Kirjoittaja Aihe: Halut  (Luettu 11290 kertaa)

coca

  • Viestejä: 38
Halut
« : Lokakuu 08, 2015, 01:18:32 ip »
Ikuinen aloittelija taas piinaamassa teitä kokeneempia kysymyksillään. Jossain kohtaa koin jo saavuttaneeen sen mind setin, joka vaaditaan harjoittamiseen. Meditoin yhä päivittäin, mutta olen tehnyt sitä nyt jonkin aikaa yksin.

Ollessani viime kerralla erään zen-yhteisön meditaatioillassa, kumarsimme alttariin päin ja toistimme harjoitukseen liittyviä ohjeita. Yhteisö lupasi pitäytyä imemeästä itseensä haitallisia vaikutteita, joita voimme saada esimerkiksi viihteestä ja suuntaamasta seksuaalista energiaansa vääriin kohteisiin.

On ymmärrettävää että toimiessamme seksuaalisella alueella, liikumme heikoilla jäillä. Voimme tehdä pysyvää vahinkoa sekä itsellemme, että kumppanillemme. Seksuaalinen halu on haluista kenties voimakkain, joten se voi helposti myös tahria keskittyneen mielen.
Buddhalaisuudessa puhutaan usein siemenistä, joita teoillamme, ajatuksillamme ja sanoillamme kastelemme. Harjoittamalla meditaatiota ja kahdeksanosaosta polkua, pyrimme pitämään positiivisen elämän siemenet kukassaan ja negatiiviset, esimerkiksi vihan siemenet, heikkoina. Tämä on harjoituksen ilo ja päämäärä. Maallikko voisi tulkita opetuksen näin: mikä ikinä auttaa sinua pysymään ystävällisenä, rakastavana ja rauhallisena, on sinulle hyväksi.

Seksi ja kannabis. Ne auttavat minua pysymään rauhallisena, toisia kunnioittavana ja tyytyväisenä. Buddhalaisessa yhteisössä voi olla parempi jättää asia mainitsematta. Koen että seksiä voi harrastaa vastuullisesti yhteisymmärryksessä ja keskinäisessä kunnioituksessa rakkaansa kanssa. Kannabiksen puolestaan on todettu tarjoavan satunnaisesti käytettynä psykologista hyvinvointia lisääviä flow-tiloja ja arjen merkityksellisyyden tunnetta. On eri asia harrastaa seksiä irtosuhteissa tuntemattomien kanssa ja käyttää päihteitä holtittomasti, kuin nauttia lasi viiniä ruuan yhteydessä ja rakastella pitkäaikaisen puolisonsa kanssa. Moderni psykologia pitää sekä kohtuullista päihteidenkäyttöä, että tervettä seksielämää merkittävänä osana yksilön kokonaisvaltaista hyvinvointia. Totaalikieltäytyminen johtaa helposti väärinymmärryksiin, demonisointiin ja pelkoon. Miksi buddhalainen perinne suhtautuu niin nuivasti muunmuassa edellämainittuja haluja kohtaan? Kohtuullisuuden ja harkinnan korostaminen kuullostaisi omaan korvaani kannattavammalta. Kohtuullisuus poistaa mielestäni addiktion ja väärinkäytösten riskin.

Hieno sivusto tämä Buddha Dharma. On helppoa lähestyä askarruttavien teemojen tiimalta teitä nettiteitse. Kiitos avustanne!

coca

  • Viestejä: 38
Vs: Halut
« Vastaus #1 : Lokakuu 08, 2015, 11:43:50 ip »
Olen lukenut filosofian tenttiin koko päivän. Vaikka ketju ei ole vielä synnyttänytkään keskustelua, tahtoisin jatkaa puheenvuoroani, sillä löysin Filosofit-nimisestä kirjasta ajatuksen, johon samaistuin.

Länsimaisen filosofian historian katsotaan kulminoituvan Friedrich Nietzscheen. Hän julisti perustavansa iloisen filosofian, joka olisi vapaa elämänkielteisestä ajattelusta. Kristinusko oli jättänyt jälkensä ajan ajattelijoihin ja heidän arvoihinsa.  Nietzsche halusi kyseenalaistaa näitä maailman vallitsevia arvoja. "Hän väitti, että monet hyvinä pitämämme asiat ovat itseasiassa tapoja rajoittaa elämää tai kieltää se. Saatamme ajatella, ettei ole hyväksi hölmöillä julkisella paikalla, mikä johtaa meidät vastustamaan kiusausta tanssia iloisesti kadulla. Saatamme pitää lihan himoja synnillisinä ja rankaista itseämme niistä. Saatamme suostua tekemään puuduttavan tylsiä töitä koska pidämme niitä velvollisuutenamme. Nietzsche halusi lakkauttaa tällaiset elämänkielteiset filosofiat, jotta ihmiskunta näkisi itsensä toisin."

