Kirjoittaja Aihe: Shin-buddhalaisuus (Jodo Shinshu)  (Luettu 16291 kertaa)

Pema Namgyal

  • Viestejä: 314
Vs: Shin-buddhalaisuus (Jodo Shinshu)
« Vastaus #15 : Kesäkuu 08, 2012, 09:03:45 ip »
Pema Namgyal, ilahduttavaa kuulla, että täällä on muitakin jotka ovat kiinnostuneita Sukhavatista ja että Amitabha (tai Chenrezig) on läheinen!
Erityisesti Chenrezig on hyvin läheinen todella monille tiibetinbuddhalaisille. Ja ajatellaanhan esim. Dalai Laman olevan Chenrezigin emanaatio. Mutta Amitabhahan joka tapauksessa istuu aina siellä Chenrezigin pään päällä. Oma opettajani kerran opettaessaan Chenrezigistä kertoi siitä kuinka Amitabha on Chenrezigin lama(guru) ja tarinoita harjoittajista, jotka ovat pitäneet Chenrezigiä tai Amitabhaa sydämen harjoituksenaan. Hienoja tarinoita!

Pyrkimys Sukhavatiin jälleensyntymiselle ei kyllä ole todellakaan "muodissa" länsimaalaisten tiibetinbuddhalaisten keskuudessa. Mutta eipä se mitään, ymmärrän kyllä ettei tämän kaltainen harjoitus välttämättä sovi monillekaan länsimaalaisille. Tiibetinbuddhalaisuus sinänsä pitää sisällään niin laajan kirjon erilaisia vaihtoehtoja, että hyvinkin erilaisten taipumusten omaavat buddhalaiset ovat löytäneet kotinsa tiibetinbuddhalaisuudesta. Ja se on hyvä juttu!

Vaikka tämä viestiketju on omistettu Shin-buddhalaisuudelle, niin toivottavasti ketään ei haittaa jos vähän kerron tiibetinbuddhalaisuudesta ja omasta harjoituksestani. Ajattelin, että tämä voisi auttaa luomaan tietynlaista yhteistä perustaa ajatuksien vaihdolle puhtaan maan buddhalaisuudesta ja kun en itse ainakaan vielä tiedä paljoakaan Shin-buddhalaisuuden erityisopetuksista, niin omat näkemykseni puhtaaseen maahan vievästä polusta voivat olla hieman erilaisia kuin Shin-buddhalaisuudessa. Eihän se mitään haittaa sinänsä, koska tie Sukhavatiin on joka tapauksessa avoin kaikille ja yhteinen perusta sinne vievästä polusta kuitenkin löytyy suoraan sieltä sutrista. Mutta varsinkin käytännön harjoituksen painotuksissa voi sitten kuitenkin löytyä niitä eroavaisuuksia eri koulukuntien välillä.

Erityisesti Shin-buddhalaisuuden opetukset omasta voimasta ja toisesta voimasta ovat aiheuttaneet itselleni hieman vaikeuksia päästä sisälle, koska tiibetinbuddhalaisuudessa oman harjoituksen voima on aina niin tärkeää. Omassa harjoituksessani tämä oma voima ja toinen voima ovat kumpikin todella tärkeitä asioita. Olisin siis kiinnostunut keskustelemaan hieman lisää tästä Shin-buddhalaisuuden erityisopetuksesta oma voima ja toinen voima, että nähdäänkö Shin-buddhalaisuudessa tämä oma voima jopa ihan turhanpäiväisenä tavalliselle harjoittajalle ja onko toinen voima sitten kokonaisuudessaan se ainoa asia mitä tavikset tarvitsevat polulla?

Kovasti toivon, että tämäkin koulukunta saisi sen verran jalansijaa Suomeen, että edes jonkinlaiseen opintopiiriin olisi mahdollisuus. Kaikkein hienointa olisi tietysti saada Suomeen vakituinen Shin-buddhalainen pappi ja temppeli, mutta se ei tietenkään ole realistista ennen kuin harjoittajia on jo varsin runsaasti.
Uskoisin kyllä, että aikanaan kyllä(mahdollisesti melko piankin) Suomestakin löytyy sen verran Shin-buddhalaisuudesta kiinnostuneita, jotta saatte opintopiirin käyntiin ja voitte kutsua jonkun papin aina silloin tällöin Suomeen antamaan opetuksia. Ei muuten tarvita kovin montaa ihmistä, että tälläinen voidaan toteuttaa.

