Kirjoittaja Aihe: Ngakpa  (Luettu 2944 kertaa)

pael

  • Viestejä: 195
Ngakpa
« : Syyskuu 03, 2016, 04:38:47 ip »
Tietääkö kukaan mikä on Ngakpa?

Seagal

  • Ihminen
  • Viestejä: 259
Vs: Ngakpa
« Vastaus #1 : Syyskuu 04, 2016, 08:16:52 ip »
Ngakpa on suomeksi käännettynä (ngak) mantran (pa) henkilö/harjoittaja. Ngakpa käytännössä tarkoittaa mantran harjoittajaa. Eli munkit, jotka harjoittavat luostareissa sadhanoita, ovat käytännössä ngakpoja.

Todellinen ngakpa pitää kolme asiaa salassa:
1. Gurunsa
2. Harjoituksensa
3. Kehonsa (eli faktan, että hän on tantran harjoittaja)

Nykyään kaikenlaisia sirkuspellejä pyörii ympäri kaupunkeja, jotka koittavat tehdä vaikutuksen muihiin harjoittajiin lahjoitusten toivossa.

Lainaus
Q: Yes, these days many Westerners look like ngakpas.

A: Tibetans don’t try to look like ngakpas. That is the difference: If you really follow those samayas you are a great practitioner and nobody can see it from the outside. On the other hand those who cannot follow anything but wear the clothes, it is nothing but costumes and emblems that they hold. Everything goes the opposite way if you really cannot hold the samayas.

http://blog.shambhala.com/2006/10/03/the-ngakpa-tradition-an-interview-with-khetsun-sangpo-rinpoche/

Kalansilmätorni

  • Viestejä: 113
  • http://www.mikseri.net/artists/7000yt.150176.php
Vs: Ngakpa
« Vastaus #2 : Syyskuu 04, 2016, 11:18:37 ip »
Ngakpa on suomeksi käännettynä (ngak) mantran (pa) henkilö/harjoittaja. Ngakpa käytännössä tarkoittaa mantran harjoittajaa. Eli munkit, jotka harjoittavat luostareissa sadhanoita, ovat käytännössä ngakpoja.

Miten niin? Haastattelussa melkein heti alussa sanotaan, että ngakpat saavat mennä naimisiin. Jos olet luostarissa, et saa.

Ngakpa on tosiaan suomeksi käännettynä kirjaimellisesti "mantrikko", mutta käytännönläheisempää ja todellisuutta kuvaavampaa olisi kääntää se vaikkapa 'manaaja'. Ngakpa on aika spesifi ilmiö, vaikka periaatteessa kaikkia mantraa toistavia henkilöitä voisikin sellaiseksi nimetä. Esim. Alexandra David-Neelin kirjoissa ngakpa on nimenomaan sellainen, jolla on todettu tietynlaisia manaamis-kykyjä (tai ainakin heillä oletetaan olevan, mutta he voivat epäonnistua kuten juonessa käykin traagisin seurauksin).

pael

  • Viestejä: 195
Vs: Ngakpa
« Vastaus #3 : Syyskuu 05, 2016, 01:34:11 ip »
Missä ngakpoja kohtaa? Voiko heitä pyytää tekemään rituaaleja kun munkeiltakin voi? Miten ihmiset tietävät kuka on ngakpa, jos se on salaisuus?

Seagal

  • Ihminen
  • Viestejä: 259
Vs: Ngakpa
« Vastaus #4 : Syyskuu 05, 2016, 01:59:02 ip »
Lainaus
Miten niin? Haastattelussa melkein heti alussa sanotaan, että ngakpat saavat mennä naimisiin. Jos olet luostarissa, et saa.

Niin? He saavat mennä, mutta tuskin kukaan on pakottamassa naimisiin menoa. Siksi myös munkki luostarissa on ngakpa.

