Kirjoittaja Aihe: Etiikka  (Luettu 20082 kertaa)

Ekhnaton

  • Viestejä: 295
Vs: Etiikka
« Vastaus #120 : Kesäkuu 16, 2015, 10:37:56 ap »
Asia ehdottomasti on tiedossa. Mutta vaarantaako kukaan työpaikkaansa, mainettaan tai virkaansa sen vuoksi? Ihmiset kertovat sitä mikä on hyväksyttyä.
Asia oli jollakin tavalla sisällytetty Wikipedian edesmenneeseen Tieteen Filosofia -artikkeliin (ainakin englanniksi, en muista mitä siitä oli suomeksi). Sitten kyseinen erinomainen ja innostava tieteellinen artikkeli otettiin pois. Tilalle tuli uusi, puolet lyhyempi, tai ehkä vain kolmannes entisestä, ja näkökannoiltaan hyvin konservatiivinen, jossa ei ole jäljellä enää mitään entisestä artikkelista.

Ekhnaton

  • Viestejä: 295
Vs: Etiikka
« Vastaus #121 : Kesäkuu 16, 2015, 11:32:30 ap »
Kyseessä on pelkkä nit-picking eli saivartelu, joka tarkoittaa "täin munien poimista", (nit tarkoittaa suomeksi saivara eli täin muna).
Jos ihminen esim valvoo, ja on sitten väsynyt, kyseessä ei siis ole  kausaalinen relaatio, tämän termistön määrittelyn kannalta?!
Jos sopivien käsitteiden käyttö sopivassa kontekstissa on mielestäsi saivartelua, niin se on sitten mielestäsi saivartelua.

Yritimme keskustella siitä, että onko syyseuraus -suhde sama kuin luonnonlait. Osa miettii, että on. Minusta ei ole. Tai näin tieteiden kannalta.

Kysymys on tietenkin käsitteiden sopimisesta, ja niiden määrittelystä. Yleiskieli Suomessa, ja muuallakin käsittääkseni, puhuu edelleen kausaliteetin käsitteillä myös mielen ilmiöistä.

Jos asiaa haluaa tarkastella buddhalaiselta kannalta, siihen tarjoaa hyvän lähtökohdan opetus neljästä ehtojen lajista, pratyayasta.
Nämä neljä ehtojen lajia mainitaan Nagarjunan Mula-Madhyamaka-Karikan toisessa säkeessä. Ne ovat :
1. Hetu-pratyaya, causal condition
2. Samantara-pratyaya, immediately preceding condition
3. Alambana-pratyaya, percept object condition
4. Adhipati-pratyaya, dominant condition


Jay L. Garfield selittää ne teoksessaan The Fundamental Wisdom of the Middle Way hyvin ymmärrettävästi:
1. Kausuaalinen ehto: jos raapaisee tulitikun, se on kausaalinen ehto tulen ja valon ilmestymiselle.
2. Välittömät ehdot: Tämä tarkoittaa lukematonta määrää seikkoja, jotka tulevat esille kun tapahtumaa aletaan analysoida tarkemmin.
Voidaan tutkia sitä mitä kitka tarkasti ottaen aiheuttaa tulitikun kärjen ja raapaisupinnan yhtymäkohdassa? Miksi ja miten siinä syntyy kuumuus? Mitä silloin tapahtuu kemiallisesti molekyylitasolla? Edelleen, miten tulen ja valon aistimus syntyy havaitsijan mielessä? Jne...
3. Havaitun kohteen ehto: se että on olemassa jokin kohde tai asia, joka havaitaan, (kuten tulitikku, sen raapaiseminen, pimeys, tuli, valo, jne.., nämä kaikki ovat kuitenkin jo tulkintaa havaitsijan mielessä.)
4. Vallitseva ehto: tämä tarkoittaa toiminnan ja teon syytä, tarkoitusta eli motiivia.

Ylläoleva on vapaasti käännetty Garfieldin kirjasta. Toinen lähde on Hirakawa Akiran & Paul Gronerin History of Indian Buddhism, from Shakyamuni etc..
Hirakawa Akiran mukaan kyseinen opetus on aikanaan sisältynyt Agama sutriin, mutta kyseistä suutraa ei ole enää jäljellä. Tämä on varmaankin totta, koska opetus on niin selkeästi jokin yleisesti hyväksytty perusta Nagarjunan teoksessa.
« Viimeksi muokattu: Kesäkuu 16, 2015, 11:37:11 ap kirjoittanut Ekhnaton »