Vajrayanaheruka

  • Viestejä: 27
Vs: Shin-buddhalaisuus (Jodo Shinshu)
« Vastaus #16 : Kesäkuu 10, 2012, 01:53:24 ap »
Jos aikani sallii koetan valottaa tuonnempana tätä koulukuntaa. En historiallisesti tai joka nyanssia viilaten, vaan lähinnä kääntää sitä olennaisimmilta osin konkretian kielelle yrittäen välttää esoteerista terminologiaa kuin.... Big Macia. Ja "palauttaa" sitä (...hetkeksi...) perus-mahayanaan ja Shakyamuniin. Samalla (ehkä tarpeettomasti, mutta kenties hyödyksi oman buddhalaisuutensa oivaltaneille ja juuri kaapista tulleille) valottaen joitain keskeisiä teemoja buddhalaisuuteen yleisesti ottaen liittyen, joka samalla toivottavasti saa aikaan ahaa-elämyksiä ja harjoituksessa edistymistä, niin k.o. polun tallaajille, kuin myös shinin "uskonto"-aspektin vuoksi nenäänsä nyrpisteleville kanssabuddhalaisille.




"This is no small matter." (Guishan to Xiangyan; "Jinzu" by Dogen zenji; Fukakusa, 1241).

gyougan

  • Vieras
Vs: Shin-buddhalaisuus (Jodo Shinshu)
« Vastaus #17 : Kesäkuu 10, 2012, 01:04:36 ip »
Erityisesti Shin-buddhalaisuuden opetukset omasta voimasta ja toisesta voimasta ovat aiheuttaneet itselleni hieman vaikeuksia päästä sisälle, koska tiibetinbuddhalaisuudessa oman harjoituksen voima on aina niin tärkeää. Omassa harjoituksessani tämä oma voima ja toinen voima ovat kumpikin todella tärkeitä asioita. Olisin siis kiinnostunut keskustelemaan hieman lisää tästä Shin-buddhalaisuuden erityisopetuksesta oma voima ja toinen voima, että nähdäänkö Shin-buddhalaisuudessa tämä oma voima jopa ihan turhanpäiväisenä tavalliselle harjoittajalle ja onko toinen voima sitten kokonaisuudessaan se ainoa asia mitä tavikset tarvitsevat polulla?

Kyllä, Shin-buddhalaisuudessa todellakin katsotaan, että tavallisen ihmisen (凡夫, jp. bonpu) tulisi jättää oman voiman käyttö kokonaisuudessaan ja turvautua täysin kokonaisvaltaisesti toiseen voimaan. Oman voiman käyttö nähdään jopa esteenä nopealle jälleensyntymälle Sukhavatiin, koska tavallinen ihminen harjoittaa omaa voimaa siksi, että luottamus Amitabhaan ei ole täydellinen.

Shin-buddhalaisuudessa on valittu Dharmakaran valoista nimenomaan kahdeksastoista kaiken keskipisteeksi. Valoja on kuitenkin enemmän ja esimerkiksi yhdeksästoista ja kahdeskymmenes vala menevät näin:

19: "If, when I attain Buddhahood, sentient beings in the lands of the ten directions, who awaken aspiration for Enlightenment, do various meritorious deeds and sincerely desire to be born in my land, should not, at their death, see me appear before them surrounded by a multitude of sages, may I not attain perfect Enlightenment. "

20: "If, when I attain Buddhahood, sentient beings in the lands of the ten directions who, having heard my Name, concentrate their thoughts on my land, do various meritorious deeds and sincerely transfer their merits towards my land with a desire to be born there, should not eventually fulfil their aspiration, may I not attain perfect Enlightenment. "

Tie Sukhavatiin on siis avoin myös oman voiman kautta. Mutta se vaatii tosiaankin tekoja, joihin bonpulla ei ole kykyjä eikä aikaa. Pitää muistaa mistä Shinran lähti liikkeelle: nuorena Tendai-munkkina häntä ahdisti syvästi se, että buddhalaisuus vaikutti hylänneen sivistymättömät, lukutaidottomat ja yksinkertaisest maalaisihmiset, joiden valtaosa ajasta kului elannon hankkimiseen. Jodo Shinshu syntyi tarpeesta auttaa juuri heidänkaltaisia ihmisiä. Tämän vuoksi Shin-buddhalaisuuteen kuuluu tänäkin päivänä hyvin vahva nöyryys siitä, että itseä pidetään bonpuna ja täysin kykenemättömänä saavuttamaan minkäänlaista edistystä buddhalaisella polulla omin voimin.


