Tiibetinbuddhalaisuus

[Jogiini]

Olisi kiva  kuulla ihmisten mielipiteitä siitä miksi  tiibetinbuddhalaisuus kasvaa niin voimakkaasti länsimaissa. Mikä teitä viehättää? Johtuuko ilmastosta? Johtuuko asenteesta? Johtuuko Dalai-lamasta? Entä mikä siinä mättää?

[Ladros]

Jaa'a, omalta osaltani luulen et tiibetinbuddhalaiset opettajat lähti liikkeelle lännen suuntaan just oikeaan aikaan ja hippi liike oli täällä alla, olettaisin et tos on yks syy otolliselle maaperälle. Sit tuli paljon keskuksia ja niinpä ihmisiä enempi. Jos katsoo vaikka järjestöjä kuin FPMT, tai Raitanatto aikasemmin mainitsi Kalu Rinpochen ect.. siel on ollu kova liikehdintä ja ihmisiä tullu mukaan, nyt taas tulee vastaan kysymyksiä että miten sais nuoria lisää kun keski-ikä nousee, luulen et jos löytyy oman karismansa omaavia opettajia ni ne vetää puoleensa. Sekä tietty HH Dalailaman näkyvyys mediassa on tosi suuri (verrattuna vaikka muihin uskonnollisiin johtajiin), muistan et omassa uskonnonkirjassa oli kaks eri opettajaa esitelty aasian uskonnoista, HH Dalailama ja Amma.

Mua ainakin viehättää monimuotoisuus, opettajien perinne ja ja ..selvyys. Varmaan jos lukisin theravada- tai zen kirjallisuutta ni voisin kokea samoja fiiliksiä sieltäkin.

tässä alkua. pitänee palata myöhemmin kun on kone käytössä..

[Santeri]

"Theravada was the most well known form of Buddhism in the West until the 1970’s when Tibetan Buddhism quickly began to superseded it. In the West today it comes a distant third after Tibetan Buddhism and Zen. It is, as Bhikkhu Bodhi says; ‘a still backwater on the otherwise lively Western Buddhist frontier."

http://www.buddhistische-gesellschaft-berlin.de/downloads/brokenbuddhanew.pdf

[lari]

laita suomeksi.

[Ladros]

"Theravada was the most well known form of Buddhism in the West until the 1970’s when Tibetan Buddhism quickly began to superseded it. In the West today it comes a distant third after Tibetan Buddhism and Zen. It is, as Bhikkhu Bodhi says; ‘a still backwater on the otherwise lively Western Buddhist frontier."

http://www.buddhistische-gesellschaft-berlin.de/downloads/brokenbuddhanew.pdf

Tässä on tosi nopea ja vapaa käännös:
"Theravada oli tunnetuin buddhalaisuuden muoto lännessä 1970-luvulle asti, jolloin tiibetinbuddhalaisuus syrjäytti sen. Tänä päivänä se on kaukainen kolmas tiibetinbuddhalaisuuden ja zen-buddhalaisuuden jälkeen. Niinkuin Bhikkhu Bodhi sanoo; 'tyyni suvanto muuten villkaalla buddhalaisuuden alueella"

[Santeri]

Kiitos käännöksestä. Ehdotan muutamaa muutosta:

"Theravada oli tunnetuin buddhalaisuuden muoto lännessä aina 1970-luvulle asti, jolloin tiibetinbuddhalaisuus syrjäytti sen. Tänä päivänä se on kaukainen kolmas tiibetinbuddhalaisuuden ja zen-buddhalaisuuden jälkeen. Niinkuin Bhikkhu Bodhi sanoo; 'liikkumaton pohjavesi muuten eloisassa buddhalaisuuden eturintamassa"

[juhakala]

Tiibetinbuddhalaisuus perustuu pitkälti ja eniten buddhalaisuuden haaroista perimätietoon ja "kirjaviisauteen" (väite on oppikirjoista). Kirjojen määrä ja kirjo ovat valtavat.

Dalai Laman toiminta ja kirjallinen tuotanto on parhaiten levittänyt tiibetinbuddhalaisuutta länteen. Hän korostaa tieteen ja analysoinnin merkitystä, mikä puree länsimaalaisiin koulutettuihin ihmisiin. Tästä johtuen tiibetinbuddhalaisuus on saanut eniten huomiota, eikä vähiten Tiibetin tilanteen vuoksi.

Myös vierailevat lamat levittävät oppia. He puhuvat ihmisten kielellä ihmisenä olemisesta.

Tiibetinbuddhalaisuus on ehkä yksilökeskeisin buddhalaisuuden haaroista. Uskoa voi ilman munkkeja, luostareita ja rituaaleja, pelkästään lukemallla.Tärkeää on oma henkinen kuri, ei ulkoapäin tuleva.

Edelläolevalla en tarkoita, että tiibetinbuddhalaisuus olisi jotenkin parempi. Se on vain erilainen ja siinä on piirteitä, joka tekee sen ehkä helpommin omaksuttavammaksi lännessä, jossa harjoituksen kurinalaisuus on vaikeammin omaksuttavissa.

[Raitanatto]

Uskoa voi ilman munkkeja, luostareita ja rituaaleja, pelkästään lukemallla.

Tästä olen eri mieltä. Jokainen perimyslinja painottaa gurun merkitystä. Ilman häntä ei ole polkua.

