Kirjoittaja Aihe: Yhteiskunnallinen buddhalaisuus  (Luettu 20743 kertaa)

juhakala

  • Viestejä: 94
Yhteiskunnallinen buddhalaisuus
« : Lokakuu 02, 2012, 12:23:32 ip »
Yhteiskunnallinen buddhalaisuus


Espoon Työväenopiston aikuisten yliopiston uskontoja käsittelevässä luennossa FM Mikko Sillfors luennoi aiiheesta: ”Buddhalaisuus elämänfilosofiana ja yhteiskunnallisen muutoksen rakentajana”.  Minua kiinnosti erityisesti otsikon jälkiosa. Perustelen asiaa hieman laajemmin keskustelun pohjaksi.

Luennoitsijan mukaan länsimaalaiselle buddhalaisuudelle on ominaista, että sitä harjoittavat maallikot, se on epäauktoritatiivista, tasa-arvosta, ilman luostarisääntöjä. Se  on yhteiskunnallisesti aktiivista, harjoitukset ovat psykologisia, eivätkä harjoittajat välttämättä pidä itseään buddhalaisina. Toiminnan kohteina ovat ihmisoikeudet, taloudellinen tasa-arvo, ympäristönsuojelu, suvaitsevaisuus, tasa-arvo ja vapaus.

YSB:tä eli yhteiskunnallisesti suuntautunutta buddhalaisuus (socially engaged B) pidetään eräissä tutkijapiireissä jopa neljäntenä buddhalaisuuden suuntauksena (muut: theravada, mahayana, vajrayana). Sen mukaan yhteiskuntaa muutetaan toiminnan kautta. Luennoitsijan mukaan Tiibetin pakolaishallitus on esimerkki YSB:stä.

YSB länsimaissa on uudistushakuinen liike, jossa sovitetaan yhteen länsimaalaisia arvoja  ja buddhalaisten koulukuntien opetuksia. Taustalla on myötätunto ja Bodhisatva-ihanne. Ominaista sille on väkivallattomuus  ja maailmallisuus, hyväntekeväisyys, ympäristöystävällisyys ja toimintakeskeisyys.

Tavoite on myös levittää buddhalaisuutta. Tämähän ei ole perinteisen buddhalaisuuden tavoite. Mutta miten muuttaa maailmaa onnellisemmaksi, jos muuttamiseen pyrkivät tavoitteet eivät leviä?  Jos joku uskonto voi muuttaa maailmaa, on se buddhalaisuus.

Maailmallisuus tarkoittaa, että on käytettävä hyväksi niitä maallisia keinoja, jotka vievät henkistä hyvinvointia eteenpäin. Samaahan toteuttaa Dalai Laman idea, että pitää luoda uskonnoista riippumaton, mutta myös ristiriidaton arvomaailma koko maailmaan (erityisesti ympäristään liittyvät arvot), koska tietyt elämän perusarvot ovat yhteisiä kaikkialla maailmassa. Jos liike olisi uskontoperustainen, se johtaisi helposti ristiriitoihin muiden uskontojen kanssa.

Luennoitsijan mukaan Suomessa YSB:tä edustaa Helsingin buddhalainen keskus Triratna (ent FWBO). Aivan hyvä niin, mutta näen ettei yhteiskunnallinen buddhalaisuus edellytä omasta perimyslinjasta/opinhaarasta jne luopumista, koska YSB:n arvot ovat yhteisiä meille kaikille. Tulee vain nähdä asioiden yhteiskunnallinen yhteys. 

Alla on Hesariin lähtenyt kirjoitus. Kysyt varmaan, että mitä yhteiskunnallista buddhalaista jutussa on? Juttuun liittyy ainakin seuraavia buddhalaisia henkisiä arvoja: taloudellinen tasa-arvo, yhteinen hyvä/onni, vastuu teoistaan (pankit), myötätunto (työttömät). Juttu on vastaan buddhalaisten hyvin tunte,ia maallisia arvoja kuten ahneus, kiintyminen, maallisuus, itsekkyys jne.

Vastuunpakoilijat

Euroopassa on syvin lama toisen maailmansodan jälkeen, ehkä kohta kapitalismin historian pahin ja jotkut maat pärjäävät vain ulkopuolisen avun turvin (Islanti, Irlanti, Portugali, Espanja, Italia, Kreikka).

