Kirjoittaja Aihe: Yhteiskunnallinen buddhalaisuus  (Luettu 34371 kertaa)

Tomi

  • Viestejä: 412
Vs: Yhteiskunnallinen buddhalaisuus
« Vastaus #135 : Joulukuu 02, 2012, 01:43:44 ip »
Buddhalaisuus on yhteiskunnallisempaa lännessä siksi, että läntiset uskovat ovat yhteiskunnallisesti aktiivisia, ei siksi, että uskonto olisi yhteiskunnallinen. Buddha toki totesi, että orjille pitää olla hyvä, mutta hän ei pyrkinyt lakkauttamaan itse orjuutta.

Määrittele se yhteiskunnallisuus? Buddhalaisuus on ollut aina poliittinen voima joka on vaikuttanut noiden maiden yhteiskunnalliseen kehitykseen luoden joitain ideaaleja ja arvoja. Mitään ihanneyhteiskunnan tai kansalaisaktivismin mallia se ei tarjoa. Länkkärit ovat poliittisia ja varsinkin se sekulaari vasemmistoliberaalien joukko joka buddhalaisuuden on hanakammin lännessä omaksunut.

Nimenomaan. Buddhalaisuus ei tarjoa.

Ja myös: vasuriliberaalit ovat pitkälti omineet hegemonisen aseman Läntisessä Buddhalaisuudessa. Ja niinpä meillä vallitsee höttöisä näkemys, että buddha equals femu-vege-libu-punikki-dii-daa-doo.

Valitettavasti.

Noin se menee mustakin. Sama asiahan se Jeesuksenkin kanssa, joka saa palvella puhujien tarpeita aika monipuolisesti. Raamattua harva jaksaa lukea, mutta kumma varmuus kuitenkin ihmisillä siitä kuka Jeesus oli. Joskus itse Jeesustukimukseen tutustuneena niin näiden Jeesuksien määrä ja niiden hyvin väljä suhde kirjallisiin lähteisiin kiinnittää huomiota. Harvemmalla on suurempia vaikeuksia kieputtaa Jeesus vaikka omien poliittisten näkemyksiensä tueksi, riippumatta siitä olivatko ne patavanhoillisia vai liberaaleja. Samalla tavalla tapahtuu Buddhan kanssa paitsi aiheen kanssa on tekemisissä tosi paljon rajatumpi ja valikoituneempi joukko.

Oma sosiaalinen tausta sellainen että tuo femu-vege-liberaali jne meininki on se perusjuttu ja valtavirta jossa tottunut elämään. Oman tuttavapiirin oikeistolaiset äänestävät vihreitä. Aika vähän itseasiassa kosketusta edes tuon ulkopuolelle. Buddhan opetus suhteessa tuohon on aika lailla radikaalimpi omasta näkökulmastani ja niiden redusoiminen siihen perus diipadaapaan ei oikein innosta. Jos Buddha voi tarjota vaihtoehdon elää tämän kulutuskapitalismin arvojen ja tavoitteiden ulkopuolella niin musta se on tosi hyvä juttu. Tukevamman perustan se tarjoaa kuin moni muu kilpailijansa.
« Viimeksi muokattu: Joulukuu 02, 2012, 01:56:10 ip kirjoittanut Tomi »

Saltzmann

  • Ylläpitäjä
  • Viestejä: 350
  • bottiovimikko
Vs: Yhteiskunnallinen buddhalaisuus
« Vastaus #136 : Joulukuu 02, 2012, 06:59:56 ip »
Ihmisen toiminta on poliittista ...

Ilmeisesti tuo on sinulle totta. Minulle välttämättä ei.

Lainaus
Uskonnollinen vakaumus on poliittinen, mikään uskonto ei ole neutraali.

Ehkä minun uskonnollinen vakaumukseni on epäpoliittinen. Ehkä poliittisena eläimenä kritisoin uskontoani juuri siitä, että se on neutraali.

Lainaus
Uskonto vaikuttaa ihmisen näkemyksiin ja toimintaan, joten se on poliittista.


Joten pääsemmekö siihen, että yhteiskunnan on voitava säädellä, reguloida, ohjeistaa ja legaalivirtaistaa uskontoja siinä missä politiikan muitakin alueita. Voimmeko jättää uskonnollispoliittiset voimatekijät parlamentaarisen kontrollin ulkopuolelle? Eli suomen kielellä: voimmeko sallia aidon uskonnonvapauden?
:D
Taidettiin kompastua sanoihin välillämme vai olikohan siltikin kyse näkemyksestä.

