Kirjoittaja Aihe: Yhteiskunnallinen buddhalaisuus  (Luettu 34354 kertaa)

Raitanatto

  • Vieras
Vs: Yhteiskunnallinen buddhalaisuus
« Vastaus #15 : Lokakuu 05, 2012, 12:06:08 ap »
Mitä ihmettä täällä väännetään?

En oikeastaan tiedä, mutta minusta on hauska väittää vastaan. Periaattessa poliittiset näkemykseni voitaisiin tiivistää yhteen sanaan: "vastustan".

Siitä syystä myös välimerkit.
« Viimeksi muokattu: Lokakuu 05, 2012, 12:07:54 ap kirjoittanut Raitanatto »

juhakala

  • Viestejä: 94
Vs: Yhteiskunnallinen buddhalaisuus
« Vastaus #16 : Lokakuu 05, 2012, 12:16:52 ip »
Raitanotto: Pointtina oli enemmänki se, ettet pysy mainitsemaan yhtäkään kapitalismille vaihtoehtoista yhteiskuntaa, joka hoitaisi asiat paremmin. Olisiko mielestäsi parempaa, jos länsimaalaiset saisivat päättää kiinalaisten puolesta heidän hallituksensa asioista?

Tämä on tärkein ja olennaisin kysymys. Kyse on kai meidän kannalta siitä mikä järjestelmä poistaa parhaiten kärsimystä ja tuottaa eniten onnellisuutta. Tähän voi vastata, että kaikesta sanomastani huolimatta kapitalistinen järjestelmä on luonut nykyisen hyvinvoinnin tason, mutta myös taloudellisen epätasa-arvon.

Mutta ei jatkossa. Miksikö? Kasvu ei voi jatkua luontoa tuhoamalla, kuten tähän asti. Tässäkin vetoan Dalai Lamaan. Kokonaiset maat ovat konkrssiuhan alla. Pankkilaitos ei toimi kriisimaissa eikä kaikkialla muuallakaan ilman yhteiskunnan tukea pankkien ahneuden vuoksi. Päivittäin Suomessa irtisanotaan tuhansia. Suomen lainanotto voidaan lopettaa vain jos alkaa taloudellinen kasvu ja sellaista ei ole näköpiirissä, joten yhteiskunta joutuu pakosta uudelleenarvioimaan antamansa palvelut, kun kaikkeen ei ole varaa. Yritän sanoa, ettei kapitalismi historiansa aikana ole kokenut näin jopa valtiota horjuttavaa tilannetta.  Jne jne

En esitä mitään uutta ja hienoa järjestelmää, jolla kapitalismi kumotaan. Yhteiskunnallisen buddhalaisuuden (YSB) tavoite on aloittaa arvokeskustelu, mikä on ihmisen onnellisuuden kannalta olennaista.

Hyvinvointitutkimus on tällä hetkellä korkealla tasolla. Suosittelen lämpimästi tieteellistä kirjaa Tim Jackson: "Hyvinvointia ilman kasvua". Siinä on hahmoteltu ihmisen kärsimyksen poistamiseen sopivia taloudellisia malleja.

Tavoitteena on siis arvokeskustelu. Sen jälkeen demokratian avulla päätetään tarvittavista muutoksista. Suosittelen lämpimästi Ryhmäteatterin Eduskunta II:sta, miten taloudellista valtaa ja siten todellista valtaa pyörittää Suomessa hyvin suppea hyvä veli-järjestelmä.

Jos kaikkea kirjoittamaani pidetään poliittisena, niin aivan samat jutut voi kirjoittaa luonnosta, joka on YSB:n olennainen osa-alue. Luontoa riistetään ja pilataan kaikkialla taloudellisista järjestelmistä riippumatta. Muutos tapahtuu vain jos ihmiset vaativat muutosta. Ottavat ensin vastuun omasta käytöksestä, ja kun heitä on riittävästi ympäri maapallon tapahtuu muutos. Tähän Dalai Lama pyrkii puhumalla ihmiskunnan yhteisestä etiikasta, joka on uskonnoista riippumaton, mutta ei ristiriidassa niiden kanssa.