Suomen hallitusta vaaditaan tasapainottamaan budjetti ilman lainanottoa. Kun hallitus yrittää saada tasapainoa aikaan, sitä haukutaan keinoista ja uhataan maastalähdöllä.

Pankkisektori on suurin laman yksittäinen syy. Siksi on kohtuutonta, että OP-Pohjola, eli kotimainen osuuspankkisektori ja nyt jo tanskalainen Sampo uhkaavat äänestää rahoillaan ja vaihtaa kotimaata. Rahoitusmarkkinavero on 0,1-0,01 %. Mitäs se veronmaksajan vero onkaan?  Asiakkaana äänestäisin rahoillani.

Uhkailun ennätyksen teki työeläkevakuutusyhtiö Varma, joka väitti, että se 34 miljardin sijoituksilla tekee 1500 miljardin edestä kauppaa, eli kaikki sijoitukset kiertäisivät 44 kertaa. Jos arvopaperikauppa on näin vilkasta, niin miksi se ei näy Varman voitossa?

Listaan voi lisätä vielä ruikuttavat pienyrittäjät, irtisanovat suuryrittäjät ja suurituloiset eläkeläiset (veronlisäys 0-25 €/kk).

Yhteiskunta perustettiin, koska se on paras keino kasvattaa sen perustajien eli kansalaisten hyvinvointia ja jakaa sitä. Se tapahtui kasvattamalla ja kouluttamalla työvoimaa yrityksille, sekä huolehtimalla myös järjestyksenpidosta, terveydenhoidosta ja eläkkeistä. Nyt yhä useampi taho on irtisanoutumassa täysin itsekkäistä syistä tästä yhteiskuntasopimuksesta, kun heiltä vaaditaan osallistumaan yhteiskunnan ylläpitoon vaikeina taloudellisina aikoina. Kansantaloudesta on tullut kansantalous, jonka käyttövoima on kansa.

Jos hallitusta vaaditaan laittamaan talous kuntoon, niin miten se onnistuu, jos veroihin ei saa koskea? Seurauksena yhteiskunta ja sen palvelut rapautuvat, turvaverkkoihin tulee reikiä. Mistä sitten yritykset saavat koulutettua työvoimaa, pankin asiakkaita ja yritysten poispotkimat turvaa? Kyllä näihin talkoisiin pitää kaikkien osallistua.

Mitä mieltä olet yhteiskunnallisesta buddhalaisuudesta?







Raitanatto

  • Vieras
Vs: Yhteiskunnallinen buddhalaisuus
« Vastaus #1 : Lokakuu 02, 2012, 02:38:08 ip »
Mitä mieltä olet yhteiskunnallisesta buddhalaisuudesta?

Mielestäni voidaan puhua buddhalaisuuden lopun alusta. Ilmeinen merkki on juuri tämä yhteiskunnallinen buddhalaisuus, joka on tässä tapauksessa äärivasemmistolainen propaganda puettuna oranssiin kaapuun. Siinä dharma typistetään simppeleiksi elämän- ja moraaliohjeiksi, joilla pyritään luomaan posiitivista utopiaa ympärille. Oli se sitten mahdollista tai ei. Siddharthan opetukset ovat paljon enemmän. Ne eivät ole pelkästään positiivisuuteen keskittyviä halauksia; ne pyrkivät vapauttamaan meidät henkisestä materialismista. Samsara on yhä samsara, vaikka se olisikin toteutettu niin, että siellä voisi elää kuin kapitalisti ja tehdä töitä kuin kommunisti.

Tyhmä tekee negatiivisia tekoja, hän syntyy helvettiin.
Tyhmä tekee positiivisia tekoja, hän syntyy taivaaseen.
Viisas ylittää hyvän ja pahan, hän saavuttaa nirvanan.