Buddhalainen maailma ei tunne käsitettä synti. Silti reaktio ohjeiden vastaisesta toiminnasta on samankaltainen kuin lainatussa tekstissä. Ristiriitaiset tunteet valtaavat keho-mielemme kun muistamme opettajiemme sanat toimiessamme niitä vastoin. Rankaisemme itseämme tuntemalla syyllisyyttä tai hämmennystä. Ihminen joka ei ajattele Buddhan oppeja rakastellessaan nauttii rakastelusta niin kauan kun sitä kestää. Tämän jälkeen hän nousee ylös, pukee päällensä ja keskittää mielensä siihen, mitä ikinä onkaan meneillään. Poloinen on hän, joka jää katumaan tekoaan. Oli se sitten tekona haitallinen harjoittamiselle tai ei. Mielen myrkkyjä voidaan pitää myrkkyinä vain jos tuntee niiden olevan haitaksi itselleen. Elämänmyönteisyys on hyve kelle tahansa. Todellinen Buddha rakastelee ja juo lasillisensa viiniä rauhassa häiriintymättä. Ajatus istuvasta Buddhasta on vain kuva päässämme.

Ekhnaton

  • Viestejä: 286
Vs: Halut
« Vastaus #2 : Lokakuu 10, 2015, 11:13:15 ap »
Ikuinen aloittelija taas piinaamassa teitä kokeneempia kysymyksillään. Jossain kohtaa koin jo saavuttaneeen sen mind setin, joka vaaditaan harjoittamiseen. Meditoin yhä päivittäin, mutta olen tehnyt sitä nyt jonkin aikaa yksin.

Ollessani viime kerralla erään zen-yhteisön meditaatioillassa, kumarsimme alttariin päin ja toistimme harjoitukseen liittyviä ohjeita. Yhteisö lupasi pitäytyä imemeästä itseensä haitallisia vaikutteita, joita voimme saada esimerkiksi viihteestä ja suuntaamasta seksuaalista energiaansa vääriin kohteisiin.

On ymmärrettävää että toimiessamme seksuaalisella alueella, liikumme heikoilla jäillä. Voimme tehdä pysyvää vahinkoa sekä itsellemme, että kumppanillemme. Seksuaalinen halu on haluista kenties voimakkain, joten se voi helposti myös tahria keskittyneen mielen.
Buddhalaisuudessa puhutaan usein siemenistä, joita teoillamme, ajatuksillamme ja sanoillamme kastelemme. Harjoittamalla meditaatiota ja kahdeksanosaosta polkua, pyrimme pitämään positiivisen elämän siemenet kukassaan ja negatiiviset, esimerkiksi vihan siemenet, heikkoina. Tämä on harjoituksen ilo ja päämäärä. Maallikko voisi tulkita opetuksen näin: mikä ikinä auttaa sinua pysymään ystävällisenä, rakastavana ja rauhallisena, on sinulle hyväksi.

Seksi ja kannabis. Ne auttavat minua pysymään rauhallisena, toisia kunnioittavana ja tyytyväisenä. Buddhalaisessa yhteisössä voi olla parempi jättää asia mainitsematta. Koen että seksiä voi harrastaa vastuullisesti yhteisymmärryksessä ja keskinäisessä kunnioituksessa rakkaansa kanssa. Kannabiksen puolestaan on todettu tarjoavan satunnaisesti käytettynä psykologista hyvinvointia lisääviä flow-tiloja ja arjen merkityksellisyyden tunnetta. On eri asia harrastaa seksiä irtosuhteissa tuntemattomien kanssa ja käyttää päihteitä holtittomasti, kuin nauttia lasi viiniä ruuan yhteydessä ja rakastella pitkäaikaisen puolisonsa kanssa. Moderni psykologia pitää sekä kohtuullista päihteidenkäyttöä, että tervettä seksielämää merkittävänä osana yksilön kokonaisvaltaista hyvinvointia. Totaalikieltäytyminen johtaa helposti väärinymmärryksiin, demonisointiin ja pelkoon. Miksi buddhalainen perinne suhtautuu niin nuivasti muunmuassa edellämainittuja haluja kohtaan? Kohtuullisuuden ja harkinnan korostaminen kuullostaisi omaan korvaani kannattavammalta. Kohtuullisuus poistaa mielestäni addiktion ja väärinkäytösten riskin.


Buddhalaisuus on syntynyt Intiassa aikana, jolloin mietiskely ja dhyana-tilat olivat jo olemassa. Ne olivat osa tuo ajan julkista todellisuutta, ne olivat yksi oikean tiedon lähteistä ja sen perusteista.
Nykyään asia on toisin, mietiskelyn tiloja ei pidetä oikean tiedon ja todellisuuden ymmärtämisen lähteenä. Päinvastoin, olen kuullut että mielenterveys alalla mietiskelyyn suhtaudutaan yhtenä riskitekijänä. Todellisuuden näkemistä kutsutaan harhoiksi, jotka pyritään poistamaan lääkkeiden avulla. Jne...

Palatakseni takaisin dhyana-tilohin, muinaisena aikana oli saatu selville että dhyana-tilojen savuttamisen ehtona on pidättyminen seksuaalisesta halusta ja muusta aistikohteiden halusta, kuten tuoksujen, makujen, kosketuksen ja äänien halusta, ainakin sen ajan minkä on dhyana-tilassa. Pelkkä seksuaalisesta halusta pidättyminen ei ole dhyana-tila. Dhyana-tilan saavuttaminen on kuvattu hyvin viiden esteen ylittämisenä. Tutkimalla mitkä nuo viisi estettä ovat voi ymmärtää paremmin mitä mietiskelyn tila tarkoittaa.

