Kirjoittaja Aihe: Buddhalaisuuden ateismi  (Luettu 6740 kertaa)

aapo

  • Viestejä: 22
Vs: Buddhalaisuuden ateismi
« Vastaus #15 : Huhtikuu 23, 2015, 09:20:36 ap »
Pohdittaessa kysymystä Buddhalaisuus ja yhteenkuuluvaisuus asiat voitaneen jakaa kolmeen lohkoon :
 - opetukset
 - harjoitukset
 - kokemukset

Tai toisaalta eri perinteiden, karkeasti ottaen Theravadan ja Mahayanan opetuksiin, harjoituksiin ja harjoittajien kokemuksiin.

Varhaisbuddhalaisiin opetuksiin asiaan liittyen kuuluvat ainakin :
 - Dependent origination
 - Karma

Lisäksi Mahayana-perinteessä asiaan liittyviä opetuksia ovat :
 - Buddha-luonto
 - Indran verkko

Harjoituksellisessa mielessä perinteiseen Theravadaan kuuluvissa Metta-harjoituksissa toivotetaan yhdessä vaiheessa hyvää kaikille olennoille.

Mahayanaan kuuluvissa Boddhisattva-valoissa ( joita toistetaan säännöllisesti harjoituksena ) vannotaan, että vapautetaan lukemattomat olennot.

Molemmat harjoitusmuodot nähdäkseni kasvattavat harjoittajassa tiettyä yhteenkuuluvaisuuden tunnetta 'kaikkien kanssa'.

Vakavasti otettavilla Zenin harjoittajilla on ollut kokemuksia, missä he ovat kokeneet olevansa yhtä 'kaiken kanssa'.

Joillain Theravada-orientoituneilla harjoittajilla on myös ollut hieman vastaavia kokemuksia. Ainakin Robert Wright kertoo Courserassa pitämällään kurssilla 'Buddhism and Modern Psychology' eräästä saman tyyppisestä, joskin ei yhtä voimakkaasta, kokemuksestaan. Luennot eivät taida nyt olla julkisesti saatavilla, voin kaivaa ao. kohdan esille, jos tämä kiinnostaa.

Samadhiksi kutsutussa tietoisuuden tilassa harjoittajan mieli tulee yhdeksi harjoituksen kohteen kanssa. Nyt sitten, jos harjoituksen ( tai ajattelun ) kohteena on 'kaikki olennot' tai 'koko maailma', niin saavuttaessaan samadhin, harjoittaja kokee olevansa yhtä 'kaikkien olentojen' tai 'koko maailman' kanssa.

Se, että onko tuollainen kokemus opetusten mukaista tai onko kokemus 'totta', on sitten toinen juttu. Ja kolmas asia sitten on vielä, että mitä ao. kokemuksesta seuraa vai seuraako mitään.

Mutta nähdäkseni siis on olemassa selkeä mekanismi ja olosuhteet, joiden johdosta sekä Theravada että Mahayana -taustainen harjoittaja voi saavuttaa ao. kokemuksen.
« Viimeksi muokattu: Huhtikuu 23, 2015, 09:28:41 ap kirjoittanut aapo »

Tomi

  • Viestejä: 405
Vs: Buddhalaisuuden ateismi
« Vastaus #16 : Huhtikuu 23, 2015, 03:00:30 ip »
Vakavasti otettavilla Zenin harjoittajilla on ollut kokemuksia, missä he ovat kokeneet olevansa yhtä 'kaiken kanssa'.

Joillain Theravada-orientoituneilla harjoittajilla on myös ollut hieman vastaavia kokemuksia. Ainakin Robert Wright kertoo Courserassa pitämällään kurssilla 'Buddhism and Modern Psychology' eräästä saman tyyppisestä, joskin ei yhtä voimakkaasta, kokemuksestaan. Luennot eivät taida nyt olla julkisesti saatavilla, voin kaivaa ao. kohdan esille, jos tämä kiinnostaa.

Tuo "kaikki on yhtä" on ihan perusklassinen mystinen kokemus, siinä mielessä kuin tuota mystiikka -sanaa käytetään uskontotieteessä. Sitä koetaan hyvin erilaisissa uskonnollisissa yhteyksissä joissa sille annetaan erilaisia merkityksiä. Jos harjoittaja uskoo että tarkoitus on todellakin kokea yhteyttä kaiken kanssa niin kokemusta tulkitaan tämän skeeman kautta. Varsinkin jos traditio opettaa että "kaikki on yhtä" ja tämä on lopullinen ja viimeinen totuus niin silloin hän myös kokee tulleensa maaliin. Jos tarkoitus on sen sijaan ylittää kaikki kärsimys niin kokemusta tulkitaan toisen skeeman kautta ja tuo saa ehkä vähemmän huomiota. Se mitä ihminen ajattelee aiheesta myös tuottaa tuota kokemusta viimeistään siinä vaiheessa kun se on ohitse ja aivot alkavat muokkaamaan siitä muistoa.