Kalansilmätorni

  • Viestejä: 113
  • http://www.mikseri.net/artists/7000yt.150176.php
Vs: Ngakpa
« Vastaus #5 : Syyskuu 06, 2016, 12:21:36 ip »
"Ngakpat saavat mennä naimisiin" => "munkki ei saa mennä naimisiin" => munkki ei ole ngakpa (katso kohta 1)
Kysymys ei ole siitä, käyttääkö ngakpa oikeuttaan, vaan tuo silkka oikeus on yksi ngakpan määritteistä. Munkki ei voi siis olla ngakpa, koska tuo oikeus puuttuu.

Kalansilmätorni

  • Viestejä: 113
  • http://www.mikseri.net/artists/7000yt.150176.php
Vs: Ngakpa
« Vastaus #6 : Syyskuu 06, 2016, 12:30:27 ip »
Missä ngakpoja kohtaa? Voiko heitä pyytää tekemään rituaaleja kun munkeiltakin voi? Miten ihmiset tietävät kuka on ngakpa, jos se on salaisuus?

Käytännössä, jos nyt ei puhuta entisen Tiibetin kulttuurista ja siellä vallinneista olosuhteista, vaan ihan vaan Suomen olosuhteista, ngakpan kohtaaminen on aivan sattumanvaraista. Esimerkiksi, jossain vaiheessa opettajasi voi paljastaa sinulle olevansa ngakpa, jos hän sellainen sattuu olemaan. Eli mitään manaus-palveluja ei ole yleisesti tarjolla Suomessa (kertokaa jos olen väärässä!)
Moni ngakpa ei myöskään tarjoa näitä, vaikka kulkisikin kyseisen tittelin omaavana, jos hän mieluummiin keskittyy vaikkapa sisäiseen tiehen (ja mahdollisesti sen opettamiseen).

Ekhnaton

  • Viestejä: 288
Vs: Ngakpa
« Vastaus #7 : Syyskuu 09, 2016, 10:36:12 ap »
 Sana mantra (paaliksi manta) esiintyy Dhammapada luvun 18. säkeessä 241, Pekka Ervast kääntää sen: "Rukousten tahra on uudistamattomuus,...", englanniksi kohta on yleensä jotakin tyyliin: "Nonrecitation is the blemish of scared verses,..."

 Mantra esiintyy Riikinkukko Jataka -kertomuksessa, siinä "mantra" on käännetty sanalla  loitsu (eng. charm), tai sanalla suojelu (eng. protection). Riikinkukko on sanskritiksi Mayuri, paliksi Mora, kertomus löytyy nimellä Mora Jataka.

 Paalin kielisissä kirjoituksissa on myös Käärme loitsu (protective charm),  löytyy Ahina suttasta, By a Snake.

 Ei pidä unohtaa loitsujen olleen olemassa vielä aivan hiljattain myös Suomessa ja Skandinaviassa, katso esim Suomen kansan muinaisia kalastus taikoja vuodelta 1892,  http://blog.kansanperinne.net/2010/01/veden-haltiat-kalastus-taikoja.html

 Onko kukaan ollut tiibetinkielen kurssilla, ja osaa mahdollisesti sanoa  "ngakpa"?
Vihje oikean ääntämyksen harjoitteluun: Ensin opetellaan sanomaan "gakpa". Sen jälkeen gakpan eteen lisätään n-äänne, jolloin suusta pitäisi tulla ulos "n-gakpa". Samalla menetelmällä voidaan oppia sanomaan myös n-göndro eli ngöndro.

Mahdollisia vastineita ngakpalle suomenkielessä on useita: pohakka, poppamies, tietäjä, noita, velho,..
« Viimeksi muokattu: Syyskuu 10, 2016, 10:55:42 ap kirjoittanut Ekhnaton »

Kalansilmätorni

  • Viestejä: 113
  • http://www.mikseri.net/artists/7000yt.150176.php
Vs: Ngakpa
« Vastaus #8 : Syyskuu 10, 2016, 07:36:41 ip »
Onko kukaan ollut tiibetinkielen kurssilla, ja osaa mahdollisesti sanoa  "ngakpa"?
Vihje oikean ääntämyksen harjoitteluun: Ensin opetellaan sanomaan "gakpa". Sen jälkeen gakpan eteen lisätään n-äänne, jolloin suusta pitäisi tulla ulos "n-gakpa". Samalla menetelmällä voidaan oppia sanomaan myös n-göndro eli ngöndro.