Dhyana-tilan saavuttaminen on yleensä pitkällä aikavälillä tapahtuva asia ja kehityslinja. Buddhalaisen opin mukaan kaikki asiat ovat olemassa suhteessa muihin asioihin, eli ne ovat tyhjiä, vailla riippumatonta olemusta. Tämän vuoksi ei mietiskely voi olla sama asiaa kuin joskus 2500 vuotta sitten, jolloin yhteisön arvot olivat melko kuin erilaiset nykyään. Mietiskelykin on olemassa suhteessa kaikkiin muihin asioihin.

K.N. Jayatilleken Early Buddhist Theory of Knowledge on hyvä johdatus tiedon perusteisiin muinaisessa maailmassa. Siinä käsitellään buddhalaisuuden lisäksi myös muita sramana-koulukuntia kuten jainalaisuutta, sekä teistisiä ajatussuuntia.
« Viimeksi muokattu: Lokakuu 10, 2015, 11:25:23 ap kirjoittanut Ekhnaton »

coca

  • Viestejä: 38
Vs: Halut
« Vastaus #3 : Lokakuu 11, 2015, 11:00:12 ap »
Kiitos vastauksestasi! Se oli oikein asiantunteva ja informatiivinen!

Lainaamasi teoriat dhyana-tiloista taitavat olla keskeisiä Aasian eteläosien theravada-traditioissa. Theravada on tunnettu niin hyvässä kuin pahassa kurinalaisesta säännöstöstään. Olet varmasti perehtynyt minua enemmän näihin ohjeisiin ja ymmärrät niiden tarkoituksia paremmin. Theravada-tie on minulle tuttua lähinnä nimellisesti, mutta väittäisin silti, että dhyana-tilojen järjestelmällinen tavoitteleminen ja siihen liittyvien ohjeiden noudattaminen eivät ole välttämättömiä vapauttavan kokemuksen muodostumisessa. Zen- ja theravada-traditioiden viitoittamien teiden päämäärät vaikuttavat sävyeroiltaan hieman erilaisilta, mutta zen-maailmassa kuulee usein puhuttavan valaistuneista ei-munkkiharjoittajista, jotka elävät tavallista perhe-elämää. Tietyt opettajat korostavat harjoituksen arkipäiväisyyttä. Sitä kuinka valaistumista arjen ulkopuolella ei ole, ja jos on, siitä ei ole mitään hyötyä. Voimme tarjota läheisillemme parhaan mahdollisen itsemme ja hoitaa tiskit vaikka joka päivä joutumatta kärsimään. Haha!

Niin no... Sitten on vielä nämä outokortit. Tunnetuin heistä lienee japanilainen Ikkyu. Häntäkin kutsuttiin valaistuneeksi. Hän vain harjoitti vähän omalla tavallaan viitaten kintaalla kaikenmaailman hierarkioille ja säännöstöille.

Ovatko tulokulmamme buddhalaisuuteen liian erilaiset? Myönnän tälläkin hetkellä roikkuvani kiinni ajatuksissani romantisoidusta Ikkyusta. Minä en voisi harjoittaa samalla tavalla. Silloin kyse olisi takertumisista ja niiden toteuttamisesta. Hänen kohdallaan kyse taisi olla tabujen kaatamisesta ja takertumattomuudesta buddhalaisuuden muodollisuuksiin.

Tästä seuraakin mielenkiintoinen kysymys. Onko buddhalainen itseasiassa takertunut omaan moraalikoodistoonsa?

Ekhnaton

  • Viestejä: 286
Vs: Halut
« Vastaus #4 : Lokakuu 12, 2015, 11:18:55 ap »
Kiitos vastauksestasi! Se oli oikein asiantunteva ja informatiivinen!

Lainaamasi teoriat dhyana-tiloista taitavat olla keskeisiä Aasian eteläosien theravada-traditioissa. Theravada on tunnettu niin hyvässä kuin pahassa kurinalaisesta säännöstöstään. Olet varmasti perehtynyt minua enemmän näihin ohjeisiin ja ymmärrät niiden tarkoituksia paremmin. Theravada-tie on minulle tuttua lähinnä nimellisesti, mutta väittäisin silti, että dhyana-tilojen järjestelmällinen tavoitteleminen ja siihen liittyvien ohjeiden noudattaminen eivät ole välttämättömiä vapauttavan kokemuksen muodostumisessa. Zen- ja theravada-traditioiden viitoittamien teiden päämäärät vaikuttavat sävyeroiltaan hieman erilaisilta, mutta zen-maailmassa kuulee usein puhuttavan valaistuneista ei-munkkiharjoittajista, jotka elävät tavallista perhe-elämää. Tietyt opettajat korostavat harjoituksen arkipäiväisyyttä. Sitä kuinka valaistumista arjen ulkopuolella ei ole, ja jos on, siitä ei ole mitään hyötyä. Voimme tarjota läheisillemme parhaan mahdollisen itsemme ja hoitaa tiskit vaikka joka päivä joutumatta kärsimään. Haha!