Buddhalaisuuden tavoitteena on henkiset arvot, maallisten arvojen vastakohtana. Jos me olemme tunnustuksellisia buddhalaisia, tämä on meidän arvomme. On vaikka minkä verran tekstejä, jossa varoitetaan tavaroihin kiintymisestä, koska se tuottaa kärsimystä. Se oli Buddhan perusopetus.

Valtionuskontoina kistinusko ja Islam ovat sitoutuneet tiukasti maallisiin arvoihin, jotka ovat ristiriidassa henkisyyden kanssa, eivätkä he hyväksy toistensa oppeja.  Me emme tuomitse muita uskontoja ja muutenkin meidän arvopohja on paras kärsimyksen poistamiseen. Muslimit ja kristityt näkevät kärsimyksen hyvin eri tavalla. He eivät ota vastuuta samalla tavalla kuin me, kun kuitenkin synnit anteeksiannetaan. Karma perustuu vastuun käsitteeseen. Se voi olla vastuuta omista teoista, mutta myös vastuuta yhteisistä teoista.

juhakala

  • Viestejä: 94
Vs: Yhteiskunnallinen buddhalaisuus
« Vastaus #17 : Lokakuu 10, 2012, 12:39:32 ip »
Mitä ihmettä täällä väännetään?

En oikeastaan tiedä, mutta minusta on hauska väittää vastaan. Periaattessa poliittiset näkemykseni voitaisiin tiivistää yhteen sanaan: "vastustan".

Siitä syystä myös välimerkit.

Kapitalismin arvostelu oli aikanaan poliittista ja vasemmiston suorittamaa. Nyt kuitenkin myös tiedemiehet ovat yhtyneet arvosteluun, koska järjestelmä tuntuu tuhoavan itsensä ja sitä ennen luonnon.

Jos ajattelee täysin neutraalin buddhalaisesti nykyistä talousjärjestelmää, niin se perustuu itsekkyyteen, ahneuteen ja omanvoitonpyyntiin. Siksi yhteiskunta joutuu jo suojelemaan luontoa ja ihmisiä (työlainsäädäntö) kapitalismin riistolta.

Kapitalismi perustuu tavarakeskeisyyteen, buddhalaisuus henkisyyteen. Kyllä buddhalaisetkin tarvitsevat talousjärjestelmää. Siinä vain tuoteen elämän kannalta tarpeelliset hyödykeet, joiden tuottaminen ei tuhoa luontoa- ei kerskakulutushyödykkeitä. Hinta vastaa tuotanokustannuksia eikä kukaan hyödy muiden kustannuksella.

Ymmärrän hyvin, että tällainen yhteiskunnallinen ajattelutapa on vierasta buddhalaisuudellle, joka on yksilökeskeinen uskonto. Mutta esim. Dalai Lamaa puhuu ja kirjoittaa yhä enemmän yhtesikunnallisista asioista - miten pelastaa maailma lapsillemme. Kaikki buddhalaiset perusopetukset sopivat kapitalismin kritiikkiin. Buddhan tärkein opetus liittyi kärsimykseen, ja Lamat ja kirjat ottavat esimerkkejä juuri siitä miten kapitalismi luo kärsimystä, kun ei saa uusia tavaroita, joilla osoittaa sosiaalista asemaa ja vanhat tavarat hajoaa.

On sanottu, että kapitalismi tuottaa uusia innovaatioita. Luovuus ei ole kiinni talousjärjestelmästä, kyllä Kiinassakin ollaan luovia. Ja kuinkahan paljon luovuudessa on pelkästään uusien tarpeettoampien tarpeiden luomista ja kuinka paljon elämän edellytyksiä edistävää? Investoida voi myös elämän säilyttämiseksi, esim. ympäristöteknologiaan.

Henkisellä tiellä luovuus lisääntyy, kun ei ole niin paljon linjalla häiriöitä. Mutta tämä luovuus ei keskity yhä hienompien ja kalliimpien tavaroiden tuottamiseen, vaan henkisen onnellisuuden lisäämiseen.