ReggaeBuddha

  • Vieras
Vs: Shin-buddhalaisuus (Jodo Shinshu)
« Vastaus #18 : Kesäkuu 10, 2012, 04:52:46 ip »
Tie Sukhavatiin on siis avoin myös oman voiman kautta. Mutta se vaatii tosiaankin tekoja, joihin bonpulla ei ole kykyjä eikä aikaa. Pitää muistaa mistä Shinran lähti liikkeelle: nuorena Tendai-munkkina häntä ahdisti syvästi se, että buddhalaisuus vaikutti hylänneen sivistymättömät, lukutaidottomat ja yksinkertaisest maalaisihmiset, joiden valtaosa ajasta kului elannon hankkimiseen. Jodo Shinshu syntyi tarpeesta auttaa juuri heidänkaltaisia ihmisiä.

Tässä myös yksi uskontotieteellinen näkemys kyseisen suuntauksen perustamiseen ja mielestäni tärkeisiin pointteihin joskus kuultuihin väitteisiin, että Todellisen puhtaan maan koulukunnassa olisi kyse samoista periaatteista kuin kristinuskossa:

Lainaus
Hônen vietti vuosia Hiei-vuorella munkki Eikun oppilaana, mutta ankaria meditaatioharjoituksia läpikäytyäänkään ei kyennyt saavuttamaan valaistumista. Hônen kehittikin ajatuksen siitä, että ne, jotka eivät kyenneet saavuttamaan valaistumista ankaran meditaation kautta, voisivat silti saada Amida-buddhan suosion ja varmistua jälleensyntymästä puhtaassa maassa.

[..]

Shinran oli viettänyt useita vuosia tendai-munkkina, mutta sai lopulta näyn, joka kehotti häntä Hônenin seuraamiseen. Hieman myöhemmin, vuonna 1207 Shinran karkotettiin Echigoon (nykyinen Niigata) Hônenin liikkeeseen kohdistuneen tukahduttamisen yhteydessä. Shinran näki myös ilmestyksen naispuolisesta bodhisattvasta, Kannonista (kiinaksi Guanyin), joka kehotti häntä ottamaan elämänkumppanin. Shinran solmikin avioliiton, hankki lapsia ja eli tavallisen köyhän talollisen elämää. Shinranin mukaan ei ollut mitään tarvetta hyvien tekojen suorittamiseen esimerkiksi ryhtymällä munkiksi tai nunnaksi, sillä Amida-buddha ei vaatinut seuraajiltaan hyviä tekoja, vaan halusi ainoastaan kaikkien elollisten pelastusta. Näin Shinran saattoi alulle erkanemisen luostarilaitoksesta, aivan kuten Luther myöhemmin Euroopassa. Buddhan nimen lausuminen ei myöskään tiukasti ottaen ollut pelastumisen ehto vaan paremminkin ilmaus uskosta, joka oli lähtöisin Amidasta itsestään. "Vaikka väitetään, että hyvät pelastuvat, niin eikö pahojen kohdalla vasta olekin kyse pelastuksesta?" kysyi Shinran. Nembutsu-mantran lausuminen taas oli kiitollisuuden ilmaus Amida-buddhan myötätuntoisesta pelastustyöstä.

Vaikka Shinranin näkemys muistuttaa hyvin paljon protestanttisia käsityksiä Jumalan armosta, näissä tapauksissa on myös nähtävissä buddhalaisuuden ja kristinuskon myyttirakenteesta johtuva eroavuus: kristinuskossa ihmisen ja Jumalan välinen ero säilyy loppuun asti huolimatta siitä, kuinka läheiseksi tuo suhde koetaankin; Todellisen puhtaan maan buddhalaisuuden kohdalla puolestaan puhtaaseen maahan menevien tehtävänä on saavuttaa buddha-taso ja palata maailmaan auttamaan muita pelastukseen.
Lähde: Uskontojen maailma, Ninian Smart (Otava, 2005), sivut 147-150.

