Valaistuminen

[maallikko]

Tervehdys. Tuli mieleen valaistumisesta että eikö se ollut historiallinen Siddhartha joka ei ollut tyytyväinen elämäänsä ja mietti sitten sitä. Hän saavutti loppujen lopuksi jonkin sortin johtopäätöksen ja rupesi saarnaamaan ajatuksiaan. Niin että valaistuminen tässä mielessä on Siddharthan henkilökohtainen kokemus eikä siis ole mitään valaistumista joka voidaan jotenkin harjoittamalla saavuttaa.
Onko mielestänne valaistumista jossain toisessa mielessä olemassa?

[Tomi]

Tervehdys. Tuli mieleen valaistumisesta että eikö se ollut historiallinen Siddhartha joka ei ollut tyytyväinen elämäänsä ja mietti sitten sitä. Hän saavutti loppujen lopuksi jonkin sortin johtopäätöksen ja rupesi saarnaamaan ajatuksiaan. Niin että valaistuminen tässä mielessä on Siddharthan henkilökohtainen kokemus eikä siis ole mitään valaistumista joka voidaan jotenkin harjoittamalla saavuttaa.
Onko mielestänne valaistumista jossain toisessa mielessä olemassa?

Buddha ei saavuttanut valaistumista ajattelulla, vaan tutkimalla meditatiivisten tilojen kautta suoraan sitä miten mieli/kokemus toimii. Koska mielen ja kärsimyksen lait ovat universaaleja lakeja (dharmaa) pätevät ne aina ja kaikkien mielien kohdalla. Tämän vuoksi ohjeita soveltamalla voi myös itse tutustua näihin lakeihin ja nähdä suoraan tämän totuuden (dhamman), jolloin sekavuuden aiheuttama käytös lakkaa. Mieli ilmenee subjektiivisesti jokaiselle yksityisesti, mutta ilmiönä se nousee objektiivisista lainalaisuuksista jotka on mahdollista tietää.

[maallikko]

Hyvä vastaus, kiitos :)

[Seagal]

Buddha ei saavuttanut valaistumista ajattelulla, vaan tutkimalla meditatiivisten tilojen kautta suoraan sitä miten mieli/kokemus toimii.

Buddha taisi sitten olla laho mänty, tai ellei jopa kivi.

[Tomi]

Buddha ei saavuttanut valaistumista ajattelulla, vaan tutkimalla meditatiivisten tilojen kautta suoraan sitä miten mieli/kokemus toimii.

Buddha taisi sitten olla laho mänty, tai ellei jopa kivi.

Kuis niin?

[maallikko]

Buddha ei saavuttanut valaistumista ajattelulla, vaan tutkimalla meditatiivisten tilojen kautta suoraan sitä miten mieli/kokemus toimii.

Buddha taisi sitten olla laho mänty, tai ellei jopa kivi.

Kuis niin?

Saattaa olla että Siddharthan mieleen oli putkahtanut ajatus epätyydyttävyydestä (neljä näkyä vai miten se meni?) ja sitten lopulta hän keksi oman ratkaisunsa pulmiinsa koska ei ollut muihin opettajiin tyytyväinen. Tuli siinä sitten kehittäneeksi teoriaa josta meillä on buddhalaisuus perintönä.

Muutkin uskonnot kaiketi nojaavat tähän kykyymme pohtia henkilökohtaista olemassaoloamme. Mikä tai kuka minä olen? Eikö olisi hienoa jos tämä olemus olisi sama kaikissa? Siinä mielessä hyvä vastaus Tomilta; vastaus esittää omalla tavallaan tämän perimmäisen samankaltaisuuden jota ilman uskonto kuin uskonto on aika huteralla pohjalla.

Joku voi väittää että buddhalaisuus ei ole uskonto mutta valaistumiseen uskominen on sama asia kuin uskominen esim. tuolla toisaalla mainittuun Visnuun. Makunsa kullakin, absoluuttisuus on saavutettava.

Buddha teki askeesin mm-tuloksen ja keksi valaistumisen, melko poikkeuksellinen uskonto.

[Tomi]

Buddha ei saavuttanut valaistumista ajattelulla, vaan tutkimalla meditatiivisten tilojen kautta suoraan sitä miten mieli/kokemus toimii.

Buddha taisi sitten olla laho mänty, tai ellei jopa kivi.

Kuis niin?

Saattaa olla että Siddharthan mieleen oli putkahtanut ajatus epätyydyttävyydestä (neljä näkyä vai miten se meni?) ja sitten lopulta hän keksi oman ratkaisunsa pulmiinsa koska ei ollut muihin opettajiin tyytyväinen. Tuli siinä sitten kehittäneeksi teoriaa josta meillä on buddhalaisuus perintönä.

Muutkin uskonnot kaiketi nojaavat tähän kykyymme pohtia henkilökohtaista olemassaoloamme. Mikä tai kuka minä olen? Eikö olisi hienoa jos tämä olemus olisi sama kaikissa? Siinä mielessä hyvä vastaus Tomilta; vastaus esittää omalla tavallaan tämän perimmäisen samankaltaisuuden jota ilman uskonto kuin uskonto on aika huteralla pohjalla.

Joku voi väittää että buddhalaisuus ei ole uskonto mutta valaistumiseen uskominen on sama asia kuin uskominen esim. tuolla toisaalla mainittuun Visnuun. Makunsa kullakin, absoluuttisuus on saavutettava.

Buddha teki askeesin mm-tuloksen ja keksi valaistumisen, melko poikkeuksellinen uskonto.

Perinteisesti tuo kai ymmärretään niin että dharman kuvaamat lainalaisuudet ovat ikuisia. Buddha löysi sen kehittämällä mielen positiivisia ominaisuuksia sekä hyveitä ja tutkimalla jhana-tilojen avustuksella sitä miten hänen oma mielensä toimii. Kyse on keksinnöstä vähän samassa mielessä kuin newton keksi mekaniikan lait. Lait ovat ikuisia, mutta Newton löysi ne. Dukkhan totuus on kaikkien koettavissa ja harjoituksen kautta jokainen voi myös nähdä mitkä tekijät pitävät sitä yllä.

Uskonnot voivat perustua monelle asialle, tunteelle, loogiselle päättelylle, mystisille kokemuksille ja vanhoille uskomuksille. Tuo asioiden katsominen suoraan on kai buddhalaisuuden ominainen. Muissakin uskomusjärjestelmissä voi olla dharmaa sillä totuus on kuitenkin sama.

[Seagal]

Kuis niin?

En usko, että kukaan astuu polulle valaistumiseen, ellei edes etäisesti ole pohtinut neljää ajatusta, jotka kääntävät mielen kohti dharmaa.

[Tomi]

Kuis niin?

En usko, että kukaan astuu polulle valaistumiseen, ellei edes etäisesti ole pohtinut neljää ajatusta, jotka kääntävät mielen kohti dharmaa.

Varmaan ajatteli kaikenlaista, joka toimi myös lähtökohtana harjoitukselle. Oivallus perustui kuitenkin suoraan näkemiseen eikä ajatteluun.

[Seagal]

Oivallus perustui kuitenkin suoraan näkemiseen eikä ajatteluun.

Voi sen noinkin ajatella.