Kirjoittaja Aihe: Yhteiskunnallinen buddhalaisuus  (Luettu 34352 kertaa)

Jogiini

  • Valvoja
  • Ylläpitäjä
  • Viestejä: 215
Vs: Yhteiskunnallinen buddhalaisuus
« Vastaus #30 : Lokakuu 13, 2012, 03:26:58 ip »
Yhteiskunnallinen buddhalaisuus
......

Luennoitsijan mukaan länsimaalaiselle buddhalaisuudelle on ominaista, että sitä harjoittavat maallikot, se on epäauktoritatiivista, tasa-arvosta, ilman luostarisääntöjä. Se  on yhteiskunnallisesti aktiivista, harjoitukset ovat psykologisia, eivätkä harjoittajat välttämättä pidä itseään buddhalaisina. Toiminnan kohteina ovat ihmisoikeudet, taloudellinen tasa-arvo, ympäristönsuojelu, suvaitsevaisuus, tasa-arvo ja vapaus.
.........

YSB länsimaissa on uudistushakuinen liike, jossa sovitetaan yhteen länsimaalaisia arvoja  ja buddhalaisten koulukuntien opetuksia. Taustalla on myötätunto ja Bodhisatva-ihanne. Ominaista sille on väkivallattomuus  ja maailmallisuus, hyväntekeväisyys, ympäristöystävällisyys ja toimintakeskeisyys.

Tavoite on myös levittää buddhalaisuutta. Tämähän ei ole perinteisen buddhalaisuuden tavoite. Mutta miten muuttaa maailmaa onnellisemmaksi, jos muuttamiseen pyrkivät tavoitteet eivät leviä?  Jos joku uskonto voi muuttaa maailmaa, on se buddhalaisuus.
.......

Mitä mieltä olet yhteiskunnallisesta buddhalaisuudesta?

Leikkelin tuohon muutaman keskeisen kappaleen havainnollistamaan mielipidettäni:
Mielestäni buddhalaisuus-sana voitaisiin kieltää. Vaihdetaan jokaiseen kohtaan missä lukee 'buddhalaisuus' sana 'dharma' tai 'myötätunto' niin johan se toimii paljon paremmin ja alkaa kuulostamaan Dalai-laman puheelta. Buddhalaisilla ei ole yksinoikeutta etiikkaan, myötätuntoon eikä solidaarisuuteen vaikka meillä onkin parhaat opetukset hengellisistä todellisuudesta.
Uskontodialogin hengessä ehdotan että kuuntelette esim. tämän radio-ohjelman sunnuntaipäivän ratoksi:http://areena.yle.fi/radio/1417695
Siinä Eve Mantu jututtaa kapinapappi Kai Sadinmaata.
Lainaus Sadinmaalta:
"Mitä tästä ajasta kertoo jos norjalainen joukkosurmaaja Breivik ja suomalainen pankkiiri Wahlroos puhuvat lähestulkoon samoin sanoin demokratiasta. Breivikille demokratia on enemmistön diktatuuria, Wahlroosille demokratia on enemmistön tyranniaa. Katsokaa heidän kuviaan, Breivikin ja Wahlroosin. Sama omahyväinen, itsevarma hymy molempien huulilla.

 Ja kumpikaan ei ole hullu, käsittääkseni. Vaan molemmat ovat äärimmäisen rationaalisia, hyytävän rationaalisia. Ja tämä on pelottavaa. Täysin järkevien ihmisten järjettömät teot. Missä olemme menossa jos tavalliset naapurinpojat ryhtyvät tappamaan luokkakavereitaan?
 