Vajrayanaheruka

  • Viestejä: 27
Vs: Shin-buddhalaisuus (Jodo Shinshu)
« Vastaus #19 : Kesäkuu 10, 2012, 05:16:05 ip »
Gyougan ilmaisi hyvin, kuinka tämäkin tie syntyi konkreettisesta tarpeesta. Tässä näyttäytyy hienosti Dharman "sisäsyntyinen" itseohjautuva taidokkuus vastata aina jonkun yksilön ja sittemmin tien, koulukunnan kautta ja avulla erilaisiin ja alati muuttuviin tarpeisiin kunakin ajanhetkenä, kulloisessakin kulttuurissa. Ja etenkin se, että tämä "pirstaloituminen" ei kuitenkaan ole koko buddhalaisuuden historian aikana johtanut tilanteeseen, jossa jokin ryhmä olisi  poikennut tai katkonut välejään muihin traditioihin, itse Dharmasta siten kuin sen Shakyamuni siirsi puhumattakaan.
  Kipakkaakin keskustelua on varmasti aina käyty, mutta vielä tänä päivänäkään mikään linja ei ole tehnyt mitään niin radikaalia käännöstä mihinkään suuntaan, että se olisi buddhalaisuuden piirissä "tuomittu". Dharman eräs loistava puoli on se, verrattuna etenkin institutionalisoituneisiin ja uskonnoiksi isolla "u"-kirjaimella tunnustautuviin henkisiin/hengellisiin polkuihin, että tällaiset radikaalit irtiotot kuihtuvat useinkin jo ituasteella evolutiivisesti aivan itsestään.
  Vaikka meillä ei ole mitään niin kompaktia kuin vaikkapa kristityillä Raamattu, päinvastoin tilanteemme buddhalaisina on toivoton tässä suhteessa.... juuri esimerkiksi tässä tapauksessa shin, on osoitus siitä, kuinka toivoton tilanteemme onkin itse asiassa kaikkea muuta! Jokaiselle ihmiselle löytyy buddhalaisuuden kentästä juuri se omin tie ja ohjaus kyseisellä tiellä. Ellei välittömästi, niin ennemmin tai myöhemmin. Ja jos omat tarpeet "asettuvat vastahankaan" tavalla tai toisella, Dharma tarjoaa heti valmiina jonkin toisen polun jolla etenemistä voi jatkaa... eikä kellään ainakaan kovin pitkäksi aikaa jää huonoja fiiliksiä, vihasta ja katkeruudesta puhumattakaan, sitä linjaa kohtaan jolla tuli edenneeksi aiemmin. Korostan: ei ainakaan kovin pitkäksi aikaa.
"This is no small matter." (Guishan to Xiangyan; "Jinzu" by Dogen zenji; Fukakusa, 1241).

Pema Namgyal

  • Viestejä: 314
Vs: Shin-buddhalaisuus (Jodo Shinshu)
« Vastaus #20 : Kesäkuu 10, 2012, 05:32:11 ip »
Kyllä, Shin-buddhalaisuudessa todellakin katsotaan, että tavallisen ihmisen (凡夫, jp. bonpu) tulisi jättää oman voiman käyttö kokonaisuudessaan ja turvautua täysin kokonaisvaltaisesti toiseen voimaan. Oman voiman käyttö nähdään jopa esteenä nopealle jälleensyntymälle Sukhavatiin, koska tavallinen ihminen harjoittaa omaa voimaa siksi, että luottamus Amitabhaan ei ole täydellinen.
Kiitos selvennyksestä! Suurinpiirtein noin sen olin ymmärtänytkin Shin-buddhalaisuudessa olevan, halusin vain varmistaa asian sellaiselta joka tietää. Ymmärrän kyllä sinänsä tuon näkemyksen ja onhan se ihan totta, jos ajatellaan täysin kirjaimellisessa muodossa niitä Amitabhan valoja. Itse olen kuitenkin katsonut omalla kohdallani, että kaikissa olosuhteissa on aina hyvä ja turvallinen vaihtoehto tehdä harjoitusta ja kehittää omaa mieltään ja hyveitään eteenpäin parhaansa mukaan. Ja varsinkin bodhichitta on mitä tärkein asia, jota mahayana-harjoittajan ei pitäisi ikinä unohtaa.