En käyttänyt sanaa politiikka merkityksessä, jossa politiikka on instituutioiden tai puolueiden harjoittamaa toimintaa. Puhuin politiikasta ihmisten toimintana, kuten alussa sen määrittelin, oli se sitten kovin tietoista tai ei.
All deities reside in the human breast.  William Blake

Raitanatto

  • Vieras
Vs: Yhteiskunnallinen buddhalaisuus
« Vastaus #137 : Joulukuu 02, 2012, 08:15:57 ip »
En käyttänyt sanaa politiikka merkityksessä, jossa politiikka on instituutioiden tai puolueiden harjoittamaa toimintaa. Puhuin politiikasta ihmisten toimintana, kuten alussa sen määrittelin, oli se sitten kovin tietoista tai ei.

Voisitko selventää, että miten Milarepa yms. joogit ovat poliittisia eläimiä? Ja Siddhartha muistaakseni luopui syntyoikeudestaan kuninkuuteen, koska näki sen jokseenkin turhana. Ainoat enemmän poliittiset harjoittajat ovat Tsingis Kaani, kuningas Ashoka ja kuningas Trisong Detsen. Nimetäkseni muutamat. Mutta mielestäni kaikki eivät tuota toimintaa ole harjoittaneet.

Saltzmann

  • Ylläpitäjä
  • Viestejä: 350
  • bottiovimikko
Vs: Yhteiskunnallinen buddhalaisuus
« Vastaus #138 : Joulukuu 02, 2012, 09:57:28 ip »
En käyttänyt sanaa politiikka merkityksessä, jossa politiikka on instituutioiden tai puolueiden harjoittamaa toimintaa. Puhuin politiikasta ihmisten toimintana, kuten alussa sen määrittelin, oli se sitten kovin tietoista tai ei.

Voisitko selventää, että miten Milarepa yms. joogit ovat poliittisia eläimiä? Ja Siddhartha muistaakseni luopui syntyoikeudestaan kuninkuuteen, koska näki sen jokseenkin turhana. Ainoat enemmän poliittiset harjoittajat ovat Tsingis Kaani, kuningas Ashoka ja kuningas Trisong Detsen. Nimetäkseni muutamat. Mutta mielestäni kaikki eivät tuota toimintaa ole harjoittaneet.
En käyttänyt nimitystä poliittinen eläin kenestäkään.

Jos luopuu kuninkuudestaan ja vallastaan, niin onhan se aika poliittinen veto. Sen jälkeen sitten enemmän tai vähemmän miettinyt, miten yksilö voi vapautua. Lopulla luennoikin ympäriinsä omasta mielestään emansipoitumisesta, muille, koska halusi kaikille vapautusta. Ja tässä sitä ollaan vaputusyrityksissä ensin oman mielensä orjuudesta ja sitä kautta toisia palvellen.

Milarepa... rötöstelyjensä jälkeen ryhdistyi. Eli huomasi kuitenkin haluavansa kunnon kansalaiseksi. Mitenhän se tarina meni. Teki hommia opettajalleen vereslihalla niitä tiiliä roudaten ja rakentaen ihan epäinhimillisissä olosuhteissa. Uskoi kuitenkin opettajaansa, että opettajan avulla edistyisi, sosiaalistuisi kunnon kansalaiseksi, joka ei antaisi oman mielensä riepotella itseänsä ja voisi auttaa muita, ja sitä kautta edistäisi koko ihmiskunnan hyvin vointia ja jopa ihmiskunnan valaistumista. Ei politiikkaa?

Joissain tapauksessa ehkä politiikan ja uskonnon ero on veteenpiirretty ja joskus riippuu perspektiivistä. Keskiaikaan ja sen jälkeen pitkälle se uskonto oli nimenomaa politiikkaa ja vieläpä valtapolitiikaa. Vieläkin tällaisesta on jäänteitä. Eikä -minusta ainakaan- uskontoa voi kokonaan erottaa politiikasta.

Sitten on ihmisiä, jotka sanovat, että eivät ole yhtään polittiisia. Minusta se ei ole mahdollista ja tuo toteaminen on sinänsä poliittinen. Miten voi irtautua yhteiskunnasta ja yhteisöstä? Vaikka se luolaan tai korpeen muuttaminen on poliittinen kannanotto, oli sen motivaatio perusteltu sitten vaikka henkisellä kasvulla, ekologisuudella tai muulla.
All deities reside in the human breast.  William Blake

Raitanatto

  • Vieras
Vs: Yhteiskunnallinen buddhalaisuus
« Vastaus #139 : Joulukuu 02, 2012, 11:17:45 ip »
Milarepa... rötöstelyjensä jälkeen ryhdistyi. Eli huomasi kuitenkin haluavansa kunnon kansalaiseksi. Mitenhän se tarina meni. Teki hommia opettajalleen vereslihalla niitä tiiliä roudaten ja rakentaen ihan epäinhimillisissä olosuhteissa. Uskoi kuitenkin opettajaansa, että opettajan avulla edistyisi, sosiaalistuisi kunnon kansalaiseksi, joka ei antaisi oman mielensä riepotella itseänsä ja voisi auttaa muita, ja sitä kautta edistäisi koko ihmiskunnan hyvin vointia ja jopa ihmiskunnan valaistumista. Ei politiikkaa?