 Tässä on meidän kulttuurimme moral hazard. Tähän peiliin meidän on katsottava, syvälle ja pitkään. "

Rigid, the skeleton of habit alone upholds the human frame. -Virginia Woolf

Raitanatto

  • Vieras
Vs: Yhteiskunnallinen buddhalaisuus
« Vastaus #31 : Lokakuu 13, 2012, 04:18:42 ip »
"Mitä tästä ajasta kertoo jos norjalainen joukkosurmaaja Breivik ja suomalainen pankkiiri Wahlroos puhuvat lähestulkoon samoin sanoin demokratiasta. Breivikille demokratia on enemmistön diktatuuria, Wahlroosille demokratia on enemmistön tyranniaa. Katsokaa heidän kuviaan, Breivikin ja Wahlroosin. Sama omahyväinen, itsevarma hymy molempien huulilla.

Kiinnostukseni loppui tähän, koska Godwin.

Jogiini

  • Valvoja
  • Ylläpitäjä
  • Viestejä: 215
Vs: Yhteiskunnallinen buddhalaisuus
« Vastaus #32 : Lokakuu 15, 2012, 12:54:30 ip »
"Mitä tästä ajasta kertoo jos norjalainen joukkosurmaaja Breivik ja suomalainen pankkiiri Wahlroos puhuvat lähestulkoon samoin sanoin demokratiasta. Breivikille demokratia on enemmistön diktatuuria, Wahlroosille demokratia on enemmistön tyranniaa. Katsokaa heidän kuviaan, Breivikin ja Wahlroosin. Sama omahyväinen, itsevarma hymy molempien huulilla.

Kiinnostukseni loppui tähän, koska Godwin.

Höh. Tuo lainaus ei ollut mikään 'älykkään' keskustelun antikliimaksi vaan erään esitelmän johdanto. Ystävällinen uskontodialogisti lähetti sen minulle.

Minusta on epämiellyttävää kun ääriliikkeiden  ja nazi-ideologian näkemyksiä älyllistetään tieteellisesti ( Godwin) ja tehdään tunteista tyhjiksi, koska se mikä poistetaan on nimenomaan inhimillisyys, hyvyys, myötätunto; näitä juttuja jotka tekevät ihmisestä ainutlaatuisen olennon.  Olisiko se tunneäly nimeltään?
  Mielestäni kapinapappi Sadinmaa puhuu yhteiskunnan ja politiikan etiikasta samalla tavalla kuin muut eettisesti suuntautuneet ihmiset vaikka itse myöntää tietyn dramatiikan kaipuun. ( Muistuttaa hieman ystäväämme Reggaebuddhaa.) Tarkoittanee että pappi on huolissaan maailman tilasta. Hän oli mm. haukkunut EU-politiikan ja sen seurauksena kirkkoväki oli järkyttynyt ja vaati kovaäänisesti takaisin hartauden ja lempeyden sanat radion iltahartauksiin.
Me buddhalaiset olemme ihan samassa tilanteessa. Joudumme jatkuvasti testaamaan näkemystämme ja arpomaan mikä on hyvää, mikä ei ole hyvää, mikä on suorastaan pahaa ja kenelle milloinkin? Milloin aukoa päätään , milloin olla vaiti? Maailma on kamalan monimutkainen! Minä osaan vaan päättää yhdestä asiasta kerrallaan ja koen suurta tuskaa kun pitäisi taas äänestää jotakuta. Onko kellään tunneälykkäitä ehdotuksia Helsingin vaalipiiristä?
Rigid, the skeleton of habit alone upholds the human frame. -Virginia Woolf

Raitanatto

  • Vieras
Vs: Yhteiskunnallinen buddhalaisuus
« Vastaus #33 : Lokakuu 15, 2012, 06:02:52 ip »
Minusta on epämiellyttävää kun ääriliikkeiden  ja nazi-ideologian näkemyksiä älyllistetään tieteellisesti ( Godwin) ja tehdään tunteista tyhjiksi, koska se mikä poistetaan on nimenomaan inhimillisyys, hyvyys, myötätunto; näitä juttuja jotka tekevät ihmisestä ainutlaatuisen olennon. 