Niin no... Sitten on vielä nämä outokortit. Tunnetuin heistä lienee japanilainen Ikkyu. Häntäkin kutsuttiin valaistuneeksi. Hän vain harjoitti vähän omalla tavallaan viitaten kintaalla kaikenmaailman hierarkioille ja säännöstöille.

Ovatko tulokulmamme buddhalaisuuteen liian erilaiset? Myönnän tälläkin hetkellä roikkuvani kiinni ajatuksissani romantisoidusta Ikkyusta. Minä en voisi harjoittaa samalla tavalla. Silloin kyse olisi takertumisista ja niiden toteuttamisesta. Hänen kohdallaan kyse taisi olla tabujen kaatamisesta ja takertumattomuudesta buddhalaisuuden muodollisuuksiin.


Asia ei ole lainkaan noin. Sana Dhyana on sanskritia, se on kiinalaisten sanomana Chan, joka taas on japanilaisten ääntämänä Zen. Kyse on nimenomaan siis Chanista eli Zenistä eli Dhyanasta.
Yritin muotoilla asian mahdollisimman "ei-moraalisesti",  siten että kyseessä on joukko ehtoja ja syitä joiden vallitessa ilmenee  Dhyana.
Lähetymistapani on tieteelliseen objektiivisuuteen pyrkivä. Samalla tavoin kuin maraton-juoksijaksi aikovan pitää alistua tiettyihin sääntöihin, lainlaisuuksiin, syihin ja seurauksiin, (sama pätee mietiskelyyn). Kyse ei ole mistään muusta, ei mistään sellaisesta  kuin olet kuvitellut.
Koitapa sanoa tuo sama maraton-juoksijalle! Että mielestäsi kurinalainen harjoittelu ei ole lainkaan "vapauttavaa", eikä se sen vuoksi ole tarpeellista!

Tomi

  • Viestejä: 392
Vs: Halut
« Vastaus #5 : Lokakuu 12, 2015, 12:51:18 ip »
Olen lukenut filosofian tenttiin koko päivän. Vaikka ketju ei ole vielä synnyttänytkään keskustelua, tahtoisin jatkaa puheenvuoroani, sillä löysin Filosofit-nimisestä kirjasta ajatuksen, johon samaistuin.

Länsimaisen filosofian historian katsotaan kulminoituvan Friedrich Nietzscheen. Hän julisti perustavansa iloisen filosofian, joka olisi vapaa elämänkielteisestä ajattelusta. Kristinusko oli jättänyt jälkensä ajan ajattelijoihin ja heidän arvoihinsa.  Nietzsche halusi kyseenalaistaa näitä maailman vallitsevia arvoja. "Hän väitti, että monet hyvinä pitämämme asiat ovat itseasiassa tapoja rajoittaa elämää tai kieltää se. Saatamme ajatella, ettei ole hyväksi hölmöillä julkisella paikalla, mikä johtaa meidät vastustamaan kiusausta tanssia iloisesti kadulla. Saatamme pitää lihan himoja synnillisinä ja rankaista itseämme niistä. Saatamme suostua tekemään puuduttavan tylsiä töitä koska pidämme niitä velvollisuutenamme. Nietzsche halusi lakkauttaa tällaiset elämänkielteiset filosofiat, jotta ihmiskunta näkisi itsensä toisin."

Buddhalainen maailma ei tunne käsitettä synti. Silti reaktio ohjeiden vastaisesta toiminnasta on samankaltainen kuin lainatussa tekstissä. Ristiriitaiset tunteet valtaavat keho-mielemme kun muistamme opettajiemme sanat toimiessamme niitä vastoin. Rankaisemme itseämme tuntemalla syyllisyyttä tai hämmennystä. Ihminen joka ei ajattele Buddhan oppeja rakastellessaan nauttii rakastelusta niin kauan kun sitä kestää. Tämän jälkeen hän nousee ylös, pukee päällensä ja keskittää mielensä siihen, mitä ikinä onkaan meneillään. Poloinen on hän, joka jää katumaan tekoaan. Oli se sitten tekona haitallinen harjoittamiselle tai ei. Mielen myrkkyjä voidaan pitää myrkkyinä vain jos tuntee niiden olevan haitaksi itselleen. Elämänmyönteisyys on hyve kelle tahansa. Todellinen Buddha rakastelee ja juo lasillisensa viiniä rauhassa häiriintymättä. Ajatus istuvasta Buddhasta on vain kuva päässämme.

Mielenmyrkyt ovat mielenmyrkkyjä koska ne ovat haitallisia pysyvän onnen etsinnälle ja tuottavat kärsimystä. Kyse ei ole moraalsita tai siitä mitä Buddha käskee täkemään. Ei Nietzschekään kovin hyvää kirjoittanut kaunasta, kateudesta, julmuudesta, ahneudesta ja halusta turruttaa itsensä tietämättömyyteen. Ne ovat Buddhalaisuudessakin lähes aina osa inhimillistä olemassaoloa, mutta jotain sellaista jonka kultivoiminen ei ole viisasta ja joita ilman elo on ehtoisempaa.