- Chandrakirti

Tomi

  • Viestejä: 393
Vs: Yhteiskunnallinen buddhalaisuus
« Vastaus #2 : Lokakuu 02, 2012, 03:44:43 ip »
Mielestäni voidaan puhua buddhalaisuuden lopun alusta. Ilmeinen merkki on juuri tämä yhteiskunnallinen buddhalaisuus, joka on tässä tapauksessa äärivasemmistolainen propaganda puettuna oranssiin kaapuun. Siinä dharma typistetään simppeleiksi elämän- ja moraaliohjeiksi, joilla pyritään luomaan posiitivista utopiaa ympärille. Oli se sitten mahdollista tai ei. Siddharthan opetukset ovat paljon

Oman kokemuksen mukaan varsinainen äärivasemmisto suhtautuu aika nuivasti uskontoon ja heidän ideologiansa on tarpeeksi monisyinen tarjotakseen henkisen perustan eikä näin tarvetta esimerkiksi buddhalaisuudelle juuri ole. Jenkeissä läntinen buddhalaisuus lähti kuitenkin hipeistä joilla oli jo valmiiksi tietyt asenteet ja halu muodostaa toisenlaista kulttuuria ahtaaksi koetun valtakulttuurin tilalle. Enemmän tätä porukkaa kuvaa varmaan liberaali vasemmisto tai isoksi kasvaneet hipit.

Tästä on seurannut kaikenlaista läntiselle buddhalaisuudelle joista yksi puoli on tuo poliittinen toiminta. Tuntuisi että ainakin jenkeissä porukka on aika homogeenisesti tuota valkoista ylemmän keskiluokan liberaaleja ja usein vielä noita babyboomereita ja naisia. Seuraava sukupolvi tekee sitten uudenlaisen buddhalaisuuden.

Ajattelisin myös että läntisellä buddhalaisuudella on myös tuollainen tendenssi latistua tietoiseksi teen juomiseksi ja vihreiden äänestämiseksi. Tullessaan tänne buddhalaisuus otettiin vastaan tiettyjen romantiikan käsityksien kautta ja buddhalaisuus on tungettu niihin varsin voimakkaasti.

Sinänsä buddhalaisuus ja politiikka ei ole mikään uusi asia. Sangha on ollut poliittinen voima hyvin pitkään monissa maissa ja tuonut progressiivisia uudistuksia omalta arvopohjaltaan. Ajatus vetäytyneestä sanghasta tulee ymmärtääkseni vasta kolonialismin aikaan jolloin ihmisten turvattomuus haki lievitystä sanghasta joka tässä tilanteessa alkoi edustamaan pysyvyyttä ja jotain "perinteistä". Myös nykyiset buddhalaiset toimijat myös idässä ovat omaksuneet tuon pohjan lisäksi aika paljon modernin valistuksen ideoita mm. poliittisesta toiminnasta ja laittavat niitä omalla tahollaan toteen.
« Viimeksi muokattu: Lokakuu 02, 2012, 03:46:43 ip kirjoittanut Tomi »

Ladros

  • kukamitähäh
  • Viestejä: 220
  • Learning honesty..
Vs: Yhteiskunnallinen buddhalaisuus
« Vastaus #3 : Lokakuu 02, 2012, 06:10:08 ip »
Mitä mieltä olet yhteiskunnallisesta buddhalaisuudesta?

Mielestäni voidaan puhua buddhalaisuuden lopun alusta. Ilmeinen merkki on juuri tämä yhteiskunnallinen buddhalaisuus, joka on tässä tapauksessa äärivasemmistolainen propaganda puettuna oranssiin kaapuun. Siinä dharma typistetään simppeleiksi elämän- ja moraaliohjeiksi, joilla pyritään luomaan posiitivista utopiaa ympärille. Oli se sitten mahdollista tai ei. Siddharthan opetukset ovat paljon enemmän. Ne eivät ole pelkästään positiivisuuteen keskittyviä halauksia; ne pyrkivät vapauttamaan meidät henkisestä materialismista. Samsara on yhä samsara, vaikka se olisikin toteutettu niin, että siellä voisi elää kuin kapitalisti ja tehdä töitä kuin kommunisti.

Tuossa reilu vuosi sitten osallistuin Geshe Thupten Jinpan pitämään luentoon ja hän mainitsi kuinka hän arkkaillessaan, varsinkin lännessä, buddhalaista touhua, huomasi ilmiön jota kutsui "The decreasing aura of the Buddha", eli jotakuinkin Buddhan pienenevä aura. Ymmärsin itse näin että kyse on siitä että Buddhaa ja Buddhan oppeja trivialisoidaan ja kunnoitusta on vähemmän, buddhalaiset juuret katoaa ja arvoa ei anneta niin paljoa buddha dharmalle. Perinteet katoaa ja Buddha on enemmänkin ikoni seinällä kuin jotain johon luodaan henkilökohtainen suhde ja juuret.. Tässä nyt on omaa spekulaatiota ja ajatusta aiheesta mukana, koska tosiaan reilu vuosi on siitä kun tämän puheen kuulin ja minulla ei ole muistiinpanoja enkä ole löytänyt tätä puhetta netistä. Mutta kun tästä puheesta olen muutamien kanssa jutellut jälkikäteen, moni sanoo että nappiin menee.
Basis from today leads for greater tomorrow.

