteen on jutellut ihmisten kanssa niin ei välttämättä ollenkaan liioittelua.

Pak Aukissa opetettavat jhanat ovat suurimman osan ainakin maallikkoja ulottumattomissa. Minimissään suositellaan kuukauden retriittiä ja sessiot ovat puolitoista tuntia ja niitä on päivässä monta. Jotkut viettävät keskuksissa puolesta vuodesta vuoteen saavuttamatta ensimmäistä jhanaa.

Ei noilla energioilla ole tällä hetkellä merkitystä. Välillä ne nousevat retriiteillä ilman varsinaista pyrkimystä ja silloin annan niille huomiota. En juuri tee samadhi harjoitusta. Olen huomannut että oma mieleni vakautuu ihan tarpeeksi jos vain huolehtii läsnäolon jatkuvuudesta ja viisauden läsnäolosta tarpeeksi pitkiä aikoja. Tällä tavalla muodostuu vähän toisenlainen samadhi, mutta mieli on kyllä varsin selkeä, koosteinen ja miellyttävä näinkin.
« Viimeksi muokattu: Syyskuu 28, 2018, 01:40:04 ip kirjoittanut Tomi »

DQ

  • Viestejä: 3
Vs: piti/sukkha ja kundaliini
« Vastaus #4 : Lokakuu 14, 2018, 01:36:04 ap »

Ei noilla energioilla ole tällä hetkellä merkitystä. Välillä ne nousevat retriiteillä ilman varsinaista pyrkimystä ja silloin annan niille huomiota. En juuri tee samadhi harjoitusta. Olen huomannut että oma mieleni vakautuu ihan tarpeeksi jos vain huolehtii läsnäolon jatkuvuudesta ja viisauden läsnäolosta tarpeeksi pitkiä aikoja. Tällä tavalla muodostuu vähän toisenlainen samadhi, mutta mieli on kyllä varsin selkeä, koosteinen ja miellyttävä näinkin.

Mutta eikö sun mieli ole myös energiaa? Etkö ole tunnistanut sun mielen energeettistä olemusta?

Mä en pelkäis puhua näistä energeettisistä asioista, vaikka me ei kuuluttaiskaan noihin harvoihin autorisoituihin opettajiin. Vähän ku että seksistä ei vois puhua ilman että joku ois opettanu siihen. Luonnollisii asioitahan energiat on, ja ois hyvä luoda sitä yhteistä käsitteistöö jotta vältetään väärinymmärryksiä harjoituksessa.