Kun mielenharjoitusta tekee ja ehkä siinä hieman edistyykin, niin mielestäni silloin kyllä opetukset esim. Sukhavatista käyvät paljon konkreettisemmaksi, läheisemmäksi, käytännöllisemmäksi ja selkeämmäksi. Omasta mielestäni siis oikeanlaisen harjoituksen tekeminen on erittäin hyvä asia vaikka pyrkimys ja luottamus Sukhavatiin syntymiselle olisi jo syntynytkin. Ja joka tapauksessa mielenharjoituksesta koituvat positiiviset hedelmät ovat elämän kaikilla osa-alueilla niin mahtavia, etten ikinä voisi ajatella luopuvani päättäväisestä harjoituksen tekemisestä.

Ja vielä yksi asia. Ainakin omien tietojeni mukaan, jos tässä elämässä harjoittaaa hyvin ja saavuttaa edistymistä polulla, kenties jopa joitain syvempiä oivalluksiakin, niin silloin käsittääkseni voidaan syntyä kuoleman hetkellä korkeampaan tilaan Sukhavatissa. Sukhavatiin syntymisessä on eri tasoja, ja mitä kehittyneempi ihminen on kuoleman hetkellä, sitä korkeammalle tasolle hän Sukhavatissa syntyy. Tämän näkemyksen pohjalta voitaisiin varmaankin päätellä, että valaistumisen saavuttaminen on sitä nopeampaa mitä korkeammalle tasolle Sukhavatissa syntyy. Luulisin, että esim. vajrayanabuddhalainen kuoleman hetkellä tehtävä phowa-menetelmä tähtää sinne korkeimmille Sukhavatin tasoille.

Ilmeisesti näiltä osin ajatteluni on eri linjoilla Shin-buddhalaisuuden opetuksien kanssa.

Dakini

  • Viestejä: 1
Vs: Shin-buddhalaisuus (Jodo Shinshu)
« Vastaus #21 : Heinäkuu 18, 2012, 11:07:33 ap »
Kiinnostaa kyllä, mutta olen itse Timanttipolkulainen

gyougan

  • Vieras
Vs: Shin-buddhalaisuus (Jodo Shinshu)
« Vastaus #22 : Heinäkuu 18, 2012, 02:09:58 ip »
Mikäli opetukset Sukhavatista kiinnostavat, niin kannattaa pitää mielessä, että ne soveltuvat osana Vajrayana-harjoitukseenkin.

Ei Shin-buddhalaisilla ole yksinoikeutta Amitabhan myötätuntoon. :-)

Pema Namgyal

  • Viestejä: 314
Vs: Shin-buddhalaisuus (Jodo Shinshu)
« Vastaus #23 : Heinäkuu 18, 2012, 08:38:45 ip »
Ei Shin-buddhalaisilla ole yksinoikeutta Amitabhan myötätuntoon. :-)
Ei olekkaan, mutta tosiasiassa vajrayanabuddhalaisilla tämä yksinoikeus on!

No ei, vitsi vitsi. Amitabhan rajaton myötätunto ulottuu kaikkiin olentoihin tasapuolisesti.

Raitanatto

  • Vieras
Vs: Shin-buddhalaisuus (Jodo Shinshu)
« Vastaus #24 : Heinäkuu 18, 2012, 08:53:07 ip »
Ei Shin-buddhalaisilla ole yksinoikeutta Amitabhan myötätuntoon. :-)
Ei olekkaan, mutta tosiasiassa vajrayanabuddhalaisilla tämä yksinoikeus on!

No ei, vitsi vitsi. Amitabhan rajaton myötätunto ulottuu kaikkiin olentoihin tasapuolisesti.

Mutta he keillä on avoin mieli pystyvät sen vastaanottamaan. reikä päähän

Raitanatto

  • Vieras
Vs: Shin-buddhalaisuus (Jodo Shinshu)
« Vastaus #25 : Heinäkuu 19, 2012, 03:03:37 ip »
Kuinka paljon näitä kiinnostuneita löytyy Suomesta gyogan? Uskon, että jos saat kourallisen kasaan, opettajan kutsuminen vaikkapa Helsinkiin on aika helppoa. Minut voi lukea joukkoon mukaan.

gyougan

  • Vieras
Vs: Shin-buddhalaisuus (Jodo Shinshu)
« Vastaus #26 : Heinäkuu 20, 2012, 07:55:07 ap »
Toistaiseksi ei taida olla sitä muutamaakaan...