-----------------------

Rest in natural great peace
This exhausted mind
Beaten helpless by karma and neurotic thought,
Like the relentless fury of the pounding waves
In the infinite ocean of samsara.

Rest in natural great peace.

NYOSHUL KHEN RINPOCHE

Raitanatto

  • Vieras
Vs: Yhteiskunnallinen buddhalaisuus
« Vastaus #4 : Lokakuu 02, 2012, 07:07:15 ip »
Jenkeissä läntinen buddhalaisuus lähti kuitenkin hipeistä joilla oli jo valmiiksi tietyt asenteet ja halu muodostaa toisenlaista kulttuuria ahtaaksi koetun valtakulttuurin tilalle. Enemmän tätä porukkaa kuvaa varmaan liberaali vasemmisto tai isoksi kasvaneet hipit.

Jenkeissä hipit, nämä beatnikkien jälkeläiset, omaksuivat näkemyksiinsä new agen, josta tuli sitten ehkä yksi heidän suurimmista tunnusmerkeistä. Ja tavallaan halusivat myös edistää Yhdysvaltojen perimmäistä aatetta - vapautta. Hipit sinänsä edistivät itämaisten uskontojen tuloa länteen etsinnällään, mutta myös pilasivat sitä Trungpa Rinpochen kuvaamalla henkisellä materialismilla.

En tiedä miksi liberaali vasurimaisuus tekee kenestäkään buddhalaisempaa kuin homoseksuaalisuuskaan. Minusta dharma ylittää nämä rajat eikä sitä voi niihin rajoittaa. Silloin se degeneroituu. Paljon. Onnistuneimmat buddhalaiset maata länsimaalaisessa mittakaavassa ovat Etelä-Korea ja Japani, joista kummatkin ovat kapitalistisia.

Jaska

  • Vieras
Vs: Yhteiskunnallinen buddhalaisuus
« Vastaus #5 : Lokakuu 03, 2012, 12:07:30 ap »
Pitkä hyvä viesti juhakala!

Tomi

  • Viestejä: 393
Vs: Yhteiskunnallinen buddhalaisuus
« Vastaus #6 : Lokakuu 03, 2012, 10:33:24 ap »
Jenkeissä hipit, nämä beatnikkien jälkeläiset, omaksuivat näkemyksiinsä new agen, josta tuli sitten ehkä yksi heidän suurimmista tunnusmerkeistä. Ja tavallaan halusivat myös edistää Yhdysvaltojen perimmäistä aatetta - vapautta. Hipit sinänsä edistivät itämaisten uskontojen tuloa länteen etsinnällään, mutta myös pilasivat sitä Trungpa Rinpochen kuvaamalla henkisellä materialismilla.

Osan hippien "henkisyydestä" kehittyi ajan kanssa New Ageksi. Silti esim juuri Trungpan ympärille kerääntynyt joukko (myöhemmin shambala) muodostui nimenomaan noista vastakulttuurin edustajista. Aika monet nykyiset theravada -munkitkin olivat nuorempina osana tuota liikehdintää. Samoin vipassana -liikkeen keskeiset hahmot ja varmaan Zeninkin. Aika isolle joukolle se lähtökohta buddhalaisuuteen oli psykedeelit kokemukset tuolloin vaikka siitä nyt ei kauheasti jakseta huudella jotta nuoriso ei turmeltuisi.

Hipeillä ja buddhalaisuudesta kiinnostauneilla länkkäreillä oli jo valmiiksi aika voimakas läntisestä romantiikasta ja transsendentalismista omaksuttu näkemys siitä miten asiat ovat ja buddhalaisuutta on sitten tulkittu sitä kautta aika paljon lännessä. Esim nämä "kaikki on yhtä" -jutut.