Tooneista en tiedä, mutta koko ongelmaa ei oikeastaan ole, kirjoitusasun tuomaa kaksitulkintaisuutta vaan. Suomalainenhan automaattisesti jo lausuukin ng-yhdistelmän tietyllä yhdellä äänteellä, jota kutsutaan 'äng-äänteeksi'. Ainoa ero on, että tiibetissä tuo kyseinen äänne voi myös aloittaa sanan, suomessa ei voi. Koska äng-äänne on meille äidinkielessä jo olemassa, ei pitäisi olla hirveä ponnistus opetella lausumaan se sanan alussakin.

Jogiini

  • Valvoja
  • Ylläpitäjä
  • Viestejä: 209
Vs: Ngakpa
« Vastaus #9 : Syyskuu 11, 2016, 10:45:45 ip »
Ngakpat ja ngakmat ovat aina vajrayana- ja joskus dzogchenharjoittajia. Heillä on oma vala-setti, johon kuuluu erilaiset lupaukset, jotka tukevat harjoitusta, esim. luvataan ettei koskaan leikata tukkaa. Eri ngakpa-traditioissa on jopa erilaisia kampaustyylejä, joiden perusteella asiaan perehtynyt voi päätellä mitä kys. ngakpa harjoittaa. Joskus nämä ngakpa-joogit käyttävät valkoista hametta, eivät aina. Länsimaalaiset "neo-ngakpat" käyttävät usein valkoista hametta ja pellavaista raitashaalia, mutta tiibetiläiset eivät hyväksy niitä ellei ole käynyt läpi perinteistä koulutusta ja harjoitusohjelmaa.
 Ngakpat ovat aina hyvin omistautuneita ja mantraavat vuosia yksinäisyydessä ja pienissä yhteisöissä.  Yleensä ngakpa menee naimisiin, koska perinteeseen kuuluu läheisen harjoituskumppanin tuki.  Ngakpa-perinne on nyingmapa-perinne. Luostaribuddhalaisuuden sortovuosina muinaisessa Tiibetissä buddhalaisuus säilyi juuri pienissä harjoittajayhteisöissä. Vanhat ja tunnetut ngakpat ovat oman kylänsä parantajia ja tietäjiä, säiden haltioita jne. 
Mantraa voi sanoa loitsuksi. Myös Intian vanhassa veda-perinteessä käytetään paljon mantroja. Periaatteessa joogin pitäisi saada voimaa mantraansa, jotta hän voisi kutsua itseään ngakpaksi. Voima tulee kymmenillä tuhansilla, jopa miljoonilla toistoilla ja oikealla asenteella. Hän voi muuntaa jonkin aineen tehokkaaksi lääkkeeksi vaikkapa puhaltamalla siihen mantran voiman.
  Suomessa Danakoshassa harjoitetaan kahden tunnetun ngakpa-linjan perinteessä, Longchen Nyingthik ja Mindrolling-perinteissä. Molempia harjoitetaan myös luostareissa. Tunnettu parantaja-ngakpa tri Nida Chenagtsang käy Suomessa kerran vuodessa opettamassa. Munkit saattavat olla voimallisia mantrikoita, mutta heitä ei sanota ngakpoiksi. Mantrikot tulevat tunnetuksi  saavuttamalla hyviä tuloksia. Kaikki maallikkoharjoittajat eivät ole ngakpoja - mutta heistä voi tulla sellainen.
 Manaamisesta en tiedä....eikö se ole enemmän katolisten pappien hommia?
 


