Kirjoittaja Aihe: Ngakpa  (Luettu 2700 kertaa)

Kalansilmätorni

  • Viestejä: 113
  • http://www.mikseri.net/artists/7000yt.150176.php
Vs: Ngakpa
« Vastaus #15 : Syyskuu 13, 2016, 04:19:25 ip »
Vielä ääntämisestä. Asia tulee hyvin selväksi, kun katsotaan miten se kirjoitetaan tiibetiläisillä kirjaimilla.
Ensin on s, joka ei äänny eikä vaikuta tässä tapauksessa seuraavaan äänteeseen. Sitten on merkki, joka tarkoittaa velaarista nasaalia (eli 'äng-äännettä' ja a-vokaali tulee ilmaiseksi sen ohella).

Sekaannus syntyy siitä, että tätä yhtä merkkiä ja äännettä merkitään latinalaisissa aakkosissa kahdella kirjaimella ng. Siksi on aina epäselvää, varsinkin englantilaisille, espanjalaisille jne. jne., että pitääkö g:kin vielä lausua mukaan. Mutta tosiaan tämä epäselvyys poistuu heti, kun katsotaan miten se kirjoitetaan tiibetiläisillä kirjaimilla.

pael

  • Viestejä: 194
Vs: Ngakpa
« Vastaus #16 : Syyskuu 13, 2016, 04:40:33 ip »
Palautuuko Ngakpa-perinne Shakyamuni Buddhaan? Vai termoihin?

Kalansilmätorni

  • Viestejä: 113
  • http://www.mikseri.net/artists/7000yt.150176.php
Vs: Ngakpa
« Vastaus #17 : Syyskuu 13, 2016, 04:45:24 ip »
Palautuuko Ngakpa-perinne Shakyamuni Buddhaan? Vai termoihin?

Palautuuko meditaatio Shakyamuni buddhaan? (Sitä kun on ollut ainakin 10 000 vuotta ennenkin häntä)
Palautuuko merenrannalla kävelyl Shakyamuni buddhaan? Entä kukat, kaurapuuro, rakastelu, musiikki...?
Kaikki on kiinni osoitteesta ja motivaatiosta.

Seagal

  • Ihminen
  • Viestejä: 256
Vs: Ngakpa
« Vastaus #18 : Syyskuu 13, 2016, 07:00:28 ip »
Eivät ollet ihan tästä maailmasta, eivät juuri puhuneet mitään ja hyppelivät luolasta luolaan kuin vuohet, ja tukka oli pitkä.

Täällä he hyppelevät mcdonaldsista toiseen.

Ekhnaton

  • Viestejä: 286
Vs: Ngakpa
« Vastaus #19 : Syyskuu 16, 2016, 11:45:01 ap »
Vielä ääntämisestä. Asia tulee hyvin selväksi, kun katsotaan miten se kirjoitetaan tiibetiläisillä kirjaimilla.
Ensin on s, joka ei äänny eikä vaikuta tässä tapauksessa seuraavaan äänteeseen. Sitten on merkki, joka tarkoittaa velaarista nasaalia (eli 'äng-äännettä' ja a-vokaali tulee ilmaiseksi sen ohella).

Sekaannus syntyy siitä, että tätä yhtä merkkiä ja äännettä merkitään latinalaisissa aakkosissa kahdella kirjaimella ng. Siksi on aina epäselvää, varsinkin englantilaisille, espanjalaisille jne. jne., että pitääkö g:kin vielä lausua mukaan. Mutta tosiaan tämä epäselvyys poistuu heti, kun katsotaan miten se kirjoitetaan tiibetiläisillä kirjaimilla.

Asia on hyvin monitahoinen, itse sain opastusta oikeaan ääntämiseen tiibetiläiseltä nunnalta Ruotsissa, jonka mielestä pitäisi olla mahdollista että ruotsalaiset voivat sanoa sanat ngondro, ngagpa, jne.. oikein. Koska ruotsinkielessä on sana "pengar", josta pitää vain jättää alun "pe" pois, ja silloin osaa helposti sanoa tämän vaikean äänteen oikein. Tällöin g ääntyy[/i], aivan kuten g ääntyy suomenkielen sanoissa: sangosta, sangollinen, vahingossa, vahingotta, jne.. Tässäkin on pieniä eroja sen mukaan mikä konsonantti tulee äng-äännettä seuraavan vokaalin jälkeen. Vertailun vuoksi, puolankielessä -ng ääntyy niin että g kuuluu aivan selvästi, voimakkaammin  suomessa. Puolalainen sanoo  englannin sanan "morning" niin että viimeinen g kuuluu.
Perusvirhe näiden tiibetin sanojen ääntämyksessä on että n ja g vaihtavat paikkaa, ja sanotaan gnakpa, gnondro, jne...
Lisäksi tulee vielä se että tiibetiä äännetään eri lailla eri puolilla Tiibetiä.
« Viimeksi muokattu: Syyskuu 16, 2016, 11:52:45 ap kirjoittanut Ekhnaton »