Godwin ei niinkään älyllistänyt vaan loi eräänlaisen vastameemin (häntä ärsyttäneeseen) natsi-korttiin, joka tulee väistämättä mukaan jokaiseen internetissä käytyyn debaattiin. Vastameemin tarkoituksena oli vähentää tämän kortin käyttöä ja kokeilla tuleeko siitä internet-ilmiö tarpeeksi ahkerassa käytössä. Kyllähän siitä sellainen tuli.

Natsikortti on niin ikään eräänlainen keskustelun pilaaja eikä mahdollista kovinkaan hyvään jatkokeskusteluun aiheesta. Sadinmaa tekee juuri näin verratessaan Nallea joukkosurmaajaan. Sillä hän pyrkii lokaamaan väitteiden esittäjää eikä niinkään keskityä väitteiden torppaamiseen ja esittämään parempia, vaihtoehtoisia näkemyksiä tilalle. Varmaan siksi, koska ei pysty siihen. Natsikortin heittäminen on aina paljon helpompaa kuin oikeasti omien väitteiden ja vastustajan väitteiden hyvien - ja huonojen puolien kelaaminen.

Vertaus oli sen verta reipas koiranluukun alitus, että kiinnostukseni loppui siihen. Koska en pysty uskomaan ettei Sadinmaa, hienosta tittelistään ja koulutuksestaan huolimatta, pysty esittämään muita kuin väitteiden sijasta henkilöihin kohdistuvia hyökkäyksiä.

Lainaus
Me buddhalaiset olemme ihan samassa tilanteessa. Joudumme jatkuvasti testaamaan näkemystämme ja arpomaan mikä on hyvää, mikä ei ole hyvää, mikä on suorastaan pahaa ja kenelle milloinkin? Milloin aukoa päätään , milloin olla vaiti? Maailma on kamalan monimutkainen!

Argumenttivirheiden tutkiminen on ihan hyvä lähtökohta. Tulevien vaalien kannalta kelaaminen, että pystyykö ehdokas täyttämään lupauksensa. Näin esimerkiksi EU-politiikan vastustaminen on täysin toissijasta kunnallistasolla. Kertonee vain ehdokkaan populistisesta kalastelusta.

Pistän esimerkiksi yhden meemin.
« Viimeksi muokattu: Lokakuu 15, 2012, 06:06:05 ip kirjoittanut Raitanatto »

Jogiini

  • Valvoja
  • Ylläpitäjä
  • Viestejä: 215
Vs: Yhteiskunnallinen buddhalaisuus
« Vastaus #34 : Lokakuu 17, 2012, 11:13:09 ap »
.....

Argumenttivirheiden tutkiminen on ihan hyvä lähtökohta. Tulevien vaalien kannalta kelaaminen, että pystyykö ehdokas täyttämään lupauksensa. Näin esimerkiksi EU-politiikan vastustaminen on täysin toissijasta kunnallistasolla. Kertonee vain ehdokkaan populistisesta kalastelusta.

Pistän esimerkiksi yhden meemin.

Katosi se punainen juliste..?
Näin sen FB:ssä myös. .."Jokaisella pitää olla oikeus kulttuurinsa puolustamiseen...FREE TIBET" ja jotakin ontuvaa logiikkaa ja kuva joka ei liittynyt tekstiin. Mutta en ymmärrä miten se olisi meemi?
Eikö meemi ole eräänlainen mielen mekanismi joka ohjaa kulttuurin evoluutiota, samalla tavalla kuin geeni ohjaa fyysisten ominaisuuksien evoluutiota?
Sopii mainiosti buddhalaiseen oppiin tietoisuuden jatkumosta, siitä kuinka tämän hetken tietoisuus on karmallisessa riippuvuussuhteessa edellisen hetken tietoisuuteen ja joka määrää seuraavan hetken tietoisuuden laadun.

Taidanpa mennä johonkin houkuttelevaan vaalitelttaan ilmaiselle kahville.