Jaska

  • Vieras
Vs: Yhteiskunnallinen buddhalaisuus
« Vastaus #18 : Lokakuu 11, 2012, 01:56:27 ap »
Ymmärrän hyvin, että tällainen yhteiskunnallinen ajattelutapa on vierasta buddhalaisuudellle, joka on yksilökeskeinen uskonto. Mutta esim. Dalai Lamaa puhuu ja kirjoittaa yhä enemmän yhtesikunnallisista asioista - miten pelastaa maailma lapsillemme. Kaikki buddhalaiset perusopetukset sopivat kapitalismin kritiikkiin.

Buddhalaisuus on kaiketi opiton oppi, tietön tie. Tie ei eroa astujasta. Joten näinollen buddhalaisuus on tarkalleen se miksi ME se luodaan. Musta noi sun höpötykset tuntuu aika kirkkailta. Jos niihin takertuu, niin kirkkaista unista tulee painajaisia. Perusjuttuja. Itse en näe mitään syytä olla olematta poliittisesti aktiivi. Jos mulle tarjoiltais jotain buddhalaista puoluetta, niin äänestäisin varmaan sitä, mikäli ihmiset olis siellä hereillä, eikä spaced out hörhöjä. Sehän on ihan sama miten prajnaa käyttää. Koska prajnaa voi käyttää ainoastaan buddhan orja vailla valinnan vapautta. Tiettömällä tiellä joka hetki ja sekuntti.

Vaikka ite liputan tuota prajnaa, niin on tullu harjoituksessa koluttua myös nihilistisiä ajatuksia, ja muistan ja tunnen hyvin elävänä kokemuksen että ihminen ei tarvitse niin paljoa turvaa mihin sitä on tottunut. Mitä vähemmän ärsykkeitä, sitä parempi mieli.

Itse oon pitkään vältellyt vakavuutta ja paheksuntaa. Mutta nyt oon ollut tekemisissä ihmisten kaa jotka on "henkisesti vakavia", ja musta on tuntunut kuin olisin tullut takaisin kotiin. Vaikkakin tiedän, ymmärrän ja koen sen olevan fuulaa, niin silti "henkinen ilmapiiri" saa mut kukkimaan. Just se spaced out touhu ja julkisesti meditoiminen jne. Tyypit ottaa kinestesian niin vakavasti ettei vaan ala jauhaan paskaa. Luostariolosuhteet keskellä suomen vilkkainta aluetta, ihmiset itse muodostaa sen. Mieletöntä!

Jostain tällaisesta vois saada myös jonkun poliittisen herätyksen. Itselle tämä tarkoittaa taiteellista herätystä, usko on kasvanut tosi paljon suhteessa taiteeseen viime aikoina. Miksipä ei jollain politiikkaan tai yhteiskunnalliseen buddhismiin?

« Viimeksi muokattu: Lokakuu 11, 2012, 01:58:14 ap kirjoittanut Jaska »

Tomi

  • Viestejä: 412
Vs: Yhteiskunnallinen buddhalaisuus
« Vastaus #19 : Lokakuu 11, 2012, 09:33:42 ap »
Kapitalismi perustuu tavarakeskeisyyteen, buddhalaisuus henkisyyteen. Kyllä buddhalaisetkin tarvitsevat talousjärjestelmää. Siinä vain tuoteen elämän kannalta tarpeelliset hyödykeet, joiden tuottaminen ei tuhoa luontoa- ei kerskakulutushyödykkeitä. Hinta vastaa tuotanokustannuksia eikä kukaan hyödy muiden kustannuksella.

Voi tulla näin aamusella vähän paatoksella, mut menkööt.