Rigid, the skeleton of habit alone upholds the human frame. -Virginia Woolf

Ekhnaton

  • Viestejä: 288
Vs: Ngakpa
« Vastaus #10 : Syyskuu 12, 2016, 10:39:06 ap »
Valkoinen kaapu on buddhalaisuuden alusta asti ollut maallikkojen väri ja asuste, se ei ole ilmestynyt buddhalaisuuteen vasta Tiibetissä. Milarepan valkoinen kaapu on ilmeistä perua Intian maallikko-buddhalaisuudesta. Olen nähnyt  Bodhgayassa 1990-luvulla otetun valokuvan, jossa on intialaisia valkokaapuisia miehiä, olettavasti buddhisteja.  Maallikot (Upaasakat ja Upaasikaat) käyttävät valkoista kaapua myös Theravada-maissa, ainakin jonkin verran, se ei ole kokonaan kadonnut traditio.  Mahayana-maiden maallikkoasusteista löytyy myös tietoa, Japanissa valkoinen asu on pyhiinvaelluksen aikana käytetyn asun väri, myös japanilaiset vuoristoaskeetit (Yamabushi) käyttävät valkoista väriä, jne...

Lisää suomalaisia vastineita mantrikalle ja mantrinille: myrrysmies, intomies, loitsija, loihtija, (kaikki löytyvät Nykysuomen sanakirjasta).

Maallikkojen asusteista, Ceremonial dress of the laity, https://en.wikipedia.org/wiki/Upasaka_and_Upasika#Ceremonial_dress
« Viimeksi muokattu: Syyskuu 12, 2016, 11:05:44 ap kirjoittanut Ekhnaton »

Saltzmann

  • Ylläpitäjä
  • Viestejä: 345
  • bottiovimikko
Vs: Ngakpa
« Vastaus #11 : Syyskuu 12, 2016, 02:16:55 ip »
...
Ngakpa-perinne on nyingmapa-perinne.
...
Käsitykseni mukaan on jo(i?)ssain mu(i)ssakin, kuin nyingmapassa. Ainakin olen kuullut mainittavan noista hc-maallikoista opetuksissakin ja nähnytkin joissain tilaisuuksissa Euroopassa hyvin pitkine hiuksineen, jotka saattaa sekottaa ilman oikeata tilannetta johonkin vanhoihin hippeihin kutimineen. Ihan pitkänlinjan harjoittajia kuitenkin ovat eikä mitään peace and love mantra -only.

Korjatkaa, jos tiedätte minun olevan väärässä. Tahi sitten niin, että hyvän tiibetinbuddhalaisen ei-nyigmapa laman kanssa myös opiskelevat ja tai harjoittavat ihan tosissaan. "Kiertävät lama-festareita" budjetin salliessa?
All deities reside in the human breast.  William Blake

Seagal

  • Ihminen
  • Viestejä: 259
Vs: Ngakpa
« Vastaus #12 : Syyskuu 12, 2016, 04:07:26 ip »
Joskus nämä ngakpa-joogit käyttävät valkoista hametta, eivät aina. Länsimaalaiset "neo-ngakpat" käyttävät usein valkoista hametta ja pellavaista raitashaalia, mutta tiibetiläiset eivät hyväksy niitä ellei ole käynyt läpi perinteistä koulutusta ja harjoitusohjelmaa.

Tuo on pelkkää liirum laarumia ja larppaamista, minkä turvin myydään Aasiassa lapsityövoimalla tehtyjä pelle-asusteista hyväuskoisille länkkäreille. Sillä saadaan kartutettua taas hieman lisää omaa saamattomuusvarantoja. Ja koosta päätellen big mac aterioita.

Kovimmat ngakpat mitä olen tavannut, ovat käyttäneet Hugo Bossin pukua ja partavettä.

Jogiini

  • Valvoja
  • Ylläpitäjä
  • Viestejä: 209
Vs: Ngakpa
« Vastaus #13 : Syyskuu 13, 2016, 02:41:17 ip »
....


Kovimmat ngakpat mitä olen tavannut, ovat käyttäneet Hugo Bossin pukua ja partavettä.