Ekhnaton

  • Viestejä: 286
Vs: Ngakpa
« Vastaus #20 : Syyskuu 16, 2016, 11:47:27 ap »
Palautuuko Ngakpa-perinne Shakyamuni Buddhaan? Vai termoihin?

Ngag on mantra, mantroja on ollut Buddhan aikana ja Buddhaa ennen.

Kalansilmätorni

  • Viestejä: 113
  • http://www.mikseri.net/artists/7000yt.150176.php
Vs: Ngakpa
« Vastaus #21 : Syyskuu 17, 2016, 07:40:29 ip »
Vielä ääntämisestä. Asia tulee hyvin selväksi, kun katsotaan miten se kirjoitetaan tiibetiläisillä kirjaimilla.
Ensin on s, joka ei äänny eikä vaikuta tässä tapauksessa seuraavaan äänteeseen. Sitten on merkki, joka tarkoittaa velaarista nasaalia (eli 'äng-äännettä' ja a-vokaali tulee ilmaiseksi sen ohella).

Sekaannus syntyy siitä, että tätä yhtä merkkiä ja äännettä merkitään latinalaisissa aakkosissa kahdella kirjaimella ng. Siksi on aina epäselvää, varsinkin englantilaisille, espanjalaisille jne. jne., että pitääkö g:kin vielä lausua mukaan. Mutta tosiaan tämä epäselvyys poistuu heti, kun katsotaan miten se kirjoitetaan tiibetiläisillä kirjaimilla.

Asia on hyvin monitahoinen, itse sain opastusta oikeaan ääntämiseen tiibetiläiseltä nunnalta Ruotsissa, jonka mielestä pitäisi olla mahdollista että ruotsalaiset voivat sanoa sanat ngondro, ngagpa, jne.. oikein. Koska ruotsinkielessä on sana "pengar", josta pitää vain jättää alun "pe" pois, ja silloin osaa helposti sanoa tämän vaikean äänteen oikein. Tällöin g ääntyy[/i], aivan kuten g ääntyy suomenkielen sanoissa: sangosta, sangollinen, vahingossa, vahingotta, jne.. Tässäkin on pieniä eroja sen mukaan mikä konsonantti tulee äng-äännettä seuraavan vokaalin jälkeen. Vertailun vuoksi, puolankielessä -ng ääntyy niin että g kuuluu aivan selvästi, voimakkaammin  suomessa. Puolalainen sanoo  englannin sanan "morning" niin että viimeinen g kuuluu.
Perusvirhe näiden tiibetin sanojen ääntämyksessä on että n ja g vaihtavat paikkaa, ja sanotaan gnakpa, gnondro, jne...
Lisäksi tulee vielä se että tiibetiä äännetään eri lailla eri puolilla Tiibetiä.

Yrittäisin pitää puolan, ruotsin sekä kaikki muut kielet paitsi tiibetin, erossa tiibetin ääntämyksen kuvailusta. Miten ne ääntävät kirjainYHDISTELMÄN ng, ei kannata ottaa kuvaamaan sitä, miten YKSI kirjain ääntyy tiibetissä (puhutaan nyt keskitiibetin murteesta, koska se on yleinen kirjakieli). NGakpan NG ei ole kirjainyhdistelmä, vaan yksi kirjain, foneettisella merkillä: [ŋ] , eikä [ŋg]. Sitä vaan ikävä kyllä kuvataan kahdella kirjaimella latinalaisessa translitteroinnissa, siis tekstissä.

ŋakpa, ei ŋgakpa eikä nakpa.

Velaarinen nasaali on yksi äänne, ei äänteiden yhdistelmä. Suomalainen osaa sanoa sen lisäämättä perään g:tä tai k:ta (vaikkapa sanassa 'sangen', jossa se on kaksois-muodossaan eli [saŋŋen].