Rigid, the skeleton of habit alone upholds the human frame. -Virginia Woolf

juhakala

  • Viestejä: 94
Vs: Yhteiskunnallinen buddhalaisuus
« Vastaus #35 : Lokakuu 17, 2012, 11:52:46 ap »
Jogiini kirjoittaa "Vaihdetaan jokaiseen kohtaan missä lukee 'buddhalaisuus' sana 'dharma' tai 'myötätunto' niin johan se toimii paljon paremmin ja alkaa kuulostamaan Dalai-laman puheelta. Buddhalaisilla ei ole yksinoikeutta etiikkaan, myötätuntoon eikä solidaarisuuteen vaikka meillä onkin parhaat opetukset hengellisistä todellisuudesta."

Väärin. Dalai Laman sanoma on yksiselitteinen: buddhalaisilla ei ole yksinoikeutta etiikkaan. Kirjassaan Beyond Religion hän nimenomaan hahmottelee uskonnoista riippumatonta, mutta niiden kanssa sopusoinnussa olevaa etiikkaa ja moraalia. Kirjassaan hän myös käsittelee sitä miksi hän ei halua ajaa buddhalaista etiikkaa m.o.t.

Jogiini

  • Valvoja
  • Ylläpitäjä
  • Viestejä: 215
Vs: Yhteiskunnallinen buddhalaisuus
« Vastaus #36 : Lokakuu 17, 2012, 02:10:50 ip »
Jogiini kirjoittaa "Vaihdetaan jokaiseen kohtaan missä lukee 'buddhalaisuus' sana 'dharma' tai 'myötätunto' niin johan se toimii paljon paremmin ja alkaa kuulostamaan Dalai-laman puheelta. Buddhalaisilla ei ole yksinoikeutta etiikkaan, myötätuntoon eikä solidaarisuuteen vaikka meillä onkin parhaat opetukset hengellisistä todellisuudesta."

Väärin. Dalai Laman sanoma on yksiselitteinen: buddhalaisilla ei ole yksinoikeutta etiikkaan. Kirjassaan Beyond Religion hän nimenomaan hahmottelee uskonnoista riippumatonta, mutta niiden kanssa sopusoinnussa olevaa etiikkaa ja moraalia. Kirjassaan hän myös käsittelee sitä miksi hän ei halua ajaa buddhalaista etiikkaa m.o.t.

..mielestäni sanoin noin.  Vain tuo ehdottamani dharma oli ilmeisesti liian buddhalainen termi.  Se tarkoittaa mm. todellisuutta.
Kummaa uskontofobiaa kaikilla nykyisin.
Rigid, the skeleton of habit alone upholds the human frame. -Virginia Woolf

Harri

  • Bodhimäen Eemeli
  • Viestejä: 155
Vs: Yhteiskunnallinen buddhalaisuus
« Vastaus #37 : Lokakuu 25, 2012, 10:05:59 ap »
Dalai Laman sanoma on yksiselitteinen: buddhalaisilla ei ole yksinoikeutta etiikkaan. Kirjassaan Beyond Religion hän nimenomaan hahmottelee uskonnoista riippumatonta, mutta niiden kanssa sopusoinnussa olevaa etiikkaa ja moraalia. Kirjassaan hän myös käsittelee sitä miksi hän ei halua ajaa buddhalaista etiikkaa m.o.t.

Tuosta tuli mieleen erään nyky-buddhalaisen tekemä hillitön huomio, samanaikaisesti huvittava ja häiritsevä, että itse asiassa buddhalaisuus ei ole antanut ihmiskunnalle etiikan suhteen yhtään mitään hyvää ideaa. Kaikki buddhalaisuudesta löytyvä eettinen ohjeistus löytyy muualtakin. Buddhalainen etiikka on laina-kamaa; eettisiä innovaatioita meillä ei ole. Emme siis ole tuoneet mitään positiivista maailmaan etiikan saralla.

Jaska

  • Vieras
Vs: Yhteiskunnallinen buddhalaisuus
« Vastaus #38 : Lokakuu 25, 2012, 01:01:18 ip »
Mitään positiivista vai mitään erityistä?

