Kirjoittaja Aihe: Buddhalaisuus lännessä  (Luettu 16868 kertaa)

ReggaeBuddha

  • Vieras
Buddhalaisuus lännessä
« : Kesäkuu 24, 2012, 01:28:28 ip »
Ylläpidon ohjeistuksesta perustan uuden ketjun.

Buddhalaisuus lännessä. Tässä alustus ketjuun, lainaus blogipostauksestani:

Mutta jatkakaamme tätä ihmeellistä seikkailua. Tässä teille skuuppi: me elämme vuotta 2012. Me emme elä 2500 vuoden takaisessa Intiassa tai 1200-luvun Japanissa. Me elämme vuotta 2012, ja olisi sulaa hulluutta sivuuttaa aika, jota ja jossa elämme juuri nyt. Tässä myös toinen paljastus: täällä Suomessa me elämme länsimaisessa yhteiskunnassa. Me emme elä aasialaisessa yhteiskunnassa, vaikka moni länkkäri niin yrittääkin tehdä leikkiessään aasialaista Suomessa halutessaan harjoittaa buddhalaisuutta täysin aasialaisen perinteen mukaisesti.

Yksi buddhalaisuuden vahvuutta on sen sopeutuvuus. Noin 2500 vuoden aikana buddhalaisuus on aina muuttanut muotoaan saapuessaan uuteen maahan ja kulttuuriin. Tutkikaa buddhalaisuuden historiaa, ja huomaatte kuinka ilmeistä se onkaan: mitä buddhalaisuudelle on tapahtunut, kun se saapui Intiasta Kiinaan? Kiinasta Japaniin? Se muuttui, se sopeutui vastamaan paikallisen kulttuurin ja paikallisten ihmisten tarpeita. Buddhalaisuus on saapunut isolla ryminällä länsimaihin 1960-luvun hollilla, mutta jostain kumman syystä sen ei anneta mukautua, vaan se yritetään pitää sellaisena kuin se oli esimerkiksi 2000 vuotta sitten.

Buddhalaisuus elää murrosvaihetta yrittäessään löytää omaa suuntaa ja tyyliä nykyajan länsimaissa. Meidän tulisi herätä menneisyyden horroksesta, ja avata silmämme: me emme voi jarruttaa kehitystä, me emme voi tukahduttaa buddhalaisuutta. Buddhalaisuuden täytyy antaa mennä siihen suuntaan mihin se yrittää mennä. Ei se ole sattumaa, että buddhalaisuudessa kehittyy koko ajan yhä enemmän sekulaareja eli maallisia ryhmiä ja suuntauksia, ja moni buddhalaisuudesta kiinnostunut pettyy törmätessään kaikkeen uskonnollisuuteen ja ritualistisuuteen, vaikka itsensä Buddhan on sanottu välttäneen kaikkea sellaista.

En tiedä yhdysvaltalaisesta buddhalaisesta hemmosta nimeltä Lama Surya Das yhtään mitään, mutta tänään Facebookissa eräs frendini oli linkittänyt hänen blogipostauksen, jossa Das kirjoittaa seuraavasti:

Eastern disciplines like Buddhism are fairly new in this modern world and our Western culture; we each have to rely on our critical judgment, kindred spirits, elders and the study of other traditional sources of knowledge in order to make intelligent decisions.

Me emme voi tukeutua vain pelkästään buddhalaisuuteen etsiessämme tietämme ja paikkaamme tässä yhteiskunnassa, emme varsinkaan jos nielemme buddhalaisuuden opetukset täysin meille vieraiden kulttuurien perinteiden mukaisesti tai 2000 vuotta vanhoista läpistä. Samassa Surya Dassin postauksessa hän myös lainaa ikisuosikkiani Dalai-laman, Tenzin Gyatson mahtavaa mielipidettä:

“we should be Twenty First Century Buddhists, socially engaged and open to science and psychology and other religions, developing critical thinking through modern education.”

Big up, Dalai-lama! Olen samaa mieltä hänen kanssaan.