Ainoa suomalainen (tosin nykyinen Japanin kansalainen) Shin-pappi, Shinshu.fi-sivuston ylläpitäjä Seppo Hirashima (ent. Palosaari) sanoi minulle äskettäin, ettei ole aikoihin saanut yhteydenottoja suomalaisilta Jodo Shinshusta kiinnostuneilta.

Seppo arveli, että Suomessa ei ehkä ole minun lisäksi kuin yksi initiaation ottanut ihminen. Se on sitten vaikeampi arvioida kuinka paljon löytyy sellaisia ihmisiä, jotka eivät ole initiaatiota ottaneet, mutta kuitenkin jossain määrin ovat kiinnostuneet ja lukeneet Shinshusta. Juuri tälläisiä ihmisiä tavoittaakseni minä tämän ketjun perustinkin. En oikein muutakaan kanavaa ole keksinyt heidän tavoittamisekseen.


gyougan

  • Vieras
Vs: Shin-buddhalaisuus (Jodo Shinshu)
« Vastaus #27 : Heinäkuu 20, 2012, 08:02:10 ap »
Tätäkin ketjua on kyllä jo luettu jo mukavasti yli 1000 kertaa, joten ehkäpä viesti on jokusen ihmisen jo tavoittanut. Toivottavasti edes joku on ottanut asiakseen tutkia hieman lisää tätä koulukuntaa.

Ongelmana saattaa tosin olla sopivien alkeistekstien puute tai vaikeus löytää niitä. Sepolta on onneksi kohta valmistumassa erittäin lupaavalta vaikuttava teksti joka niputtaa hyvin yhteen buddhalaisuuden, Mahayanan ja Jodo Shinshun alkeet. Tällaiselle tekstille on tarvetta, koska englanninkielisellä Shin-tekstillä on taipumus olla kovin akateemista.

Ekhnaton

  • Viestejä: 295
Vs: Shin-buddhalaisuus (Jodo Shinshu)
« Vastaus #28 : Heinäkuu 24, 2012, 02:55:59 ip »
 Hyvä kirja aiheesta on Esben Andreasenin Popular Buddhism in Japan: Shin Buddhist Religion and Culture, kirja on maanläheinen, siinä on  käytännön tietoa ja kuvauksia seremonioista,  harjoittajista, heidän elämästään ja ajatuksistaan.

gyougan

  • Vieras
Vs: Shin-buddhalaisuus (Jodo Shinshu)
« Vastaus #29 : Elokuu 02, 2012, 11:35:48 ap »
Jos joku on todella kiinnostunut Jodo Shinshun ymmärtämisestä, niin suosittelen lämpimästi Takamaro Shigarakin kirjoituksia. Hänen teoksensa "A Life of Awakening" oli minulle tajunnanräjäyttävä lukukokemus. Tämän kirjan aiheista suurin osa löytyy netistäkin hänen kirjoittamana. Kas tässä:

http://www.bffct.net/id58.html

Shigaraki tekee selväksi, että Shin-buddhalaisuus on buddhalainen polku johon kuuluu henkinen kasvu ja viisaus myös TÄSSÄ ELÄMÄSSÄ. Shin-buddhalaisuus ei ole kristinuskoa, jossa pitää uskoa kuolemanjälkeiseen palkintoon ilman minkäänlaisia todisteita. Lisäksi Shigaraki osoittaa, että Zenin satori ja Shin-buddhalainen shinjin ovat sama asia!

Shin-buddhalaisella polulla pääsee alkuun, kunhan vain luottaa, että nembutsun harjoittamisesta (Amidan nimen lausuminen ja ajatteleminen) on hyväksi. Muuta ei tarvita. Ei tarvitse uskoa jälleensyntymään Sukhavatissa. Palaset loksahtavat kyllä ajan mittaan kohdalleen, kun harjoittaja ymmärtää shinjinin ja nembutsun ei-duaalisen luonteen!

Namo Amida Butsu!