...Ai, niinkuin Steven Seagal? Hih!  (Oikeesti mainitsemani Nida Chengatshang kuuluu eniten tuohon ryhmään.) Ei ehkä ole reilua väheksya länkkäri-ngakpoja. Mistä me tiedämme miten hyvin pitävät valansa? Varmasti paremmin kuin minä.
  Törmäsin kerran aitoon valkohameiseen joukkoon pyhiinvaelluksella Tiibetissä. Eivät ollet ihan tästä maailmasta, eivät juuri puhuneet mitään ja hyppelivät luolasta luolaan kuin vuohet, ja tukka oli pitkä. Sittemmin sain kuulla että  tällaiset joogit meditoivat ensimmäiset  kolme vuotta täysin eristettynä. Seuraavina kolmena vuotena he saavat käydä pikkuisen ulkona luolan edustalla. Seuraavista vuosista en tiedä.
  Esim. Drukpa Kagyu-linjassa todellistuneita ngakpoja kutsutaan togden-nimikkeellä. Tässä linkki Tashi Jongiin, jossa ns. togdenit harjoittavat. Hienoja kuvia! http://togdens.net/about.html
Ja tässä äärimmäisen kaunis elämänkerta Amtrin-rinpochesta, joka kuoli v. 2005. http://innerfreedom.podbean.com/togden-amtrins-brief-life-story/
  Myös bön-harjoittajia kutsutaan joskus ngakpoiksi.
  Tiibetin ehkä kuuluisin ngakpa-yhteisö elää ja voi hyvin Repkongissa. Googlella löytää.
Rigid, the skeleton of habit alone upholds the human frame. -Virginia Woolf

Kalansilmätorni

  • Viestejä: 113
  • http://www.mikseri.net/artists/7000yt.150176.php
Vs: Ngakpa
« Vastaus #14 : Syyskuu 13, 2016, 04:08:55 ip »

 Manaamisesta en tiedä....eikö se ole enemmän katolisten pappien hommia?
 

Niin kyllä, jos otetaan sieltä sen termin sisältö (vaikkapa elokuvien Manaaja tai Constantine innoittamana), että vain manataan riivaajahenki pois. David-Neelin kirjassa voimakas ngakpa mm. kutsuttiin tekemään hyvin epäeettistä toimintaa: manaamaan ESIIN Mahakalan joku muoto ja mm. laittamaan tormat lentämään ja surmaamaan jonkun voimakkaan tyypin (siis ihmisen). Se osui omaan nilkkaan, koska tollasesta puuttuu myötätunto ja Mahakala on suojelija mutta samalla Avalokiteshvara, joten myötätunto on siinä tärkeintä.

Jos ngakpa-sanaa käytetään siinä merkityksessä, kuin entisessä Tiibetissä (ainakin joillain alueilla), kyseessä on siis aika kauas alkuperäisestä liikkunut merkitys, ja se on lähinnä ammattinimike. Ngakpojen manaamiskenttää ei ole niin paljon henkien POISmanaamista (vaikka kyllä sekin), vaan suojelijoiden yms. ESIIN manaamista, ja juuri mm. säiden manaamista (muuttumaan).

Nyt on siis otettava huomioon, kuka ja minkä kulttuuritaustan omaava on tällaisen nimityksen kenellekin antanut. Jos ja kun nuo nimitykset ovat vielä tähän päivään saakka suurimmaksi osaksi tiibetiläisiltä, on vielä otettava huomioon nuo kulttuurilliset sivumerkitykset. Jos taas haluamme alkaa 'puhtaalta pöydältä', voimme toki laajentaa ngakpa-nimitystä kohti sanan etymologian määrittämiä alkuperäisiä tulkintoja.

Joogi on se, joka käyttää valkoista hametta, ja tämä on tiibetiksi nelzhorpa. Joogi voi olla sitten ammatiltaan toki ngakpa. Lisäksi on gomtshen, erakko, joka lähinnä vain istuu meditoimassa luolissa.

Nykymaailmassa näiden nimitysten käyttöalueet varmasti koko ajan ovat muutoksen tilassa.