Kapitalismi perustuu tavaran tuottamiseen jotta pääoma voisi kasvaa. Jotta tavaraa on järkevä tuottaa on jonkun ostettava sitä. Jotta joku haluaa ostaa tavaraa on hänen uskottava että tämä edistää hänen onneansa tavalla tai toisella. Yleensä ihmisiä motivoi onnen tavoittelu, halu tuntea itsensä sosiaalisesti ja seksuaalisesti haluttaviksi sekä ihan puhdas yksinkertainen aistihalu. Markkinoinnilla sitten synnytetään illuusio siitä (johon ihmiset ovat muutenkin taipuvaisia) että mielihyvä on yhtä kuin onni ja että juuri tämä tavara tai palvelu tuottaa mielihyvää, joka ihan yksinkertaisessa aistimellisessa muodossa tai sitten noiden sosiaalisempien motiivien kautta ja niihin kytkeytyvvään mielihyvää. Aika vähän kuitenkin kuluttamisella on tekemistä onnen kanssa, mutta se on aika sama jos ihmiset vain uskovat siihen ja pitävät näin talousjärjestelmää pystyssä. He myös arvioivat toisiaan kuluttamisen määrän ja sen mahdollistavien asemien perusteella eli jonkinlaisen sosiaalisen statuksen mukaan siinä miten ihmiset sijoittuvat noiden tavaroiden tuotantojärjestelmissä, eikä niinkään esimerkiksi eettisyyden tai tekojen perusteella.

Samalla kapitalismi edetessään tuhoaa kaikki aikaisemmat traditiot, perheen, uskonnon, kansansallisvaltion, tradition. Jäljelle jää vain globaali kapitalistinen kulttuuri joka on tietenkin helposti sisäistettävää, nopeasti vaihtuvaa ja mielihyväsyytteistä. Tuo kulttuuri ei oikein kykene ohjaamaan ihmisiä kohti mihinkään arvokkaampaa vaan pakottaa lähinnä sopeutumaan kapitalistisen tuotannon järjestelmiin olemaan hyviä, joustavia ja luovia tyyppejä joista pääoman omistajat voivat hyötyöä maksimaalisesti. Tähän ohjataan luonnollisesti pelolla jäädä pois sen kuluttamisen tuottamasta mielihyvästä johonkin järjestelmän ulkopuolelle. Vapaa-ajalla sitten rentoutuvat erilaisista kulutustuotteista nauttien. Vanhemmuuskin sysätään sivuun kun rakennetaan uraa ja näin varmistetaan että se kapitalistinen kulttuuri sosialisoi seuraavankin onnettoman sukupolven joka etsii turvaa enemmänkin populaarikulttuurista ja oman ikäluokkansa parista niiden hyvyyden, kauneuden ja totuuden jäännöksistä jota edellinen sukupolvi on onnistunut olemaan vielä tuhoamatta.

Itse ajattelisin että buddhalaisuus voi luoda tuolla rappiokulttuurille jonkinlaisen vaihtoehdon. Se on aika poliittista. Jonkinlaisen alakulttuurin joka perustuu enemmänkin myötätuntoon, anteliaisuuteen ja viisauteen ahneuden, keskinäisen kyräilyn ja aistimelisen mielihyvän jahtaamisen sijaan. Musta sen vaihtoehdon älyllinen uskottavuus on helvetin tärkeä eikä mikään new age kuplailu oikein toimi sillä siinä on musta vähän turhan paljon laastarimeininkiä eli laitetaan mielihyväsävytteisiä asioita oman elämän päälle ja toivotaan että se tekee sen paskan vähän enemmän kestettäväksi. Totta helvetissä ihan oikeaa poliittista toimintaakin tarvitaan, mutta se nousee tosta tervejärkisestä kulttuurista joka kykenee tarjoamaan joitain uskottavia vaihtoehtoja sille kulttuurille joka sitä ympäröi. Musta siihen tarvitaan myös jonkinlainen ymmärrys siitä miten se singaalijärjestelmä toimii johon ihmiset koitetaan sosiaalistaa ja miten se kapitalistinen kulttuuri tuottaa yhtä versiota onnesta pitääkseen itseään käynnissä.
« Viimeksi muokattu: Lokakuu 11, 2012, 09:39:59 ap kirjoittanut Tomi »