Sitten on tää toinen juttu: "gnakpa" ei välttämättä ole sekaannus, vaan ERI SANA. Tiibetin kielessä on sana gnag, joka tarkoittaa jonkinlaista maallista karjaan liittyvää ammattia, karjakkoa, tai sitten mustaa. Se äännetään 'nak' (g tavun alussa on ns. häviävä konsonantti, tavun lopussa se muuttuu soinnittomaksi). Tietty se on sekaannus, jos nakpalla tarkoitetaan ŋakpaa eikä nakpaa.

Saltzmann

  • Ylläpitäjä
  • Viestejä: 343
  • bottiovimikko
Vs: Ngakpa
« Vastaus #22 : Syyskuu 18, 2016, 10:59:38 ap »
...
NGakpan NG ei ole kirjainyhdistelmä, vaan yksi kirjain, foneettisella merkillä: [ŋ] , eikä [ŋg].
...
Tarkennuskorjaus: ng on kyllä kirjainyhdistelmä; kaksi kirjainta, ei yksi kirjain, mutta yksi äänne tosiaan. Kahdella kirjaimella kuvataan yhtä mainittua äännettä tässä tapauksessa. EDIT 2: Uskon kyllä, että tätä tarkoititkin perimmiltään, mutta esitit asian huolimattomasti.

(EDIT 1: tarkennuskorjaus itselleni, poistin sekoiluja: sekoitin velaarin ja palataalin nasaalin.)

Suomenkielessähän pääsääntöisesti yksi kirjain vastaa yhtä äännettä, poikkeuksena esim. tämä mainittu äng, (eikä klusillit ilmene kirjoituksesta), mutta kuten tiedätte, niin useinmiten muissa kielissä yhtä äännettä voi vastata useampikin kirjain, riippuen niiden yhdistelmistä, joka toisaalta tarkoittaa sitä, että sitten taas yksi kirjain voi yksittäinkin ilmentyä eri äänteitä riippuen siitä kirjaimistoympäristöstä.
« Viimeksi muokattu: Syyskuu 18, 2016, 01:23:06 ip kirjoittanut Saltzmann »
All deities reside in the human breast.  William Blake

Ekhnaton

  • Viestejä: 286
Vs: Ngakpa
« Vastaus #23 : Syyskuu 19, 2016, 11:25:56 ap »
Suomenkielessä -ng ei ole kaikissa tapauksissa eikä selkeästi yksi äänne, kuten sanoissa: sangon, sangen, Hangon, hangolla, jängällä, hangella, kengillä, jne...
Kaikkien kielien tarkka ääntämys ylittää usein sen mitä kirjaimet pystyvät kuvaamaan. Kielien tarkkaa, tosiasiallista ääntämystä tutkitaan fonetiikassa.  Siellä löytyy tarkekirjoitusta, joka vastaa paremmin eri kielien todellista äänneasua.
Itsen ja muiden kuuleman perusteella vaikuttaa siltä että myös tiibetin ng on reunoiltaan erilainen, äänteen alku, keskiosa ja loppu ovat erilaiset, vaikka sitä  kutsutaankin "yhdeksi äänteeksi".
« Viimeksi muokattu: Syyskuu 19, 2016, 11:29:06 ap kirjoittanut Ekhnaton »

Kalansilmätorni

  • Viestejä: 113
  • http://www.mikseri.net/artists/7000yt.150176.php
Vs: Ngakpa
« Vastaus #24 : Syyskuu 19, 2016, 11:37:34 ap »
...
NGakpan NG ei ole kirjainyhdistelmä, vaan yksi kirjain, foneettisella merkillä: [ŋ] , eikä [ŋg].
...
Tarkennuskorjaus: ng on kyllä kirjainyhdistelmä; kaksi kirjainta, ei yksi kirjain, mutta yksi äänne tosiaan. Kahdella kirjaimella kuvataan yhtä mainittua äännettä tässä tapauksessa. EDIT 2: Uskon kyllä, että tätä tarkoititkin perimmiltään, mutta esitit asian huolimattomasti.

(EDIT 1: tarkennuskorjaus itselleni, poistin sekoiluja: sekoitin velaarin ja palataalin nasaalin.)

Suomenkielessähän pääsääntöisesti yksi kirjain vastaa yhtä äännettä, poikkeuksena esim. tämä mainittu äng, (eikä klusillit ilmene kirjoituksesta), mutta kuten tiedätte, niin useinmiten muissa kielissä yhtä äännettä voi vastata useampikin kirjain, riippuen niiden yhdistelmistä, joka toisaalta tarkoittaa sitä, että sitten taas yksi kirjain voi yksittäinkin ilmentyä eri äänteitä riippuen siitä kirjaimistoympäristöstä.