Ajatus on ymmärtääkseni siinä että päihteet ja seksi tarjoavat mielihyvää ja onnea, mutta samalla niiden tarjoama onni on myös rajoittunutta. Esimerkiksi seksiin tarvitaan (yleensä) se toinen ihminen ja jonkinlainen suhde tähän. Tähän suhteeseen liittyy kaikenlaista ehdonvaraista ja jos iso osa onnestamme ja näkemyksestämme itsestämme on sidottu hyvään seksiin tämän ihmisen kanssa niin voi olla että onnemme ei ole kovin pysyvää ja painopiste on itsen ulkopuolella. Eli kun ihmissuhde muuttuu tai tylsistymme on onnemme uhanalainen. Jatkuva voimakkaiden seksuaalisten kokemusten etsiminen saa meitä ehkä laiminlyömään muita elämänalueita ja toimimaan tavoilla jotka vahingoittavat iseämme ja muiden pitkän aikavälin onnea. Aistinautintoihin liittyy voimakas halu joka on sinänsä epätyydyttävää. Tässäkin yhteiskunnassa hyvin monet ihmiset kärsivät siitä että eivät saa haluamansa kaltaista seksiä ja halu jäytää heidän onneansa päivästä päivään.

Tämä nyt ei ole argumentti olla harrastamatta seksiä vaan miettiä enemmänkin sitä että millaiset onnen lähteet ovat sellaisia jotka rakentavat pysyvää ja tasaista onnea. Näitä erilaisia onnen lähteitä on tarkoitus tutkia oman kokemuksen laboratoriossa, muuten kyse on vain turhasta auktoriteettiuskosta. Selibaattia ei tyrkytetä minusta missään yhteisössä aloittelijoille ja päihteidenkin osalta täysraittius ei välttämättä ole kaikkien kohdalla se realistinen tavoite heti. Joskus harjoittajat huomaavat että seksin perässä juoksemisesta on enemmän harmia kuin hyötyä tai että päihteet ovat heille merkittävämpien elämäntavoitteidensa tiellä. Tämän pitää kuitenkin perustua omaan oivallukseen eikä alistumiseen ulkoiselle auktoriteetille. Se että tarkastelee mitä omasta toiminnasta seuraa itselle ja muille on tavoite ja viisauden lähtökohta. Viisi harjoitusohjetta suuntaavat huomion aika keskeisiin elämän alueisiin. En nyt usko että Nietzschekään tästä kauheasti poikkeasi, naiminen ja viini ovat miellyttäviä, mutta elämässä on paljon muutakin. Se että asettaa onnen lähteet järjestykseen ei minusta ole elämän kielteisyyttä vaan inhimillistä järjen käyttöä.

Jos harjoittaa meditaatiota säännöllisesti ja osallistuu ajoittain retriiteille niin todennäköisesti huomaa että omilla toimilla on tosiaankin vaikutusta omaan mieleen. Tästä nousee tarve tarkastella omaa toimintaa uudella tavalla, joka mahdollistaa sellaisen mielen suuntaamisen joka tukee tasapainoisempaa elämää. Tämä syventää meditaatiota jne. Noiden jhanojen saavuttamiseen tarvitaan kohtuullinen vakiintunut harjoitustausta ja se että mieli on kulkenut aika lailla tähän tasapainoisempaan suuntaan. Jos menneet teot tulevat koko ajan mieleen tai mieli etsii koko ajan jotain uutta haluttavaa niin hengityksen liike ei välttämättä kykyne objektina kovin paljoa näiden kanssa kilpailemaan huomiosta. Jhanat tarjavat harjoittajalle suurempaa nautintoa kuin aistinautinnot voivat koskaan tarjota ja näin aistinautintojen painoarvo vähenee. Jos ihminen ei etsi onnea ulkoisista olosuhteista on hän suuremmassa turvassa.
« Viimeksi muokattu: Lokakuu 12, 2015, 01:07:51 ip kirjoittanut Tomi »

Seagal

  • Ihminen
  • Viestejä: 256
Vs: Halut
« Vastaus #6 : Lokakuu 12, 2015, 01:15:26 ip »

Buddhalainen maailma ei tunne käsitettä synti. Silti reaktio ohjeiden vastaisesta toiminnasta on samankaltainen kuin lainatussa tekstissä.

Ylläoleva johtuu pitkälti siitä, että me olemme kasvaneet judeo-kristillisessä kulttuurissa, ja olemme kulttuurimme lapsia. Halusimme sitä tai emme. Siten ei ole mitenkään kummallista nähdä, että buddhalaisia ohjeita tulkitaan hieman samaan tapaan kuin kristillinen pappi tulkitsisi raamattua. Varmaankin sen takia, näitä ohjeita käytetään jonkinlaisena kieroutuneena katalyyttinen syyllisyystrippien luomiseen.

Theravada-, Zenillä, ym. on oma paikkansa. Ihmiset ovat erillaisia, ja siksi heille on erillaisia ohjeita ja polkuja olemassa. Ei voi olettaa, että jokaisesta tulisi askeetikko. Tai että jokainen olisi hedonisti. Buddhalaisuuden rikkaus on omasta mielestäni juuri siinä, että polkuja löytyy joka lähtöön. Ei tarvitse tyytyä vain yhteen, ja olettaa, että siinä oli kaikki.