Mohax

  • Viestejä: 79
Vs: Yhteiskunnallinen buddhalaisuus
« Vastaus #39 : Lokakuu 25, 2012, 02:08:25 ip »
Tuosta tuli mieleen erään nyky-buddhalaisen tekemä hillitön huomio, samanaikaisesti huvittava ja häiritsevä, että itse asiassa buddhalaisuus ei ole antanut ihmiskunnalle etiikan suhteen yhtään mitään hyvää ideaa. Kaikki buddhalaisuudesta löytyvä eettinen ohjeistus löytyy muualtakin. Buddhalainen etiikka on laina-kamaa; eettisiä innovaatioita meillä ei ole. Emme siis ole tuoneet mitään positiivista maailmaan etiikan saralla.

Olen ymmärtänyt, että buddhalaisen etiikan perustana on karman käsittäminen ajatusten, sanojen tai tekojen taustalla olevina intentioina, ja hyvyyden tai pahuuden määrittää onko ne auttavia vai vahingollisia itselle ja muille olennoille. Onkohan tuo oikein ymmärretty ja jos on, niin mistä varhaisten buddhalaisten tuntemista opeista tuo on lainattu? Brahmaaneilta, jainoilta?

Jaska

  • Vieras
Vs: Yhteiskunnallinen buddhalaisuus
« Vastaus #40 : Lokakuu 25, 2012, 02:20:20 ip »
..hyvyyden tai pahuuden määrittää onko ne auttavia vai vahingollisia itselle ja muille olennoille. Onkohan tuo oikein ymmärretty ja jos on, niin mistä varhaisten buddhalaisten tuntemista opeista tuo on lainattu? Brahmaaneilta, jainoilta?

Dunno, mitä itse oon mietiskelystä ja buddhalaisuudesta oppinut on se että ihminen on aina subjektiivinen. Harjoitus poistaa ehkä tunneajattelun eskaloitumisen, takertumisen ja ainoastaan jossain yhdessä totuudessa/realmissa/tunteessa piehtaroinnin, mutta siitä huolimatta jokainen on jonkinlainen, ja erilaiset äänet ei aina mene niin hyvin yhteen. Kukaan ihminen ei hallitse oman toiminnan vahingollisuutta toiselle, eikä edes positiivisuutta. Valaistumisestakin sanotaan että se on ku ratsastais härällä takaperin. Kun kolahtaa, niin jos on hereillä sitä on läsnä kolahtamisen kaa, niin siitä voi tehdä jotakin.

Luulis että buddhalaisuus on ennenkaikea karmasta vapautumisen tie, jonka osa perus normi tunneäly, huomaavaisuus ja sen sellanen touhu on. Eli se että on suht järkevä tyyppi, suht järkevällä moraalilla, suht järkevässä kodissa.

juhakala

  • Viestejä: 94
Vs: Yhteiskunnallinen buddhalaisuus
« Vastaus #41 : Lokakuu 25, 2012, 04:53:08 ip »


 itse asiassa buddhalaisuus ei ole antanut ihmiskunnalle etiikan suhteen yhtään mitään hyvää ideaa. Kaikki buddhalaisuudesta löytyvä eettinen ohjeistus löytyy muualtakin. Buddhalainen etiikka on laina-kamaa; eettisiä innovaatioita meillä ei ole. Emme siis ole tuoneet mitään positiivista maailmaan etiikan saralla.

En ole samaa mieltä. Ensinnäkin Buddha eli 2500 vuotta sitten ja suuret ajattelijat ovat eläneet sen jälkeen. Esim. Nietsche ja Schopenhauer saivat vaikutteita buddhalaisuudesta kuten moni muukin tunnettu ajattelija.