(tässä linkki, jossa koko kirjoitus: http://www.markuslaitinen.com/2012/06/buddhalaisuuden-paha-poika-2000-luvun-buddhalaisuuden-keskella/ )

Mitäs mieltä? Tuleeko buddhalaisuuden jatkaa sopeutumista historian mukaisesti vai jääräpäisesti yrittää takertua menneeseen?

Raitanatto

  • Vieras
Vs: Buddhalaisuus lännessä
« Vastaus #1 : Kesäkuu 24, 2012, 01:46:31 ip »
Me emme voi tukeutua vain pelkästään buddhalaisuuteen etsiessämme tietämme ja paikkaamme tässä yhteiskunnassa, emme varsinkaan jos nielemme buddhalaisuuden opetukset täysin meille vieraiden kulttuurien perinteiden mukaisesti tai 2000 vuotta vanhoista läpistä.

Mitä!? Tarkoittaisiko tämä sitä, että moderniin aikakauteen siirryttyämme jostain ilmiöistä on tullut pysyviä ja muuttumattomia; nirvanasta tullut käsittedein kautta lähestyttävä; syyn ja seurauksen laista matemaattinen yhtälö? Toisin kun voisi kuvitella, Siddhartha keskittyi ihmisten perimmäiseen kärsimykseen eikä pyrkinyt luomaan uutta kulttuuria tai filosofiaa. Hän koitti päästä sen perustaan kiinni ja katkaista sen, jotta tietämättömyytemme asioiden todellisesta luonteesta loppuisi.

Kulttuuri ja dharma ovat kuin teekuppi ja tee. Juominen on vaikeaa jos toinen niistä puuttuu, mutta on myös tärkeää huomioida kumpi on kumpaakin. Tällä hetkellä tärkeintä Suomessa on sanghan aseman juurruttaminen ja sen aitouden takaaminen. Japanin Om shirnikyokki ongelmat ovat pitkälti johtuneet sanghan hiljattaisesta degenaraatiosta, johon myös eräällä keisarilla on ollut oma lusikkansa sopassa.

ReggaeBuddha

  • Vieras
Vs: Buddhalaisuus lännessä
« Vastaus #2 : Kesäkuu 24, 2012, 02:22:03 ip »
Tällä hetkellä tärkeintä Suomessa on sanghan aseman juurruttaminen ja sen aitouden takaaminen.

Samaa mieltä. Mut ei juurruttamisen tule mielestäni perustua vieraan kulttuurin omaksumista sellaisenaan: tiibetinbuddhalaisuutta harjoittavat yrittävät mukautua tiibetiläisiksi ja japaninbuddhalaisuutta harjoittavat imevät Japanin kulttuurista vaikutteita esim. tuunaten elämäänsä ja kotiaan japanilaiseksi. Miksi ei ottaisi dharmaa ja jättäisi sen vieraan kulttuurin pois?

Raitanatto

  • Vieras
Vs: Buddhalaisuus lännessä
« Vastaus #3 : Kesäkuu 24, 2012, 02:31:42 ip »
Tällä hetkellä tärkeintä Suomessa on sanghan aseman juurruttaminen ja sen aitouden takaaminen.

Samaa mieltä. Mut ei juurruttamisen tule mielestäni perustua vieraan kulttuurin omaksumista sellaisenaan: tiibetinbuddhalaisuutta harjoittavat yrittävät mukautua tiibetiläisiksi ja japaninbuddhalaisuutta harjoittavat imevät Japanin kulttuurista vaikutteita esim. tuunaten elämäänsä ja kotiaan japanilaiseksi. Miksi ei ottaisi dharmaa ja jättäisi sen vieraan kulttuurin pois?