Tässä aika kriittinen, mutta sinänsä ihan valaiseva kirjoitus noista babyboomereista ja buddhalaisuudesta:

http://meaningness.wordpress.com/2011/06/10/nice-buddhism/



Raitanatto

  • Vieras
Vs: Yhteiskunnallinen buddhalaisuus
« Vastaus #7 : Lokakuu 03, 2012, 11:08:00 ap »
Osan hippien "henkisyydestä" kehittyi ajan kanssa New Ageksi. Silti esim juuri Trungpan ympärille kerääntynyt joukko (myöhemmin shambala) muodostui nimenomaan noista vastakulttuurin edustajista.

Ja tätä samaista joukkoa ei pahemmin haitannut Trungpa Rinpochen meidän kulttuurista poikkeava seksuaalinen käyttäytyminen eikä länsimaalaisen kulttuurin tarjoamien päihteiden käyttö, mutta mikä haittaisi heitä... Oli Rinpochen pakottama pukupakko 16. Karmapan vierailulle ja tukan lyhyeksi leikkaaminen. Shambala-treenissä hän vaati oppilailleen uniformun käyttöä ja juppielämän omaksumista. Eräänlaisena opetuksena siitä kuinka olla erillisenä maallisuudesta, mutta silti säilyttää kykyä toimia siellä. Ulkoisesti juppina, mutta sisäisesti hippinä.

juhakala

  • Viestejä: 94
Vs: Yhteiskunnallinen buddhalaisuus
« Vastaus #8 : Lokakuu 03, 2012, 03:03:15 ip »
Aika helppo heitto on väite yhteiskunnallisen buddhalaisuuden vasemmistolaisuudesta, paneutumatta itse asiaan. Kuitenkin lehtijutussani puolustan hallitusta, jossa on myös kokoomus.

Keskustelussa esiintyy myös sana kapitalismi. Eli väite vasemmistolaisuudesta lähtenee siitä, että vaikka kapitalismi on luonut nykyiset ongelmat, kapitalismin arvostelu on vasemmistolaisuutta. Dalai Lama on myös arvostellut kapitalismia ja todennut, että kommunismi on aivan hyvä järjestelmä, mutta ihmisen ahneus tuhosi sen.

Jos tarkastelee kapitlismia pelkästään Buddhan perusopetuksen kannalta, niin voi väittää, että kapitalismi luo kärsimystä. Lama on pankkien ja eräiden maiden johtojen ahneuden ja itsekkyyden syytä. Kysykää kreikkalaisilta kärsivätkö he. Kapitalismi perustuu vain ja ainoastaan oman voiton pyyntiin, eli ahneuteen. Kun joku voittaa, toinen häviää ja kärsii. Toimiakseen kapitalismi luo markkinoinnilla yhä uusia tarpeettomamapia tarpeita ja heikommin kestäviä esineitä, ja kun  niitä ei saa tai ne hajoaa syntyy kärsimystä.

Kapitalismi perustuu jatkuvaan kasvuun ja on tultu siihen pisteeseen, että mitä enemmän kapitalismi kasvaa, sitä enemmän ihminen kärsi luonnon saastumisen ja tuhoutumisen kautta. Osakemarkkinat ja pörssi eivät lisää mitenkään yhteiskunnan tuottavuutta, pelkästään jo hyvinvoivien hyvinvointia. Kaikissa länsimaissa yhteiskunta sääntelee kapitalismin toimintaa.

Muuhun keskusteluun toteaisin seuraavaa. Mahayanassa tarkoitus on auttaa muita, ennen ja jälkeen valaistuksen. Auttaa voi sekä yksilö-, että yleisemmällä tasolla (kuten Dalai Lama) kukin kokemuksensa ja koulutuksensa mukaan. Ympäristönsuojelu ja hyväntekeväisyys on hyvä esimerkki yhteiskunnalliesta toiminnasta. Voisi kysyä niin päin, että onko oikein, että buddhalaisena tietää epäkohtia, jotka aiheuttavat kärsimystä, mutta ei puutu siihen, vaikka hänellä olisi mahdollisuudet ja kyky siihen? Kun minulla on kansantaloudellinen koulutus, voin kirjoittaa kansantaloudellisista asioista.

Kapitalismi ajaa vain maallista hyvää (joka jakautuu yhä epätasaisemmin), buddhalaisuus henkistä hyvää. Toisaalta esim. ilman ja veden saastuminen edellyttää puuttumista myös maallisiin asioihin.