Raitanatto

  • Vieras
Vs: Yhteiskunnallinen buddhalaisuus
« Vastaus #20 : Lokakuu 11, 2012, 09:55:06 ap »
Samalla kapitalismi edetessään tuhoaa kaikki aikaisemmat traditiot, perheen, uskonnon, kansansallisvaltion, tradition. Jäljelle jää vain globaali kapitalistinen kulttuuri joka on tietenkin helposti sisäistettävää, nopeasti vaihtuvaa ja mielihyväsyytteistä. Tuo kulttuuri ei oikein kykene ohjaamaan ihmisiä kohti mihinkään arvokkaampaa vaan pakottaa lähinnä sopeutumaan kapitalistisen tuotannon järjestelmiin olemaan hyviä, joustavia ja luovia tyyppejä joista pääoman omistajat voivat hyötyöä maksimaalisesti. Tähän ohjataan luonnollisesti pelolla jäädä pois sen kuluttamisen tuottamasta mielihyvästä johonkin järjestelmän ulkopuolelle. Vapaa-ajalla sitten rentoutuvat erilaisista kulutustuotteista nauttien. Vanhemmuuskin sysätään sivuun kun rakennetaan uraa ja näin varmistetaan että se kapitalistinen kulttuuri sosialisoi seuraavankin onnettoman sukupolven joka etsii turvaa enemmänkin populaarikulttuurista ja oman ikäluokkansa parista niiden hyvyyden, kauneuden ja totuuden jäännöksistä jota edellinen sukupolvi on onnistunut olemaan vielä tuhoamatta.

Vasemmistopamflettikin muuttaa värinsä punaisesta virheäksi kateudesta tuon rinnalla. http://en.wikipedia.org/wiki/Capitalism Minusta tuntuu ettei kovinkaan moni täällä tiedä mitä kapitalismi tarkoittaa, vaan sekoittaa sen enemmänkin ääri-republikaanien puolue-ohjelmaan.

Nykyisiä kovia ruuan hintoja Suomessa voidaan syyttää vapaiden markkinoiden poissaolosta. Kaksi monoliittistä konsernia hallitsee markkinoita ja ovat saaneet niin paljon valtaa, että pystyvät sanelemaan ehdot tuottajilleen - maajussien pitää ostaa ylimääräiset maidot ja viljat takaisin. Maidon hinta kaupoissa on noussu samaan aikaan kuin maanviljelijän saama raha siitä on pienentyny. Ja vaihtoehtoa tähän ei tule kilpailun puutteessa. Eikä tule tapahtumaan, koska osa ministereistä omistaa sopivasti osakkeita näistä kahdesta monoliitistä. Jos kaipaa esimerkkejä pointista, löytää niitä helposti kävelemällä Lidliin.
« Viimeksi muokattu: Lokakuu 11, 2012, 10:04:23 ap kirjoittanut Raitanatto »

Tomi

  • Viestejä: 412
Vs: Yhteiskunnallinen buddhalaisuus
« Vastaus #21 : Lokakuu 11, 2012, 11:51:06 ap »
Nykyisiä kovia ruuan hintoja Suomessa voidaan syyttää vapaiden markkinoiden poissaolosta. Kaksi monoliittistä konsernia hallitsee markkinoita ja ovat saaneet niin paljon valtaa, että pystyvät sanelemaan ehdot tuottajilleen - maajussien pitää ostaa ylimääräiset maidot ja viljat takaisin. Maidon hinta kaupoissa on noussu samaan aikaan kuin maanviljelijän saama raha siitä on pienentyny. Ja vaihtoehtoa tähän ei tule kilpailun puutteessa. Eikä tule tapahtumaan, koska osa ministereistä omistaa sopivasti osakkeita näistä kahdesta monoliitistä. Jos kaipaa esimerkkejä pointista, löytää niitä helposti kävelemällä Lidliin.

Siitä osasta olen täysin samaa mieltä että kapitalismi tuottaa tehokkuutta tuontantoon ja korkean elintason sen salliviin yhteiskuntiin ainakin suurimmalle osalle. Suunnittelutalous ei kykene koskaan vastaavaan. Sitä miten kapitalismi käyttäytyy sitten Euroopassa seuraavana satana vuotena voi vain arvailla. Mitään luonnonvakiota vakaasta kasvusta ei ole vaan sen joutuessa ongelmiin vaikka energian hinnan vuoksi voi kapitalismi ottaa uusia muotoja jotka ovat meille vielä vieraita ja vaikeasti arvioitavissa. Viimeiset reilu sata vuotta ovat olleet satumaista elintason kasvua, mutta myös samalla valtavaa yhteiskunnallista mullistusta erityisesti Suomessa jossa siirtymä on tapahtunut todella nopeasti. Yhdistettynä toki vielä sotien aiheuttamiin traumoihin niin ei ihme että hammasta purren koitetaan sopeutua uusliberalismin vaateisiin kuten selvittiin kivisistä pelloista, ryssistä ja sotakorvauksista.