Moraalisäännöstö ei itsessään ole saavutus. Se on työkalu valaistumisen saavuttamiseen, mikä tuntuu unohtuvan monelta. Ja tulee myös tietää, että säännöt ovat tarkoitettu eri tilanteisiin ja eri elämänvaiheisiin. Seksuaalinen pidäyttäytyminen on ihan hyödyllistä intensiivisessä retriitissä, jossa kaikki aika tulisi sijoittaa meditaatioon. Sille on oma aikansa ja paikkansa.

Itse olen sen verran liberaali, etten näe - etenkin siinä valossa, että monessa Yhdysvaltojen osavaltiossa on laillistettu - satunnaista pössyttelyä tai paneskelua mitenkään pahana.

coca

  • Viestejä: 38
Vs: Halut
« Vastaus #7 : Lokakuu 12, 2015, 05:21:11 ip »
Kiitos vastauksistanne ja niiden ymmärtäväisestä sävystä! Hyviä viestejä vaikka kysymykseni voikin kokea vähän ärsyttävänä.

Olen ihan tosissani miettinyt tätä juttua jo pitkään. Minulta puuttuu toki kaltaisenne kokemus ja sen myötä myös paljon ymmärrystä asiaan. Näkemykseni saattaa olla rajoittunut. Tai sitten vain erilainen.

Lainaus
Ajatus on ymmärtääkseni siinä että päihteet ja seksi tarjoavat mielihyvää ja onnea, mutta samalla niiden tarjoama onni on myös rajoittunutta
Aivan. Huumeista tai seksistä riippuvainen ei tätä nää. Hänelle seksin tai päihtyneen tilan saaminen on yhtä kuin hetkellinen onni. Ajatuskulku ei kuullosta terveeltä. Riippuvaisen hetkellinen onni on riippuvainen sen jonkin saamisesta. Henkilö ei voi muuten kokea onnea. Riippuvaisuudesta tässä ei ole kysymys. En ajattele seksiä tai päihteitä kovinkaan usein. Ne tapahtuvat yleensä aika harvoin ja spontaanisti - seksi monivuotisen rakkaan ja päihtymys ystävien kanssa. Mielestäni kyse ei ehkä ole niinkään siitä mitä tekee, vaan siitä miten tekee ja kuinka suhtautuu tekoonsa. Jos toimii teoissaan tietoisena, tässä tapauksessa kuin leikkinä, en näe siinä ongelmaa. Ajatus siitä, ettei ohimenevän ilon lähteisiin kannata ryhtyä kuullostaa kummalliselta. Kun istut meditaatioon, ymmärrät nousevasi tyynyltäsi jossain vaiheessa vaikka siinä istumimen tuntuisi kuinka hyvältä. Kuka tahansa ymmärtää myös päihtymystilan päättyvän pian. Se tulee ja menee omia aikojaan. Menkööt vaan. Se toi hupia. Nyt on jonkun muun jutun aika. Asiantilan muuttuminen ei haittaa meitä. Nautimme siitä mitä milloinkin on meneillään.

Ongelma muodostuu jos sisällämme on dissonanssi. Teemme jotain josta emme ole oikein varmoja. Koemme sisäistä ristiriitaa teostamme. Silloin teemme selkeää haittaa itsellemme. Tekomme eivät ole samassa linjassa sisäisen maailmamme kanssa. Se luo jännitteitä ja ikäviä seurauksia. Itse teko voi olla luonteeltaan neutraali (seksi), mutta mielessämme asetamme sille positiivisen tai negatiivisen latauksen.

Lainaus
Tämä nyt ei ole argumentti olla harrastamatta seksiä vaan miettiä enemmänkin sitä, millaiset onnenlähteet rakentavat pysyvää ja tasaista onnea
Tämä on mielestäni tärkeä pointti. Halujen täyttäminen tai aistinautinnot sellaisenaan eivät ole tuomaan meille mainitsemaasi tasaista onnea. On helppoa nähdä, miksi rakastava toista kunnioittava perhesuhde on irtoseksisuhdetta tasaisempi onnenlähde. Näiden seikkojen kultivoiminen on tärkeää. Sen myönnän ja pyrin sitä parhaani mukaan tekemään. En kuitenkaan näe miten tämä sulkisi aistinautintojen tuomaa mielihyvää pois. Zen-mestari ei lakkaa olemasta valaistunut mennessään vuoristorataan. Elämä on kokonaisuus, johon kuuluu monia erilaisia aspekteja. Pyrin hyväksymään ne kaikki ja nauttimaan niistä sellaisena kuin ne minulle ilmenevät kussakin hetkessä. Teen juomisesta, taiteen tekemisestä, tanssimisesta, viheltelystä jne ei välttämättä ole meille mitään sen suurempaa hyötyä. Teemme näitä asioita koska nautimme niistä. Aamuauringon noustessa ajaudun mielelläni nauttimaan sen säteistä, vaikka voisin yhtä hyvin istua varjossa. Nämä esimerkit ovat kauniin, monipuolisen elämän ilmenemismuotoja. Nekään eivät itsessään takaa meille pysyvää onnea, mutta teemme meille mieluisia asioita, koska tahdomme, nautimme niistä. Kyllähän me periaatteessa voisimme istua risti-istunnassa aamusta iltaan, mutta jotain merkillistä tuossa visiossa on. Jos ei muuta, jäisi ainakin iso siivu elämästä kokematta. Ymmärtämättömyydenkin varjolla aion lueskella Aku Ankkaa iltaisin, nauttia maukkaista ruuista perheen kanssa ja joskus köllähtää sohvan syleilyyn mukavissa viikonloppupöhnissä. Ai että!
« Viimeksi muokattu: Lokakuu 12, 2015, 06:15:25 ip kirjoittanut coca »