En tiedä millaista politiikka loppuelämänsä retriitissä viettäminen on, mutta ei se ainakaan sellaista ole kuin yleisesti politiikkaa pidetään. Ja Milarepa oli kaikkea muuta kuin "kunnon kansalainen", kuten moni muukin mahasiddha. Jos mahasiddha tulisi käymään ovesi takana, en usko että ensimmäinen ajatuksesi olisi "No tässäpä vasta malliesimerkki hienosta kansalaisesta, joka pääsee linnan juhliin. Oli varmaan nuorena hymypoika". Epäilen vahvasti.
« Viimeksi muokattu: Joulukuu 02, 2012, 11:47:08 ip kirjoittanut Raitanatto »

juhakala

  • Viestejä: 94
Vs: Yhteiskunnallinen buddhalaisuus
« Vastaus #140 : Joulukuu 06, 2012, 02:26:34 ip »
Tosi hyvää ja kiinnostavaa analyysiä. Jeesushan oli täysiverinen poliitikko, hän vastusti vallitsevaa yhteiskuntajärjestelmää, eli roomalaisia ja juutalaisia.

Onko Suomen kirkko poliittinen, koska se on valtionkirkko, eli kiinni maallisessa yhteiskuntajärjestelmässä. Islamhan on mitä suurimmassa määrin poliittinen uskonto, Lähi-Idässä eri muslimiryhmät tappalee keskenään valtioiden johdossa ja perustelee kantansa uskonnolla.

Poliittisuus nähdään usein vasrmmistolaisuutena, kuten tämän keskustelun alussa. Kyse on minusta siitä halutaanko muutosta vai säilyttämistä.

Buddhalaisuus uskontona on puhtaasti yksilöuskonto. Siksi se on välttänyt esim. Islamin ja kristinuskon sudenkuopat, joissa 2000 vuotta vanhoja totuuksia yritetään väkisin uskonnon avulla istuttaa nyky-yhteiskuntaan.

Ihminen on muuttunut vuosituhansien kuluessa vähän, siksi buddhalainen oppi pätee. Puolet USA:ssa annetusta terapiasta perustuu Buddhan mindfullness-opetuksiin.

Buddhalaisuuden tavoite on poistaa kärsimystä. Tällöin puhutaan yksilön kärsimyksestä. Kun kärsivät yksilöt muodostavat ryhmän, kansanluokan, kansan, tulisi buddhalaisten pyrkiä poistamaan tätä kärsimystä myös yhteiskunnallisella siis poliittisella toiminnalla.

Ja tästä juuri keskustelu käy hyvin yllä. Jokainenhan puolue haluaa ajaa kansalaisten etuja omista lähtökohdistaan, omasta ideologiastaan. Kyse yhteiskunnallisessa buddhalaisuudessa on juuri lähtökohdista. Ne ovat Buddhan opetukset kärsimyksen poistamisesta. Kun tämän hyväksyy joutuu kysymään itseltään aika rajuja kysymyksiä esim. elämämme tavarakeskeisyydestä, onnellisuuden tekijöistä, luonnon riistosta ja saastumisesta, oman voiton pyyntiin perustuvasta talousjärjestelmästä jne. Kyse kuuluu olemmeko valmiit tähän?

Onneksi ilman buddhalaisiakin arvot ovat alkaneet muuttua myös Suomessa. "Kiitos" luonnokatastrofien, talousjärjestelmän ongelmien, kasvihuoneilmiön, saastumisen, ilmaston lämpiämisen jne. On alettu kyseenalaistaa pelkää bruttokansantuote onnellisuuden mittarina, koska kaikki edellämainittu johtuu siitä, ettei bruttokansantuote huomioi esim luonnon pilaantumiseen liittyviä kustannuksia. Tärkeää on vain tavaroiden tuottaminen ja jatkuva kasvu luonnon, siis elämän edellytysten kustannuksella.

Minä en esitä puoleutta nimeltään Suomen Buddhalaiset. Haluan, että buddhalainen ajattelu, yleisemmällä tasolla eettinen ajattelu, tai vaikka henkisyys, leviäisi yhteiskunnassa. Tästä hyvänä esimerkkinä Dala Laman kirja Beyond Religion.

juhakala

  • Viestejä: 94
Vs: Yhteiskunnallinen buddhalaisuus
« Vastaus #141 : Joulukuu 19, 2012, 03:20:31 ip »
17. Karmapa

Compassion for the “other,” whether people, animal species, trees, or other plants, and for Earth itself, is the only thing that will ultimately save us human beings. Most people are primarily concerned about their work, wealth, health, or family. On a daily basis, they probably feel they have more urgent things to worry about than their environmental footprint. Of course, paying attention to this issue would mean having to make inconvenient choices and changes in their lives. I am not so different.