Sillä elintasolla on vaan hintansa erillisyydessä ja kulttuurin rappiossa. Ompahan isommat telkkarit ja isommat asunnot.

Elämme synkkiä aikoja, mutta muut ajat ovat olleet kenties vielä synkempiä tai ainakin synkkiä jollain toisella tavalla.

Oskari

  • Viestejä: 107
Vs: Yhteiskunnallinen buddhalaisuus
« Vastaus #22 : Lokakuu 11, 2012, 07:12:52 ip »
Elämme synkkiä aikoja, mutta muut ajat ovat olleet kenties vielä synkempiä tai ainakin synkkiä jollain toisella tavalla.

Muistaakseni Valtaoja jossain tekstissään toi esille että kaikesta raskaudestaan huolimatta viime vuosisata oli rauhanomaisempi (väkimäärään suhteutettuna) verrattuna aiempiin. Toki vaikuttaa siltä jossain muodossa (toivottavasti ei nyt uusien maailmansotien muodossa) vaikeita aikoja on edessä: http://yle.fi/uutiset/tutkijat_ymparisto_voi_romahtaa_jo_seuraavina_vuosikymmenina/6168655
http://yle.fi/uutiset/ilmastotutkija_jos_metaani_vapautuu_ilmakehaan_niin_peli_on_pelattu/6317948

gyougan

  • Vieras
Vs: Yhteiskunnallinen buddhalaisuus
« Vastaus #23 : Lokakuu 11, 2012, 09:37:13 ip »

Nykyisiä kovia ruuan hintoja Suomessa voidaan syyttää vapaiden markkinoiden poissaolosta.

Sinähän puhut kuin Nalle Wahlroos.

Kyllä ruoan hinnan nousun takana on paljon muutakin - ennen kaikkea se, että maapallon väestö on kasvanut aivan liian suureksi suhteessa maapallon sietokykyyn ja raaka-aineiden kuten viljojen hinta kipuaa ihan noilla vapailla markkinoilla. Totta kai raaka-aineiden maaimanmarkkinahinnat nousevat kun niille on käyttäjiä koko ajan enemmän ja enemmän (ja siksi, että konkurssikypsät valtiot painavat lisää rahaa hoitaakseen kestämätöntä tuhlaustaan alentaen siten rahan arvoa). Erityisen kovasti ruoan hinta on noussut maissa, joissa raaka-aineiden hinta näkyy suoremmin ruoan hinnassa kuin Suomessa (Suomessahan esim. leivän hinnasta viljan osuus on todella pieni). Köyhemmissä maissa ruoan hinta on noussut suhteellisesti paljon enemmän. Esim. Meksikossa köyhät on kusessa, kun maissin hinta on noussut aivan hurjasti - jotta jenkit voivat tankata bioetanolia isoihin autoihinsa.

On tietysti totta, ettei ongelma ratkeaisi suunnitelmantalouden avulla säätelemällä näitä hintoja. Keinotekoisen alhaiset hinnat johtaisivat tietysti siihen, ettei ruokaa riittäisi kaikille halukkaille. Mutta ongelma on paljon monisyisempi kuin se, että vapaiden markkinoiden puute pitää hinnat korkealla.
« Viimeksi muokattu: Lokakuu 11, 2012, 09:44:44 ip kirjoittanut gyougan »

gyougan

  • Vieras
Vs: Yhteiskunnallinen buddhalaisuus
« Vastaus #24 : Lokakuu 11, 2012, 09:52:28 ip »
Elämme synkkiä aikoja, mutta muut ajat ovat olleet kenties vielä synkempiä tai ainakin synkkiä jollain toisella tavalla.