Raitanatto

  • Vieras
Vs: Yhteiskunnallinen buddhalaisuus
« Vastaus #9 : Lokakuu 03, 2012, 03:39:09 ip »
Kapitalismi perustuu jatkuvaan kasvuun ja on tultu siihen pisteeseen, että mitä enemmän kapitalismi kasvaa, sitä enemmän ihminen kärsi luonnon saastumisen ja tuhoutumisen kautta. Osakemarkkinat ja pörssi eivät lisää mitenkään yhteiskunnan tuottavuutta, pelkästään jo hyvinvoivien hyvinvointia. Kaikissa länsimaissa yhteiskunta sääntelee kapitalismin toimintaa..

Kapitalismi perustuu pääasiallisesti vapaisiin markkinoihin ja tuotantovälineiden yksityisomistukseen, kun taasen kommunismi kannattaa niille valtion omistusta. Dalai lama on tietääkseni ollut, sattuneista syistä, erittäin kriittinnen kommunismia kohtaan, mutta vasta viime aikoina muuttanut käsityksiään siitä positiivisemmaksi. Näin hän sanoi Helsingissä viime käynnillä.

Osakeyhtiöllekin löytyy vaihtoehtoja, kuten toiminimi ja kommandiittiyhtiö. Voidaan myös väittää, että kilpailu on ajanut ihmisiä tekemään ja parantelemaan tuotteitaan yhä enemmän toimivammaksi. Mikä onkaan parempi tae saada tuotteensa myyntiin kuin vapaa markkina? Päinvastaisesta löytyy vain ja ainoastaan epäonnistuneita esimerkkejä. Hauskaa sinänsä kun otit Dalai laman, Tiibetin entisen yksinvaltiaan, puheeksi. Hänen hallintonsa ei paljoa eronnut diktaattorin vallankäytöstä. Mutta se toimi.

Kapitalismi ei tosin ole enään täysin vapaata markkinaa esimerkiksi Yhdysvalloissa, mitä se joskus oli. Jos pankki meni konkurssiin, se meni konkurssiin. Se oli yhtiön oma vika eikä valtio puuttunut siihen millään tavalla. Toisin on nykyään.

Lainaus
Kapitalismi perustuu jatkuvaan kasvuun ja on tultu siihen pisteeseen, että mitä enemmän kapitalismi kasvaa, sitä enemmän ihminen kärsi luonnon saastumisen ja tuhoutumisen kautta.

Ja silti länsimaat, eli kapitalistisimmat, suojelevat eniten luontoa. Toisin kuin esimerkiksi Kiina.
« Viimeksi muokattu: Lokakuu 03, 2012, 03:43:02 ip kirjoittanut Raitanatto »

gyougan

  • Vieras
Vs: Yhteiskunnallinen buddhalaisuus
« Vastaus #10 : Lokakuu 03, 2012, 09:22:27 ip »


Ja silti länsimaat, eli kapitalistisimmat, suojelevat eniten luontoa. Toisin kuin esimerkiksi Kiina.

Helppohan se on meidän esittää luonnonsuojelijaa, kun saastuttava teollisuus on ulkoistettu Aasiaan. Sieltä hikipajoista kelpaa sitten ostaa roinaa halvalla ja luonnon saastuminenkin tapahtuu mukavasti toisella puolella maapalloa. Tällä voidaan sitten esittää niin vihreää, niin vihreää...

Raitanatto

  • Vieras
Vs: Yhteiskunnallinen buddhalaisuus
« Vastaus #11 : Lokakuu 03, 2012, 11:42:04 ip »


Ja silti länsimaat, eli kapitalistisimmat, suojelevat eniten luontoa. Toisin kuin esimerkiksi Kiina.

Helppohan se on meidän esittää luonnonsuojelijaa, kun saastuttava teollisuus on ulkoistettu Aasiaan. Sieltä hikipajoista kelpaa sitten ostaa roinaa halvalla ja luonnon saastuminenkin tapahtuu mukavasti toisella puolella maapalloa.