Mutta eivät buddhalaiset voi ottaa ansiotakaan etiikan synnystä. Kuten Dalai Lama sanoo ihminen ei ole muuttunut paljoakaan 2500 vuodessa ja ihminen on perusluonteeltaan samanlainen asuipa hän missä päin maailmaa tahansa. Eri yhteisöt ovat luoneet omat eettiset sääntönsä. Ihmisten samanlaisuudesta johtuen on syntynyt samanlaisia eettisiä koodistoja eri puolella maailmaa täysin itsenäisesti ja samanaikaisesti

Harri

  • Bodhimäen Eemeli
  • Viestejä: 155
Vs: Yhteiskunnallinen buddhalaisuus
« Vastaus #42 : Lokakuu 26, 2012, 03:16:25 ap »
Tuosta tuli mieleen erään nyky-buddhalaisen tekemä hillitön huomio, samanaikaisesti huvittava ja häiritsevä, että itse asiassa buddhalaisuus ei ole antanut ihmiskunnalle etiikan suhteen yhtään mitään hyvää ideaa. Kaikki buddhalaisuudesta löytyvä eettinen ohjeistus löytyy muualtakin. Buddhalainen etiikka on laina-kamaa; eettisiä innovaatioita meillä ei ole. Emme siis ole tuoneet mitään positiivista maailmaan etiikan saralla.

Olen ymmärtänyt, että buddhalaisen etiikan perustana on karman käsittäminen ajatusten, sanojen tai tekojen taustalla olevina intentioina, ja hyvyyden tai pahuuden määrittää onko ne auttavia vai vahingollisia itselle ja muille olennoille. Onkohan tuo oikein ymmärretty ja jos on, niin mistä varhaisten buddhalaisten tuntemista opeista tuo on lainattu? Brahmaaneilta, jainoilta?

Niin. Veedisessä uskonnossa karma määräsi kuolemanjälkeisen elämän luonteen, kuten buddhalaisuudessakin, mutta bramiinien mukaan karma tarkoitti rituaalisia toimituksia, Buddha taas määritteli sanan karma uudelleen, tarkoittaen sillä tekoja ja niiden takana olevaa aikomusta, intentiota, tarkoitusperää. Yhdessä systeemissä eettisesti määräävää on tekojen rituaalinen puhtaus, toisessa sydämen puhtaus. Ajatus karmasta tekoina, ei rituaalitoimituksina, löytyy kuitenkin jo Upanishadeista. Buddhalainen versio karmasta on lisäksi saanut vaikutteita zarathustralaisuudesta. (Ja huom: Riippumatta siitä, ovatko lainat suoria, vai keksikö Buddha nuo kohdat ihan omin päin, eivät ne kuitenkaan ole uniikkeja buddhalaisia ajatuksia, eikä niitä näin ollen voi väittää buddhalaiseksi eettiseksi kontribuutioksi ihmiskunnalle.) Aiheesta hyvä kirjoitus täällä.

Tässä yhteydessä on myös hyvä muistaa, että munkkien eettinen ohjesääntö, Vinaya, sanoo että jos joku nainen on hukkumaisillaan ja munkki voisi hänet pelastaa ojentamalla käden, ei munkin tule kuitenkaan näin tehdä, sillä naisen kosketus on ehdottomasti kielletty. Nainen hukkukoon, munkki pitäköön Vinayan puhtaana. Vinaya on siis palautunut bramiiniseen karma-käsitykseen, ja unohtanut sydämen - tärkeää on oma rituaalinen puhtaus, ei toisten auttaminen. (En näe tämän kaltaisissa eettisissä ohjeissa mitään kontribuutiota ihmiskunnalle. Näkeekö joku?)