Varmaankin synkkyys on ollut hyvin erilaista. Kärsimys on ollut tyypiltään aivan erilaista, kuten ruoan puutetta tai hallitsemattomia sairauksia.

Mutta nykysuomalaisia silti painaa valtava masennus ja tämä on varmaankin aika erilaista kärsimystä kuin mihin on aiemmin totuttu. Materiaalisesti aivan hyvin voivat ihmiset tulevat tässä yhteiskunnassa jatkuvasti hulluksi. Hymyä ei vaan irtoa, vaikka asiat olisi periaatteessa aivan hyvin. Luulen, että kaikesta tuskasta huolimatta ihmiset ovat olleet ennen vanhaan huomattavasti eloisampia ja vaikeuksista huolimatta hyviä hetkiä elämässä on osattu todella suuresti arvostaa ja ihmiset ovat osanneet kokea mielihyvää monenlaisista pienistä asioista.

Lisäksi meihin vaikuttaa nykyisin arvaamattomalla tavalla valtava määrä erilaisia synteettisiä kemiallisia aineita, joilla maailma on myrkytetty. Vesijohtovedessä on masennsulääkkeiden ja e-pillerien jämiä. Kala on täynnä ympäristömyrkkyjä, jne. Näiden vaikutusta pienissä annoksissa ihmiseen on lähes mahdoton arvioida.

gyougan

  • Vieras
Vs: Yhteiskunnallinen buddhalaisuus
« Vastaus #25 : Lokakuu 11, 2012, 09:59:55 ip »
Öljytynnyri maksoi muuten kymmenisen vuotta sitten noin kymmenesosan nykyisestä. Ottaen huomioon miten pitkälti konsumeristiskapitalistinen yhteiskunta perustuu öljyn hyödyntämiseen, ei ole mikään ihme että pulassa ollaan. Öljyntuotanto on mahdoton kasvattaa enää suhteessa siihen miten maapallon väestö kasvaa. Ja siitä niukasta öljypotista Aasia ottaa koko ajan isomman ja isomman osuuden, ja se on meiltä länkkäreiltä pois. Se on kyllä ihan oikeinkin. Me länkkärit tosin ehdittiin polttamaan luonnonvaroista huomattava osuus jo 1900-luvulla ennen kuin muut ehtivät leikkiin mukaan.

Raitanatto

  • Vieras
Vs: Yhteiskunnallinen buddhalaisuus
« Vastaus #26 : Lokakuu 11, 2012, 11:07:29 ip »
Sinähän puhut kuin Nalle Wahlroos.

Sinähän väität muttet perustele.

Lainaus
Kyllä ruoan hinnan nousun takana on paljon muutakin - ennen kaikkea se, että maapallon väestö on kasvanut aivan liian suureksi suhteessa maapallon sietokykyyn ja raaka-aineiden kuten viljojen hinta kipuaa ihan noilla vapailla markkinoilla.

Maailmanmarkkinoiden vertaaminen Suomen sisäisiin markkinoihin menee hieman ohitse itse aiheesta. Se on hieman sama kuin sanoisi ettei kriitikki 1+1=3 kohtaa voi pitää paikkansa, koska matematiikassa on paljon muitakin laskukaavoja. Etenkin kun Suomessa maanviljelijä tuottaa nykyään enemmän kuin aikaisemmin, mutta tienaa siitä (tuotteistaan) vähemmän (kuin aikaisemmin). Suurin syy miksi raaka-aineiden hinnat ovat nousseet on huumeiden vastainen sota ja organisoitunut rikollisuus. Oopium-unikon ja kokapensaan viljeleminen ovat huomattavasti houkkutelevempia kun siitä saatavat tuotot ylittävät moninkertaisesti perinteisten viljeltävien.

http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1194770988716/artikkeli/ruoan+hinta+nousee+paljon+lihan+vielakin+enemman.html

– Suomessa viljan hinta per tonni on Euroopan halvinta. Suomessa maksetaan noin 200 euroa tonnilta, kun Euroopassa tuottajat saavat viljastaan 260–270 euroa tonnilta. Samaan aikaan leivän hinta on Suomessa kuitenkin Euroopan huippua.

http://www.taloussanomat.fi/paivittaistavarat/2012/07/30/kauppareissu-kallistuu-ja-kohta-tiedetaan-paljonko/201234179/12

 
Lainaus
Totta kai raaka-aineiden maaimanmarkkinahinnat nousevat kun niille on käyttäjiä koko ajan enemmän ja enemmän (ja siksi, että konkurssikypsät valtiot painavat lisää rahaa hoitaakseen kestämätöntä tuhlaustaan alentaen siten rahan arvoa).