Saltzmann

  • Ylläpitäjä
  • Viestejä: 343
  • bottiovimikko
Vs: Halut
« Vastaus #8 : Lokakuu 14, 2015, 11:01:13 ip »
Miten ap ajattelit, että ap-pähkäily liittyy buddhalaisuuteen? No, ehkä seksiä voisi miettiä buddhalaisittain, mutta entä päihteet?
All deities reside in the human breast.  William Blake

Seagal

  • Ihminen
  • Viestejä: 256
Vs: Halut
« Vastaus #9 : Lokakuu 14, 2015, 11:19:28 ip »
Miten ap ajattelit, että ap-pähkäily liittyy buddhalaisuuteen? No, ehkä seksiä voisi miettiä buddhalaisittain, mutta entä päihteet?

Joillekkin buddhalaisille voi tulla yllätyksenä, että dharman lukemisen ulkopuolella on myös elämää...

Saltzmann

  • Ylläpitäjä
  • Viestejä: 343
  • bottiovimikko
Vs: Halut
« Vastaus #10 : Lokakuu 16, 2015, 12:47:51 ap »
Miten ap ajattelit, että ap-pähkäily liittyy buddhalaisuuteen? No, ehkä seksiä voisi miettiä buddhalaisittain, mutta entä päihteet?

Joillekkin buddhalaisille voi tulla yllätyksenä, että dharman lukemisen ulkopuolella on myös elämää...

Mietin noita päihteitä. Onko ne sitä mainitsemaasi elämää? Kuuluuko ne buddhalaisen elämään. Lähtökohtaisesti ei. *pipon kiristävyysvaroitus* Valoissakin on jotain noista päänsekoitusjutuista, jotta jätetään välistä. Miten sen nyt, Seagal, meni?

Tosin jotkut perimyslinjan opettajat pitää lasia (eli about 12 cl) viiniä ihan ookoona. Itsekin tykkään joskus hyvän ruoan kanssa jo maun takia. Silti en tykkää, koska minusta se lasillinenkin tuntuu, vai onko sitä tullut jotenkin herkäksi sen kanssa ja sitten se häiritsee. Mutta että huumeet. En usko, että kuuluu senkään vertaa.

Seksi nyt varmaan kuuluu parisuhteelliseen buddhalaiseen elämään enimmäkseen jossain määrin. Ainakin, jos ei päädy silti selibaattiin tai ainakin, jos haluaa lisääntyä. Muuten pitää adoptoida. Mahtaako kukaan niin ekstreemi olla eikä kai tarkoituskaan. Eikä varmaan minään additiona siinäkään mene enää kohtuuden piikkiin eikä tue mitään tarkoituksenomaista.

All deities reside in the human breast.  William Blake

coca

  • Viestejä: 38
Vs: Halut
« Vastaus #11 : Lokakuu 18, 2015, 01:50:30 ap »
 
Lainaus
Kuuluuko ne buddhalaisen elämään. Lähtökohtaisesti ei.

Niin no, riippuu varmasti kovasti siitä, minkä vuoksi buddhalaisuutta harjoittaa ja kuinka tosissaan rakentaa näkemyksiään sen mukaisesti. Hmm.

Etenkin länsimainen ihminen saattaa eksotiikkapäissään pyrkiä samaistumaan rooliin buddhalainen. ''Oikea buddhalainen on sellainen tai tällainen''. Roolin täyttyessä näkemys itsestä hyvänä buddhalaisena, jopa hyvänä ihmisenä vahvistuu. Näkemyksiä perustellaan buddhalaisella tapakulttuurilla tai auktoriteetilta saaduilla ohjeilla. ''Näin buddhalaiset toimivat''. Idässä ''buddhalaiset'' tavat ovat syvästi juurtuneet kulttuuriin. Siellä perustelu saattaa olla vähän toisenlaista. Maailma nähdään näiden tapojen filtterin läpi. Ollaan hyviä vanhempia, hyviä lapsia tai hyviä ystäviä buddhalaisittain, joskin buddhalaisuus vain kevyenä, kenties huomaamattomana taustapiruna vaikuttamassa.

Sitten on tämä harjoittamisen polku. Kuten teidänkin viesteistänne sain kuvan, olette huomanneet kuinka vaikka alkoholi vaikuttaa mietiskelykykyynne ja olette vakuuttuneita siitä, että tuo mietiskelykyky tulisi pitää mahdollisimman kirkkaana olemassa koko ajan. Niinhän ne opettajat toisaalta neuvovat - pysymään mindfullina kellon ympäri. En tiedä sitten kuuluuko tältä kantilta päihteet ja seksi buddhalaiseen elämään, mutta harjoitukseen tuskin kuitenkaan...