Joku voi sitten sanoa, että onhan meillä Mahayana, joka nousi kritiikkinä tuon kaltaista ritualisoitunutta puhtaus-kulttia vastaan painottaen nimenomaan hyvää sydäntä yli kaiken. Mahayana jopa suoraan opettaa, että mahayana-munkin on kuunneltava sydäntä, ei Vinayaa, mikäli ne ovat ristiriidassa, eli muita on autettava vaikka Vinayan eettinen ohjeisto sen kieltäisikin; mutta lisäksi se opettaa, että mahayana-pyhimykset, bodhisattvat, ovat niin puhdassydämisiä, että he voivat olla piittaamatta mistään eettisistä määreistä tai ohjeista. He voivat jopa tappaa, ihan eettisesti, koska heillä on bodhicitta. Tämän kaltainen tappamisenkin hyväksyvä näkemys on täydessä sovussa karma-opetusten kanssa, sillä tekojen eettisyyshän määräytyy motiivin mukaan. Jos siis tappaa puhtaalla motiivilla, pyrkien auttamaan, on tehnyt hyvän teon. (En ole ollenkaan varma siitä, että tämän kaltainen "tarkoitus pyhittää keinot" -ajattelu olisi eettinen kontribuutio ihmiskunnalle, mutta siitä olen varma, että tämä ajatus ei ole yksinomaan buddhalainen idea - samaa löytyy kaikkialta kaikkina aikoina.)

Buddhan kanonisoitujen opetusten mukaisesti, meillä on nyt sitten theravada-munkkeja, jotka pyhyydessään antavat ihmisten kuolla, ja mahayana-bodhisattvoja, jotka pyhyydessään voivat jopa tappaa. Onko meillä kuitenkaan buddhalaista eettisyyttä?

Mielestäni nämä huomiot buddhalaisuuden eettisestä puolesta ovat sekä häiritseviä että huvittavia.

Missä se paljon hypetetty buddhalainen eettisyys luuraa? Missä määrin sitä voi kutsua nimenomaan buddhalaiseksi, eikä yleisinhimilliseksi? Ja missä määrin se on edes eettistä, millään normaalilla eettisellä mittarilla mitattuna?

Totta puhuen huonolta näyttää. Olen silti huvittunut.

Onneksi on kuitenkin toivoa, sillä minä en ole pyhä - en munkki enkä bodhisattva - vaan kodillinen, ja niinpä minä saan pelastaa hukkuvia naisia mutten kuitenkaan saa tappaa ketään. Eli ehkä jotkut buddhalaiset voivat olla eettisiä. Kuten kaikki kristityt.

Harri

  • Bodhimäen Eemeli
  • Viestejä: 155
Vs: Yhteiskunnallinen buddhalaisuus
« Vastaus #43 : Lokakuu 26, 2012, 04:15:41 ap »
Mutta eivät buddhalaiset voi ottaa ansiotakaan etiikan synnystä. Kuten Dalai Lama sanoo ihminen ei ole muuttunut paljoakaan 2500 vuodessa ja ihminen on perusluonteeltaan samanlainen asuipa hän missä päin maailmaa tahansa. Eri yhteisöt ovat luoneet omat eettiset sääntönsä. Ihmisten samanlaisuudesta johtuen on syntynyt samanlaisia eettisiä koodistoja eri puolella maailmaa täysin itsenäisesti ja samanaikaisesti

Niinpä. Tuohan se juuri huvittaakin. Ja häiritsee.

Buddha opetti, että "naapurin vaimoa ei saa nylkyttää", mutta niin ovat opettaneet suunnilleen kaikki, aina, ja kaikkialla. Hyvä toki niin. Mutta jos Buddhan eettisistä ohjeista poistaa kaiken sen, mikä on yleisinhimillistä ja universaalia, niin mitä jää jäljelle? Onko mitään sellaista, mikä olisi juuri nimenomaisesti buddhalaista eettisyyttä?

En tiedä onko Buddha itse kommentoinut asiaa, mutta myöhemmät kommentaattorit, kuten Je Tsongkhapa, ovat todenneet, että Buddhan eettiset ohjeet jakautuvat kahteen osaan - luonnolliseen moraaliin ja valaehtoiseen moraaliin.

Luonnollista moraalia ovat esimerkiksi panca-silan - kodillisen viiden ohjeen - neljä ensimmäistä ohjetta, koska ne ovat universaaleja. Ihmisyhteisöt ovat luonnostaan kaikkialla pitäneet tappamista, varastamista, valehtelua ja irstailua moraalittomuutena. En oikein näe, että buddhalaisuudella olisi mitään erityistä annettavaa ihmiskunnalle koskien näitä asioita. Buddhalaisuus vain toistaa yleisinhimillistä moraalikäsitystä.