Nimenomaan tiibetissä se ei ole kirjainyhdistelmä, katso miten se kirjoitetaan tiibetiläisillä merkeillä, yksi ainut merkki:

eli yksi äänne ja yksi merkki. Ei äänteiden eikä merkkien yhdistelmä. Tarkoitat että se on kirjainten yhdistelmä tiibetiläisessä translitteraatiossa, eli latinalaisin merkein. Tuo translitteraatio onkin sotkun ja sekaannuksen alkupiste.

(EDIT Saltzmann ei editoinut tänne mitään, paitsi tämän selittelyn sulkeisiin, mutta vahingossa näppäsin muokkaa nappia enkä vastaa. Pahoittelen.)
« Viimeksi muokattu: Syyskuu 20, 2016, 12:23:06 ap kirjoittanut Saltzmann »

Kalansilmätorni

  • Viestejä: 113
  • http://www.mikseri.net/artists/7000yt.150176.php
Vs: Ngakpa
« Vastaus #25 : Syyskuu 19, 2016, 11:48:39 ap »
Suomenkielessä -ng ei ole kaikissa tapauksissa eikä selkeästi yksi äänne, kuten sanoissa: sangon, sangen, Hangon, hangolla, jängällä, hangella, kengillä, jne...
Kaikkien kielien tarkka ääntämys ylittää usein sen mitä kirjaimet pystyvät kuvaamaan. Kielien tarkkaa, tosiasiallista ääntämystä tutkitaan fonetiikassa.  Siellä löytyy tarkekirjoitusta, joka vastaa paremmin eri kielien todellista äänneasua.
Itsen ja muiden kuuleman perusteella vaikuttaa siltä että myös tiibetin ng on reunoiltaan erilainen, äänteen alku, keskiosa ja loppu ovat erilaiset, vaikka sitä  kutsutaankin "yhdeksi äänteeksi".

Tuo erilaisuus johtuu vain eri puhujien suiden sattumanvaraisista asennoista, ihan samoin kuin suomenkin velaarisen nasaalin kohdalla. Nuo erot eivät kanna merkitystä muuttavaa efektiä. G:tä siihen ei kuitenkaan ole tarkoitus lisätä ehdoin tahdoin. Riittää, jos yrittää parhaansa olla lausumatta g:tä, kyllä kitapurje sinne jonkin pienen lisäloiskauksen silti tekee kun velaari vapautetaan.

Äänne on tällä tulku Dakpan videolla neljäntenä (en tosin tiedä mitä murrealuetta hän edustaa):
https://www.youtube.com/watch?v=OdBiTKtMcck

Saltzmann

  • Ylläpitäjä
  • Viestejä: 343
  • bottiovimikko
Vs: Ngakpa
« Vastaus #26 : Syyskuu 20, 2016, 12:15:35 ap »
Suomenkielessä -ng ei ole kaikissa tapauksissa eikä selkeästi yksi äänne, kuten sanoissa: sangon, sangen, Hangon, hangolla, jängällä, hangella, kengillä, jne...
Kaikkien kielien tarkka ääntämys ylittää usein sen mitä kirjaimet pystyvät kuvaamaan. Kielien tarkkaa, tosiasiallista ääntämystä tutkitaan fonetiikassa.  Siellä löytyy tarkekirjoitusta, joka vastaa paremmin eri kielien todellista äänneasua.
Itsen ja muiden kuuleman perusteella vaikuttaa siltä että myös tiibetin ng on reunoiltaan erilainen, äänteen alku, keskiosa ja loppu ovat erilaiset, vaikka sitä  kutsutaankin "yhdeksi äänteeksi".
Anteeksi, mutta nipotan vähän. Kyllä se ns. äng katsotaan juuri IPA:ssa (International Phonetical Assosiation) yhdeksi äänteeksi. EDIT: Eli Kalansilmätorin mainitsema , velaarinasaali, jota en saa tarttumaan copypastauksella hänen ketjustaan, siis sitä foneettista merkkiä.