Ei tietenkään, meidän tulisi juoda teetä, ei syödä kuppia. ;-)

Dzongsar Khyentse Rinpoche on myös sanonut, että meidän tulee päättää haluammeko ryhtyä harjoittajiksi tai tibetologeiksi. Eräänlaisena rohkaisuna hän totesi että tiibetiläiseksi syntyäkseen pitää kuolla vähintään kerran, mutta tämä elämä ja nykyinen keho riittävät valaistumisen oivaltamiseen. Kumpaa haluamme enemmän - tiibetiläisyyttä vai dharmaa? Eikä syy ole pelkästään harjoittajissa, myös osa opettajista omasta patrioottisuudestaan haluaa mainostaa omaa kulttuuriaan. Toisaalta monia elementtejä syytetään kulttuuripainolastista, vaikka niillä ei sitä ole. Hyvänä esimerkkinä vajra ja kello, jotka toimivat eräänlaisina symbolisina avaimina - hieman kuin Buddhan nostama kukkanen. Se on ehkä parasta mitä voin sanoa dharmafoorumin puitteissa tästä aiheesta.

Tällä hetkellä meillä ei ole muita, koska dharma on niin uutta täällä, mahdollisuuksia kuin raahata perseemme Aasiaan, olla tekemisissä vieraan kulttuurin kanssa ja omaksua dharma. Sisäistämisen jälkeen se ehkä hyvässä lykyssä alkaa siirtymään hiljalleen eteenpäin. Siinä samalla kun integroituu meidän kulttuurimme.

Tomi

  • Viestejä: 412
Vs: Buddhalaisuus lännessä
« Vastaus #4 : Kesäkuu 24, 2012, 02:38:41 ip »
Yksi buddhalaisuuden vahvuutta on sen sopeutuvuus. Noin 2500 vuoden aikana buddhalaisuus on aina muuttanut muotoaan saapuessaan uuteen maahan ja kulttuuriin. Tutkikaa buddhalaisuuden historiaa, ja huomaatte kuinka ilmeistä se onkaan: mitä buddhalaisuudelle on tapahtunut, kun se saapui Intiasta Kiinaan? Kiinasta Japaniin? Se muuttui, se sopeutui vastamaan paikallisen kulttuurin ja paikallisten ihmisten tarpeita. Buddhalaisuus on saapunut isolla ryminällä länsimaihin 1960-luvun hollilla, mutta jostain kumman syystä sen ei anneta mukautua, vaan se yritetään pitää sellaisena kuin se oli esimerkiksi 2000 vuotta sitten.
...
Mitäs mieltä? Tuleeko buddhalaisuuden jatkaa sopeutumista historian mukaisesti vai jääräpäisesti yrittää takertua menneeseen?

Itse en olisi kovin huolissani buddhalaisuudesta kulttuurina, rituaaleina, tapoina ja sen sellaisina. Se mikä enemmän kiinnostaa on Buddhadharma eli buddhan opettama tie vapauteen, joka taas osoittaa siihen miten asiat ovat ja miten ihminen omilla ponnistuksillaan voi muuttaa olemisensa. Buddha dharma nyt on oletuksellisesti universaali eikä se muutu kulttuurista toiseen. Buddhalaisuus on Buddha dharman pohjalta luotu uskonto ja sen ympärille rakentunut kulttuuri.

Uskoisin että noita muotoiluja, kuten vaikka opetuksien muotoja ja sanastoja, on muokattu vasta sen jälkeen kun harjoittajilla on ollut sen verran suoraa kokemusta buddhadharmasta ja sen ymmärtämiseen liittyvästä vapaudesta jonka pohjalta on etsitty sitten ilmaisuja ympäröiväst kulttuurista. Jokaisella kulttuurilla ja yksilöllä on joitain intutioita vaikka henkisestä harjoittamisesta, uskonnosta, vapaudesta ja sen sellaisesta näiden tutustuessa dharmaan. Nämä väistämättä vaikuttavat siihen miten opetus tulkitaan ja miten sitä aletaan laittamaan käytäntöön. Noilla intuitiolla ei välttämättä ole vaan mitään tekemistä buddha dharman kanssa varsinkin jos ei kauheasti haluta nähdä vaivaa traditioihin tutustumiseksi, mutta niiden kautta toimiessaan ihminen voi kokea tekevänsä jotain tärkeää ja hienoa. Tavallaan varmaan tekeekin, mutta se piffi voi jäädä kokematta. Tuollainen omien intutioiden pohjalta tapahtuva lokalisointi tuskin johtaa mihinkään muuhun kuin jonkinlaiseen buddhalaisuuden harrastamiseen ja tähän harrastukseen identifioitumiseen. Nuo voivat toki myös edistää yksilön hyvinvointia.