Lainaus
Mutta nähdäkseni siis on olemassa selkeä mekanismi ja olosuhteet, joiden johdosta sekä Theravada että Mahayana -taustainen harjoittaja voi saavuttaa ao. kokemuksen.

Pointti nyt oli että Buddha (paalin kaanonissa) ei mitenkää painottanut tuota kokemusta ainaskaan nyt oman tulkintani mukaan. Tarkoitus oli mennä sen ylitse ei-ehdonvaraiseen ja ylittää dukkha, joka nyt ainakin oman tulkinnan mukaan on eri asia ja kuin tuo nondual -tila. Toisaalta voi ajatella että silloin minän kokemus ei nouse takertumisen myötä niin kokemus on luonnostaan nonduaalinen. Jos noista kokemuksista on eettistä hyötyä eli ne vähentävät itselle ja muille aiheuteutettua hyötyä niin hieno juttu.

Tuolla mietiskelyä tuosta päämäärästä. En nyt ole ehkä samaa mieltä kaiken kirjoitetun kanssa, mutta ihan hyvää pohdintaa:

https://meaningness.wordpress.com/2012/09/13/epistemology-and-enlightenment/
« Viimeksi muokattu: Huhtikuu 24, 2015, 10:26:38 ap kirjoittanut Tomi »

Exxahommohax

  • Viestejä: 31
Vs: Buddhalaisuuden ateismi
« Vastaus #17 : Huhtikuu 23, 2015, 11:18:12 ip »
Pohdittaessa kysymystä Buddhalaisuus ja yhteenkuuluvaisuus asiat voitaneen jakaa kolmeen lohkoon :
 - opetukset
 - harjoitukset
 - kokemukset

Tai toisaalta eri perinteiden, karkeasti ottaen Theravadan ja Mahayanan opetuksiin, harjoituksiin ja harjoittajien kokemuksiin.

Varhaisbuddhalaisiin opetuksiin asiaan liittyen kuuluvat ainakin :
 - Dependent origination
 - Karma

Vaikka nimitys pysynytkin samana, niin tuon "dependent origination" jutun käsittämistavoissa on selkeitä muutoksia mentäessä buddhalaisuudessa ajallisesti varhaisesta moderniin tai alueellisesti Intiasta Kiinaan (ja sieltä edelleen Japaniin). Tässä on yksi artikkeli, mikä on kai joskus aiemminkin mainittu:

McMahan: A Brief History of Interdependence

Tuo on aika monta sivua pitkä, joten laitan pari lainausta.

Varhaiseen buddhalaisuuteen ja mettaan liittyen:
Lainaus
The early concept of dependent origination, therefore, cannot ful-
ly account for the contemporary concept of Buddhist interdependence
and its implications. In some ways the early view appears, in fact, quite
contrary to the contemporary one. It depicts the interdependent chain
of causes and condition as binding one to a world of suffering. Although
it emphasizes ethical concern for all sentient beings, it does not advo-
cate the expansion of self-identity to include all things and beings. The
ultimate goal, moreover, is not identification with the interdependent
network of causality but transcendence of it.

(pdf s.9/46)

Mahayanasta:
Lainaus
Whether presented as an analytic insight into the nature of
all things as empty or as a visionary revelation, some South Asian
Mahāyāna texts mark a rethinking of the significance of dependent
origination and the phenomenal world. Seeing dependent origination
in these texts entails seeing all things as empty of inherent self-ex-
istence, an act that itself constitutes awakening.
This is then devel-
oped into a conception of a liberative vision of the totality and of the
world as the manifestation of a cosmic reality—Vairocana, dharmakāya,
or buddha-nature: the hidden buddhahood or buddha-potential of all
things.
(pdf 13/46)

ja sitten Kiinan Huayan-koulusta:
Lainaus
A number of the philosophical writings of East Asian schools of
Buddhism support both a more positive view of the conditioned, de-
pendently originated world and the idea of awakening as identifica-
tion with this larger cosmos.
Fazang, the most prominent thinker of
the Huayan school, developed the implications of the Avataṃsaka-sūtra
in ways that essentially overturn the Pāli conception of dependent
origination and the distinction between the conditioned and the un-
conditioned.
(pdf 14/46)

Ei noiden buddhalaisuuden tutkijoiden kirjoitusten mukaan kannata buddhalaisuutta harjoittaa, mutta noita historiallisia yhteyksiä ei yksittäisten perinteiden opettajat/opetukset useinkaan tuo esille ja jotain juttuja sekin puoli voi selkeyttää. Tai sitten sekoittaa entistä enemmän.