Zimbabwen jälkeen ei ole nähty tämänkaltaista devalvoitumista, mutta muuten ihan hyvä pointti. Ja tuskinpa yksikään valtio haluaa joutua sellaiseen syöksykierteeseen.

Lainaus
Mutta ongelma on paljon monisyisempi kuin se, että vapaiden markkinoiden puute pitää hinnat korkealla.

Varmasta globaalista, koska silloin täytyy ottaa huomioon jokainen kulttuuri ja valtio erikseen. Mutta Suomen tapauksessa...

gyougan

  • Vieras
Vs: Yhteiskunnallinen buddhalaisuus
« Vastaus #27 : Lokakuu 11, 2012, 11:24:53 ip »
Sinähän väität muttet perustele.

Toi nyt ei ollut kovin vakava heitto, mutta vähän sitä samaa "kaikki olisi hyvin jos annettaisiin vaan markkinoiden päättää asioista"-asennetta olin huomaavinani.

gyougan

  • Vieras
Vs: Yhteiskunnallinen buddhalaisuus
« Vastaus #28 : Lokakuu 11, 2012, 11:31:39 ip »
Maailmanmarkkinoiden vertaaminen Suomen sisäisiin markkinoihin menee hieman ohitse itse aiheesta.

En väitä, etteikö Suomessa parin suurjakelijan kartelli nostaisi ruoan hintaa. Mutta kyllä ne hinnat olisivat joka tapauksessa nousseet. Viime aikoina ruoan hinnan nousu on erityisesti johtunut euron arvon heikkenemisestä sekä kohonneista dollarissa määritellyistä maailmanmarkkinahinnoista.

Teen itse ruokani pitkälti elintarviketjun alkupään tuotteista, eli niistä, joiden hinta muodostuu mahdollisimman pitkälti raaka-aineiden hinnoista. Esimerkiksi kaurapuuropaketin ja jauhojen hinnat ovat nousseet jo pitkään kovin ripeästi. Vaikka kulutan ruokaan verrattain vähän rahaa, niin juuri minunkaltaisellani "kuluttajalla" ruoan hinta on suhteellisesti noussut kaikkein eniten. Yksi euro ei valitettavasti vastaa enää lähellekään sitä, mitä se oli vielä pari vuotta sitten.

Tuo, että "suurin syy miksi raaka-aineiden hinnat ovat nousseet on huumeiden vastainen sota ja organisoitunut rikollisuus" on kyllä aika väite, mikä kaipaisi perusteluja. Mutta olen toki sitä mieltä, että huumeiden vastainen sota on kyllä typeryyttä.

Raitanatto

  • Vieras
Vs: Yhteiskunnallinen buddhalaisuus
« Vastaus #29 : Lokakuu 12, 2012, 12:40:29 ap »
Tuo, että "suurin syy miksi raaka-aineiden hinnat ovat nousseet on huumeiden vastainen sota ja organisoitunut rikollisuus" on kyllä aika väite, mikä kaipaisi perusteluja. Mutta olen toki sitä mieltä, että huumeiden vastainen sota on kyllä typeryyttä.

Juu, sen väittäminen suurimpana syynä on liioittelua, mutta yksi syy muiden joukossa. Etelä-amerikassa viljelijät viljelevät mieluummin kokapensaita, koska niistä saatavat voitot ovat n. 30% parempia kuin kahvista saatavat.

http://www.guardian.co.uk/global-development/2012/aug/02/burmese-opium-farmers-alternative-livelihood

http://www.time.com/time/world/article/0,8599,1976867,00.html