Muutenkin Aasian buddhalaisuus on aika moninaista. Siellä on sisällään jo ristiriitoja modernistien ja muiden kanssa. Iso osa tästä modernismista on lähtöisin sieltä eikä läntisiltä harjoittajilta. Se mitä lännessä tehdään puolestaan innoittaa harjoittajia Aasian maissa.

lisäys. olen ihan samaa mieltä siinä että on turha yrittää olla aasialainen jos tosiaan ei ole. Kulttuurin harrastaminen on erikseen ja se osua yhteen dharma -harjoitukssa kanssa yhteen tai ei, mutta ovat kuitenkin eri asioita.
« Viimeksi muokattu: Kesäkuu 24, 2012, 04:56:34 ip kirjoittanut Tomi »

ReggaeBuddha

  • Vieras
Vs: Buddhalaisuus lännessä
« Vastaus #5 : Kesäkuu 24, 2012, 07:19:52 ip »
Täällä myös mielenkiintoista mielipidettä aiheeseen: http://www.patheos.com/blogs/americanbuddhist/2012/06/eccentric-buddhist-masters.html

ReggaeBuddha

  • Vieras
Vs: Buddhalaisuus lännessä
« Vastaus #6 : Kesäkuu 24, 2012, 07:37:09 ip »
Tuli viel mieleen, että Suomen buddhalainen kenttä on muuttumassa syksyllä hienoon suuntaan. Helsinkiin on näillä näkymin tulossa Secular Buddhism- meininkiin liittyvä ryhmä, joka ammentaa mm. Stephen Batchelorin jutuista. Itse olin viel keväällä sitä mieltä, että koko Secular Buddhism on hassu ajatus: miten voi olla sekulaari buddhalainen? Mut oon sen jälkeen muuttanut mieltäni, ja koen kyseisen suuntauksen olevan hieno asia. Ehkä me länkkärit tarvitsemme myös ritualistisen ja uskonnollisen buddhalaisuuden vastapainoksi hyvin riisuttua dharmaa. Batchelorin ja Secular Buddhism- suuntauksen jutut myös asettavat meidät traditionaaliset buddhalaiset hyvään asemaan: mikä buddhalaisuudessa on oleellisinta, mihin dharma perustuu? Ja erityisesti, minkä varaan dharma voi rakentua nykyaikana? Voiko olla buddhalainen sekulaarina buddhalaisena?

Raitanatto

  • Vieras
Vs: Buddhalaisuus lännessä
« Vastaus #7 : Kesäkuu 24, 2012, 08:11:17 ip »
Tuli viel mieleen, että Suomen buddhalainen kenttä on muuttumassa syksyllä hienoon suuntaan. Helsinkiin on näillä näkymin tulossa Secular Buddhism- meininkiin liittyvä ryhmä, joka ammentaa mm. Stephen Batchelorin jutuista. Itse olin viel keväällä sitä mieltä, että koko Secular Buddhism on hassu ajatus: miten voi olla sekulaari buddhalainen? Mut oon sen jälkeen muuttanut mieltäni, ja koen kyseisen suuntauksen olevan hieno asia. Ehkä me länkkärit tarvitsemme myös ritualistisen ja uskonnollisen buddhalaisuuden vastapainoksi hyvin riisuttua dharmaa. Batchelorin ja Secular Buddhism- suuntauksen jutut myös asettavat meidät traditionaaliset buddhalaiset hyvään asemaan: mikä buddhalaisuudessa on oleellisinta, mihin dharma perustuu? Ja erityisesti, minkä varaan dharma voi rakentua nykyaikana? Voiko olla buddhalainen sekulaarina buddhalaisena?

Rajallisesta näkökulmastani katsottuna Batchelorin tapauksessa on juuri kysymys laimentamisesta ja dharman värittämisestä länsimaalaiseen kulttuurin sopivaksi snackiksi. Enemmän tai vähemmän, tuntuu lentävän vauvoja pesuveden mukana. Hieman verrattavissa neljän jalon totuuden, joista kaikkien traditioiden buddhalaiset ovat samaa mieltä, pois heittämiseen pelkän kireäbaskerisen, hajamielisen professorin hypoteesin vuoksi.