Valaehtoinen moraalisuus on sitten toinen juttu. Jos vannoo, että ei juo viinaa (kuten kodillisten viidennessä ohjeessa ja munkkien jossain ohjeessa vannotaan), tai että ei syö sämpylää iltapaivällä (kuten munkit vannovat), niin jos kuitenkin näin tekee, on tehnyt moraalisen rikkeen. Rikkonut valansa. Mutta mitään varsinaista epä-eettistä tekoa ei ole kuitenkaan tehnyt. Sämpylän syöminen puolen päivän jälkeen kun ei kuulu eettisyyden piiriin, eikä ole siis moraalitonta luonnostaan - se kuuluu pelkästään yksittäiseen valaehtoiseen moraaliharjoitukseen. Näin tehtyään munkki on rikkonut valansa, on rikkonut itseään vastaan, mutta ei ketään muuta vastaan. Valaehtoisella buddhalaisella moraalilla ei siis ole asiallisesti katsottuna eettistä dimensiota. Se ei siis tuo eettistä kontribuutiota ihmiskunnalle.

Tilanne siis on se, että buddhalasuuden moraaliohjeista vain valaehtoinen moraaliohjeisto eroaa muista olemassaolevista moraalikoodistoista, ollen siis tunnistettavasti juuri buddhalaista, mutta se ei luonteeltaan liity eettisyyteen, kun taas buddhalaisuuden opettama luonnollinen moraali ei ole erityisesti buddhalaista.

Missä siis se buddhalainen eettisyys luuraa? Onko sitä edes?

Raitanatto

  • Vieras
Vs: Yhteiskunnallinen buddhalaisuus
« Vastaus #44 : Lokakuu 26, 2012, 08:21:46 ap »
Tuosta tuli mieleen erään nyky-buddhalaisen tekemä hillitön huomio, samanaikaisesti huvittava ja häiritsevä, että itse asiassa buddhalaisuus ei ole antanut ihmiskunnalle etiikan suhteen yhtään mitään hyvää ideaa. Kaikki buddhalaisuudesta löytyvä eettinen ohjeistus löytyy muualtakin. Buddhalainen etiikka on laina-kamaa; eettisiä innovaatioita meillä ei ole. Emme siis ole tuoneet mitään positiivista maailmaan etiikan saralla.

Olen ymmärtänyt, että buddhalaisen etiikan perustana on karman käsittäminen ajatusten, sanojen tai tekojen taustalla olevina intentioina, ja hyvyyden tai pahuuden määrittää onko ne auttavia vai vahingollisia itselle ja muille olennoille. Onkohan tuo oikein ymmärretty ja jos on, niin mistä varhaisten buddhalaisten tuntemista opeista tuo on lainattu? Brahmaaneilta, jainoilta?

Buddha oli aikansa radikaali, kun hän vastusti kastijärjestelmää, otti oppilaikseen ihmisiä kaikista kasteista, antoi nunnavalat naisille (siihen aikaan  oli yleinen luulo etteivät naiset voi edistyä henkisesti), eikä jäänyt harjoittamaan äärimmäistä askeettisuutta.

Lainaus
Tässä yhteydessä on myös hyvä muistaa, että munkkien eettinen ohjesääntö, Vinaya, sanoo että jos joku nainen on hukkumaisillaan ja munkki voisi hänet pelastaa ojentamalla käden, ei munkin tule kuitenkaan näin tehdä, sillä naisen kosketus on ehdottomasti kielletty. Nainen hukkukoon, munkki pitäköön Vinayan puhtaana.

Kuulostaa aikamoiselta propagandalta, koska yksi vinayan päävaloista on ihmiselämän suojeleminen (kieltäytyminen tappamisesta). Thanavuddho voinee kommentoida tätä paremmin.
« Viimeksi muokattu: Lokakuu 26, 2012, 08:33:48 ap kirjoittanut Raitanatto »