Ja mikäköhän ne hikipajat mahdollistaa? Meidän lainsäädäntö? Meidän yhtiöt vai heidän? Esimerkiksi Asuksen tuottamat elektroniikkatuotteet ovat huomattavasti ympäristöystävällisempiä kuin paikalliset tekeleet. Mutta eihän se näin voi olla - meidän tulee tuntea syyllisyyttä muiden länsimaiden harjoittamasta imperialismista. Ehkä hieman samalla tavalla kuin Yhdysvaltaisten tulee katsoa maahan nöyrästi Vietnamin sodan takia, vaikka eivät olisivat olleet siinä osallisina.
« Viimeksi muokattu: Lokakuu 03, 2012, 11:49:19 ip kirjoittanut Raitanatto »

juhakala

  • Viestejä: 94
Vs: Yhteiskunnallinen buddhalaisuus
« Vastaus #12 : Lokakuu 04, 2012, 04:58:09 ip »
Kommunismista: Dalai Lama lähinnä tarkoitti, että kommunismin tavoitteet ovat sinänsä hyvät (esim. tasa-arvo), mutta ihminen ei ole kypsä täydelliseen tasa-arvoon eläessään täydellisesti epätasa-arvoisessa taloudellisessa järjestelmässä.

Useimmissa alan kirjoissa osuustoimintaa pidetään tasa-arvoisimpana järjestemänä, koska kaikki osallistujat omistavat tasa-arvoisesti yrityksen.

Luettelin pitkän listan kapitalistisen järjestelmän tuotamaa kärsimystä. Raitanoton mukaan kapitalismi on hyvä, koska tuottaa parempia tavaroita. Siis maallista hyvää. Se ei liene buddhalaisuuden tavoite? Eikö kärsimyksen poistaminen, esim. kehitysmaista, ole buddhalaisittain ottaen tärkeämpää?

Raitanotto sanoo pankkien menevän konkurssiin. Pankit ovat suurin yksittäinen syy nykyiseen lamaan. Montakohan pankkia on tehnyt viime vuosina konkurssin? Mekin pidämme yllä kreikkalaisia kannattamattomia pankkeja, joita ei uskalleta päästää konkurssiin. Sama ongelma on monessa maassa.

Raitanoton mukaan Länsimaat suojaavat luontoa enemmän kuin Kiina. Kuten edellä viitattiin, kapitalistinen järjestelmä on siirtänyt tuotantoa halvempiin, mutta saastuttavampiin maihin, joissa palkat ja työsuhdeturva ovat olemattomat. Eikö meidän tulisi vaikuttaa myös tähän kärsimykseen? Osittain myös halvempi hinta johtuu kohdemaan luonnonvarojen riistosta. Onko Kiinan huono ympäristönsuojelun taso syy lopettaa ympäristönsuojelu länsimaissa?

Raitanatto

  • Vieras
Vs: Yhteiskunnallinen buddhalaisuus
« Vastaus #13 : Lokakuu 04, 2012, 05:03:14 ip »
Raitanotto sanoo pankkien menevän konkurssiin.

Lue uudestaan.

Lainaus käyttäjältä: Raitanatto
Kapitalismi ei tosin ole enään täysin vapaata markkinaa esimerkiksi Yhdysvalloissa, mitä se joskus oli. Jos pankki meni konkurssiin, se meni konkurssiin. Se oli yhtiön oma vika eikä valtio puuttunut siihen millään tavalla. Toisin on nykyään.

Lainaus
Eikö kärsimyksen poistaminen, esim. kehitysmaista, ole buddhalaisittain ottaen tärkeämpää?

Näillä paremmilla tuotteilla, jotka eivät ole mielestäsi tärkeitä, käymme tälläkin hetkellä tätä keskustelua internetissä, joka myös on yksi näistä tuotteista. Ja näillä tuotteilla poistetaan sitä kärsimystä aika tehokkaasti kehitysmaissa. Kuten paremmilla pumppausmenetelmillä, hygienialla, lianvedenpoistolla yms.

Lainaus
Onko Kiinan huono ympäristönsuojelun taso syy lopettaa ympäristönsuojelu länsimaissa?

Pointtina oli enemmänki se, ettet pysy mainitsemaan yhtäkään kapitalismille vaihtoehtoista yhteiskuntaa, joka hoitaisi asiat paremmin. Olisiko mielestäsi parempaa, jos länsimaalaiset saisivat päättää kiinalaisten puolesta heidän hallituksensa asioista?
« Viimeksi muokattu: Lokakuu 04, 2012, 05:08:19 ip kirjoittanut Raitanatto »

Jaska

  • Vieras
Vs: Yhteiskunnallinen buddhalaisuus
« Vastaus #14 : Lokakuu 04, 2012, 10:06:11 ip »
Mitä ihmettä täällä väännetään?