As Buddhism has encountered modernity, it runs against widespread prejudices, both religious and anti-religious, and it is common for all those with such biases to misrepresent Buddhism, either intentionally or unintentionally. Reputable scholars of Buddhism, both traditional and modern, all agree that the historical Buddha taught a view of karma and rebirth that was quite different from the previous takes on these ideas. Moreover, his teachings on the nature and origins of suffering as well as liberation are couched entirely within the framework of rebirth. Liberation is precisely freedom from the round of birth and death that is samsara. But for many contemporary people drawn to Buddhism, the teachings on karma and rebirth don’t sit well, so they are faced with a dilemma. A legitimate option is simply is adopt those theories and practices from various Buddhist traditions that one finds compelling and beneficial and set the others aside. An illegitimate option is to reinvent the Buddha and his teachings based on one’s own prejudices. This, unfortunately, is the route followed by Stephen Batchelor and other like-minded people who are intent on reshaping the Buddha in their own images.

alleviivaus omani

http://www.mandalamagazine.org/archives/mandala-issues-for-2010/october/distorted-visions-of-buddhism-agnostic-and-atheist/

edit:

Since Batchelor dismisses all talk of rebirth as a waste of time, he projects this view onto his image of the Buddha, declaring that he regarded “speculation about future and past lives to be just another distraction.” This claim flies in the face of the countless times the Buddha spoke of the immense importance of rebirth and karma, which lie at the core of his teachings as they are recorded in Pali suttas. Batchelor is one of many Zen teachers nowadays who regard future and past lives as a mere distraction. But in adopting this attitude, they go against the teachings of Dogen Zenji, founder of the Soto school of Zen, who addressed the importance of the teachings on rebirth and karma in his principal anthology, Treasury of the Eye of the True Dharma (Shobogenzo). In his book Deep Faith in Cause and Effect (Jinshin inga), he criticizes Zen masters who deny karma, and in Karma of the Three Times (Sanji go), he goes into more detail on this matter.5
« Viimeksi muokattu: Kesäkuu 24, 2012, 09:06:29 ip kirjoittanut Raitanatto »

ReggaeBuddha

  • Vieras
Vs: Buddhalaisuus lännessä
« Vastaus #8 : Kesäkuu 24, 2012, 09:59:41 ip »
Wow, aika fundamentalistia ja suvaitsemattomia mielipiteitä noissa lainauksissa. Hahhaa, mitä tylytystä Batcheloria kohtaan! Mitähän tapahtuis moderaattoreiden toimesta, jos mä postaisin tollasia disautuksia jotain tiibetinbuddhalaista opettajaa kohtaan? :)

Kiitos noista lainauksista, Raitanator. Noi vaan vahvistaa mun alati kasvavaa ketutusta buddhalaisuudesta nousevaan ahdasmielisyyttä ja suvaitsemattomuutta kohtaan. Tää foorumi ja täällä eri buddhalaisten kirjoittamat tekstit ja postaamat linkit ja lainaukset ovat aika pelottavia: täällä edustettu buddhalaisuus on kaukana suvaitsevaisesta ja muut hyväksyvästä buddhalaisuudesta. Kuvottavaa.

Raitanatto

  • Vieras
Vs: Buddhalaisuus lännessä
« Vastaus #9 : Kesäkuu 24, 2012, 10:08:14 ip »
« Viimeksi muokattu: Kesäkuu 25, 2012, 11:21:10 ip kirjoittanut Raitanatto »