... Paitsi tältä kantilta: Katselin muutamia päiviä sitten videota Luumukylästä. Ennen Thich Nhat Hanhin puhetta munkit opastivat meditaatiota lapsille. Munkit pyysivät lapsia istuutumaan ja olemaan juttelematta vierustoverille. He ottivat mielestäni mielenkiintoisen lähtökohdan, jolla lapset hiljenivät. ''Hengittäessäni sisään, tiedän hengittäväni sisään. Hengittäessäni ulos, tiedän hengittäväni ulos. En anna kenenkään häiritä keskittymistäni''. Kokemukseni mukaan ajatusten ja tunnetilojen takana on puhdas tietoisuus. En tiedä miksi tuota tietoisuutta kutsutaan. Sen voi kokea kun ajatusten juoksu hiljenee hetkeksi. Nauttiessa sen lasin-pari viiniä, voi ottaa sen vaikutuksen osaksi harjoitustaan. ''Hengittäessäni sisään, tunnen kuinka alkoholi vaikuttaa mielentiloihini. Hengittäessäni ulos, tunnen kuinka alkoholi vaikuttaa kehooni. En anna päihtymyksen häiritä keskittymistäni ja myötätuntoani''.

 En ole koskaan juonut alkoholia kovin mindfullina, mutta tässä viestiä kirjoittaessani huomasin, kuinka ajatuskin sen juomisesta johtaa ymmärrykseen siitä, kuinka suuret määrät tärvelevät kehoa ja mieltä.

EDIT CUT (Saltzmann)
« Viimeksi muokattu: Lokakuu 18, 2015, 03:58:48 ip kirjoittanut Saltzmann »

ode

  • Viestejä: 11
    • Ylilauta
Vs: Halut
« Vastaus #12 : Lokakuu 18, 2015, 03:17:03 ip »
EDIT: Poistan tästä viestini alusta moderoinnista ja omasta säätämisestäni aiheutuneen sekavan hässäkän.

Buddha opetti välttämään alkoholin käyttämistä, sillä se hämärtää moraalin tajua ja mielenselkeyttä. Tämän voi minusta huomata jo aika pienilläkin annoksilla: pari bisseä juotuaan on aavistuksen vaikeampi keskittyä todellisuuteen ja tulee vähän helpommin sanottua jotain, mitä ei muuten sanoisi.

Kaikki päihteiksi luokitellut substanssit eivät kuitenkaan vaikuta (juuri) samalla tavoin kuin alkoholi. Buddhakin opetti juuri alkoholista pidättäytymistä, vaikka hän todennäköisesti tunsi muitakin päihteitä.

Intian henkisessä skenessä vaikuttaisi muutenkin olevan aika yleistä, että alkoholiin suhtaudutaan hyvin negatiivisesti, mutta joihinkin muihin päihteisiin neutraalimmin tai jopa positiivisesti.

En kuitenkaan halua rohkaista ketään päihteilemään, sillä vaikkeivät kaikki päihteet sumentaisikaan mieltä niin kuin alkoholi, niin kaikenlainen hedonismi edesauttaa takertumista ja voi siten muodostua esteeksi vapautumiselle.
« Viimeksi muokattu: Lokakuu 19, 2015, 06:12:28 ip kirjoittanut ode »

Saltzmann

  • Ylläpitäjä
  • Viestejä: 343
  • bottiovimikko
Vs: Halut
« Vastaus #13 : Lokakuu 18, 2015, 04:03:21 ip »
...

Seksi ja kannabis. Ne auttavat minua pysymään rauhallisena, toisia kunnioittavana ja tyytyväisenä.  ...

Et kai mitenkään voi moraaliasi tai mielentilaasi ulkoistaa huumeille ja seksille. Tai voit, mutta sitten mennään buddhalaisuuden ulkopuolelle ja otetaan siitä vain rusinat.
All deities reside in the human breast.  William Blake

coca

  • Viestejä: 38
Vs: Halut
« Vastaus #14 : Lokakuu 18, 2015, 04:11:23 ip »
Rusinat ovat maukkaita.

Eikö buddhalaiseen mielenfilosofiaan kuulu ajatus siitä, miten "kaikki vaikuttaa kaikkeen"? Mielemme kerää koko ajan ikäänkuin vaikutteita ympäristöstään, mutta myös sisäisistä liikkeistään. Siksi kai sitä myötätuntoakin kehotetaan harjoittamaan. Näinollen asiat joille altistumme, muokkaavat valintojamme ja kokemustamme maailmasta. Si? Tällöin myös seksi ja päihteet voivat vaikuttaa valintoihimme. Ehkä tässä on juuri tämä saumakohta jota olen koko keskustelun ajan etsinyt. Buddhalainen näkee että seksi ja päihteet vaikuttavat mieleen (ja näinollen myös tekoihin, sanoihin, ajatuksiin...) aina ehdottoman negatiivisesti. En osaa allekirjoittaa tuota väitettä.