[Harri]

juhakala, tuo näkemyksesi tii-bu:sta on mielestäni näkemys modernisoidusta tii-bu:sta. Tuonlaisena sitä lännessä nykyään markkinoidaan, myös tiibetiläisten taholta, mutta tii-bu perinteisesti on ihan muuta. (Sinänsähän tällä nyt ei ole väliä, mutta kunhan totuuden nimissä mainitsin.)

[Bob]

Tiibetinbuddhalaisuus perustuu pitkälti ja eniten buddhalaisuuden haaroista perimätietoon ja "kirjaviisauteen" (väite on oppikirjoista). Kirjojen määrä ja kirjo ovat valtavat.

Ok, eli tuo väite on jostakin oppikirjasta. On totta, että tiibetinbuddhalaisuudessa on paljon kirjallisuutta, mutta jos puhumme täsmällisemmin tarntrasta (jota Dalailaman edustama gelug-koulukunta edustaa vain osittain), olisi todella harhaanjohtavaa korostaa "lukemista" ja "kirjaviisautta". Sananmukaisestikin "tantra" tarkoittaa "yhteen kutomista" eli käytännössä kokemusta joka tulee osaksi itseä. Kokemusta ei voita mikään. Hyvä esimerkkki tantran ja kirjaviisauden suhteesta on Naropan elämän kerta.

[Pema Namgyal]

Näkisin niin, että tiibetinbuddhalaisuuden vajrayana tai tantra(kaikissa koulukunnissa) ei pohjaudu juurikaan perimätietoon tai kirjaviisauteen, vaan perimyslinjan elävään perinteensiirtoon, mestarilta oppillaalle välittyvänä viisauden ja siunauksien transmissiona tai välityksenä. Tämä siis on kokemuksellista viisautta pääasiassa, kirjaviisaus on vain tukemassa tätä kokemuksellisen viisauden kehittymistä, ikäänkuin karttana polulla. Tarkoitushan on laittaa käytäntöön kaikenlaiset opetukset, liittyivät ne sitten tantraan tai sutraan. Sutra ja tantra yhdistyvät saumattomasti harjoitukseen käytännön tasolla.

[juhakala]

TB:n kirjaviisaus on todettu monissa kirjallisissa lähteissä. Vastakohtana niissä on korostettu zenin kokemuksellisuutta.

Viimeksi täällä vieraileessaan Dalai Lama korosti opiskelun ja analysoinnin merkitystä. Se ei liene "perinteistä buddhalaisuutta". Perimyslinjan puhtautta ei enää pidetä arvona sinänsä, sen sanoi viimeksi täällä vieraillut Lama Yeshe.

Eli TB:n opettajat itsekin muokaavat oppia moderniksi. Eikö tavoitteemme ole valaistuminen? Kaikki siihen johtava ovat välineitä tavoitteen saavuttamiseksi. Ei ole toinen toistaan parempia välineitä, vaan erilaisia. Ne eivät ole itsetarkoituksia, kuten perimyslinjan  puhtautta korostavavat väittävät. Ihmiset ovat erilaisia ja niin ovat välineetkin.

On aivan selvästi nähtävissä, että buddhalaisuuden sisältöä muokataan paremmin länsimaalaisille sopivaksi. Parempi koulutustaso mahdollistaa omatoimisen opiskelun ja analysoinnin.

Vaikka buddhalaisuus ei ole lähetysuskonto, niin kumpi on parempi: pitää se tiukasti mystisenä ja siten vaikeammin omaksuttavana, vai haluammeko länsimaalaisten omaksuvan Buddhan opetuksia? Perinteinen tiibetinbuddhalaisuus on syntynyt perinteisessä tiibetiläisessä yhteiskunnassa, jossa jokainen poika vietti luostarissa vuoden pari. Nyt se ei onnistu.

[Pema Namgyal]

Juu, toki dharman opiskelu ja analyysi ovat tärkeitä asioita. Shedroissa valmistuu khenpoja ja geshejä pitkien opintojen jälkeen. Kuitenkin tärkeintä on ymmärtää dharman syvällinen ja sisäinen merkitys ja sillä tasolla se perimyslinjan elävä transmissio toimii. Me tavikset sitten yritetään parhaamme mukaan opiskella ja ymmärtää sitä sisäisempääkin merkitystä...

[Pema Namgyal]

Lisäyksenä vielä edelliseen, että käytännössä tälläinen järjestelmällinen ja pitkä opiskelu luostariyliopistoissa luo varmasti erittäin hyvän pohjan sen syvemmän viisauden kehittymiselle meditaation ja harjoituksen kanssa. Ja käsittääkseni siihen khenpojen ja geshejen muodolliseen koulutukseen varmaan sisältyy jossain vaiheessa pitemmät retriitit jne. Jotta heistä tulisi hyvin kokeneita ja päteviä dharman opettajia. Kaikki korkeasti oivaltaneet mestarit eivät kuitenkaan ole käyneet pitkiä filosofisia kouluja luostareissa ja myöskään kaikki pitkien filosofisten koulujen käyneet eivät ole mestareita dharmassa.

No entäs mitä me sitten tehdään jos emme voi mennä shedroihin ja vuosien retriitteihin? Varmaankin harjoitetaan parhaamme mukaan arkielämässä. Ehkä myös tehdään lomilla viikon tai muutaman viikon retriittejä jne. Kukin omalla tavallaan ja eiköhän sitä jokainen löydä sen oman tapansa harjoittaa ja kehittyä harjoituksessa/ymmärryksessä. =)

[pael]

Mistä Tiibetiläiset pitkäniän pillerit tehdään?
Entä kallokupit?
Puhuiko Buddha niistä?
Eli polveutuuko ne Shakyamunista?
Buddhia on monia.