Kirjaimet eivät pysty kuvaamaan, totta, mutta sitä varten on juuri IPA:n foneettinen transkriptio, jossa on ne konventiot sen perusteella, että missä kohtaa suuta joku äänne muodostetaan. Totta sekin, että äänteillä on aina joku jatkumo myös edeltävästä varsinaiseen äänteeseen ja seuraavaan.
« Viimeksi muokattu: Syyskuu 20, 2016, 12:25:43 ap kirjoittanut Saltzmann »
All deities reside in the human breast.  William Blake

Saltzmann

  • Ylläpitäjä
  • Viestejä: 343
  • bottiovimikko
Vs: Ngakpa
« Vastaus #27 : Syyskuu 20, 2016, 12:21:57 ap »
...
NGakpan NG ei ole kirjainyhdistelmä, vaan yksi kirjain, foneettisella merkillä: [ŋ] , eikä [ŋg].
...
Tarkennuskorjaus: ng on kyllä kirjainyhdistelmä; kaksi kirjainta, ei yksi kirjain, mutta yksi äänne tosiaan. Kahdella kirjaimella kuvataan yhtä mainittua äännettä tässä tapauksessa. EDIT 2: Uskon kyllä, että tätä tarkoititkin perimmiltään, mutta esitit asian huolimattomasti.

(EDIT 1: tarkennuskorjaus itselleni, poistin sekoiluja: sekoitin velaarin ja palataalin nasaalin.)

Suomenkielessähän pääsääntöisesti yksi kirjain vastaa yhtä äännettä, poikkeuksena esim. tämä mainittu äng, (eikä klusillit ilmene kirjoituksesta), mutta kuten tiedätte, niin useinmiten muissa kielissä yhtä äännettä voi vastata useampikin kirjain, riippuen niiden yhdistelmistä, joka toisaalta tarkoittaa sitä, että sitten taas yksi kirjain voi yksittäinkin ilmentyä eri äänteitä riippuen siitä kirjaimistoympäristöstä.

Nimenomaan tiibetissä se ei ole kirjainyhdistelmä, katso miten se kirjoitetaan tiibetiläisillä merkeillä, yksi ainut merkki:

eli yksi äänne ja yksi merkki. Ei äänteiden eikä merkkien yhdistelmä. Tarkoitat että se on kirjainten yhdistelmä tiibetiläisessä translitteraatiossa, eli latinalaisin merkein. Tuo translitteraatio onkin sotkun ja sekaannuksen alkupiste.

EDIT Saltzmann ei editoinut tänne mitään, mutta vahingossa näppäsin muokkaa nappia enkä vastaa. Pahoittelen.
Kirjoitit kyllä, että ng ei ole kirjainyhdistelmä, (joka on kirjainyhdistelmä, jolla ehkä ilmaistaan yhtä äännettä), etkä maininnut tätä: , joka tosiaan on sekä (yksi) kirjain, että äänne. Eli pahoittelen vielä nipotusta.
All deities reside in the human breast.  William Blake

Ekhnaton

  • Viestejä: 286
Vs: Ngakpa
« Vastaus #28 : Syyskuu 20, 2016, 12:25:17 ip »
Edes äänne A ei ole sama alussa, keskellä ja lopussa. Jos ei ole musiikillista (tai foneetikan) koulutusta, tätä ei ehkä heti pysty kuulemaan.  Fonetiikassa käytetään myös sähköisiä äänne-analyysaattoreita, jos asiaa ei heti pysty muuten uskomaan, niin sitten uskotaan koneita.
Erotamme ihmisen puheesta kuka hän on, mistä hän on kotoisin, minkä ikäinen hän on, mikä on hänen mielentilansa. Kaikki vain sen vuoksi että äänteet eivät ole samoja, vaikka kirjaimet, joilla äänteitä approksimoidaan, ovat samoja.

Saltzmann

  • Ylläpitäjä
  • Viestejä: 343
  • bottiovimikko
Vs: Ngakpa
« Vastaus #29 : Syyskuu 24, 2016, 07:36:58 ip »
Edes äänne A ei ole sama alussa, keskellä ja lopussa. Jos ei ole musiikillista (tai foneetikan) koulutusta, tätä ei ehkä heti pysty kuulemaan.  Fonetiikassa käytetään myös sähköisiä äänne-analyysaattoreita, jos asiaa ei heti pysty muuten uskomaan, niin sitten uskotaan koneita.
Erotamme ihmisen puheesta kuka hän on, mistä hän on kotoisin, minkä ikäinen hän on, mikä on hänen mielentilansa. Kaikki vain sen vuoksi että äänteet eivät ole samoja, vaikka kirjaimet, joilla äänteitä approksimoidaan, ovat samoja.
Minulla on koulutusta sekä fonetiikasta että musiikista eikä korvissakaan vikaa.
All deities reside in the human breast.  William Blake