Moha2

  • Viestejä: 54
Vs: Buddhalaisuus lännessä
« Vastaus #10 : Kesäkuu 24, 2012, 10:11:07 ip »
Rajallisesta näkökulmastani katsottuna Batchelorin tapauksessa on juuri kysymys laimentamisesta ja dharman värittämisestä länsimaalaiseen kulttuurin sopivaksi snackiksi. Enemmän tai vähemmän, tuntuu lentävän vauvoja pesuveden mukana. Hieman verrattavissa neljän jalon totuuden, joista kaikkien traditioiden buddhalaiset ovat samaa mieltä, pois heittämiseen pelkän kireäbaskerisen, hajamielisen professorin hypoteesin vuoksi.
Joo, Batchelorin ja muiden ns sekulaaribuddhalaisten linja tuntuu lähtevän siltä pohjalta että Buddha oli fiksu mies, aivan kuten he itsekin, joten kaikki mikä tuntuu heistä eli nykypäivän länsimaisesta näkökulmasta järkevältä oli Buddhan opetusta ja kaikki mitä ei ymmärretä on opetukset välittäneiden munkkien vääristelyä tai aasialaisen kulttuurin lisäämää roinaa. Ja noita mielipiteitä aidoista ja epäaidoista Buddhan opetuksista heitellään vailla riittävää akateemista perustaa tai oman harjoituksen tuomaa oivallusta.

ReggaeBuddha

  • Vieras
Vs: Buddhalaisuus lännessä
« Vastaus #11 : Kesäkuu 24, 2012, 10:12:21 ip »
fail troll

Se ei ollut trolli. Mä oon tosissani. Tai sit mun tuleva kirja on pelkkää isoa trollia.

Mut onhan noi sun lainaukset todella ahdasmielisiä. Mitä sä ja muut tolla tavalla ajattelevat pelkäätte? Pelkäättekö, että ihmiset oppivat ajattelemaan enemmän omilla aivoillaan, jolloin uskonnolliset auktoriteetit ja opetukset menettävät merkitystään?

Tomi

  • Viestejä: 412
Vs: Buddhalaisuus lännessä
« Vastaus #12 : Kesäkuu 24, 2012, 10:43:35 ip »
Joo, Batchelorin ja muiden ns sekulaaribuddhalaisten linja tuntuu lähtevän siltä pohjalta että Buddha oli fiksu mies, aivan kuten he itsekin, joten kaikki mikä tuntuu heistä eli nykypäivän länsimaisesta näkökulmasta järkevältä oli Buddhan opetusta ja kaikki mitä ei ymmärretä on opetukset välittäneiden munkkien vääristelyä tai aasialaisen kulttuurin lisäämää roinaa. Ja noita mielipiteitä aidoista ja epäaidoista Buddhan opetuksista heitellään vailla riittävää akateemista perustaa tai oman harjoituksen tuomaa oivallusta.

Vastaa omaa käsitystäni. Suttien ja historian suhteen tuon jälleensyntymän kanssa Batchelor on yksinkertaisesti väärässä.

Minusta olisi ihan ok että hän sanoi että Buddha opetti kyllä jälleensyntymää, mutta sanoa sitten että ei itse usko siihen tällä ja tällä perusteella. Nyt joudutaan todella teennäiseen kiemurteluun lähteiden kanssa.
« Viimeksi muokattu: Kesäkuu 24, 2012, 10:55:25 ip kirjoittanut Tomi »

Tomi

  • Viestejä: 412
Vs: Buddhalaisuus lännessä
« Vastaus #13 : Kesäkuu 24, 2012, 10:53:16 ip »
fail troll

Se ei ollut trolli. Mä oon tosissani. Tai sit mun tuleva kirja on pelkkää isoa trollia.

Mut onhan noi sun lainaukset todella ahdasmielisiä. Mitä sä ja muut tolla tavalla ajattelevat pelkäätte? Pelkäättekö, että ihmiset oppivat ajattelemaan enemmän omilla aivoillaan, jolloin uskonnolliset auktoriteetit ja opetukset menettävät merkitystään?

Ehkä tässä nyt on kuitenkin ihan normaalista opillisesta keskustelusta kyse, jolla määritellään se mikä on oleellista siinä mitä tehdään, miten se poikkeaa jostain muusta tekemisestä ja miten tämä tulisi muotoilla mielekkäästi opetettavaksi jatkossa. Se on jokaisen elävän tradition tunnusmerkki ja sitä on ollut aina ja toivon mukaan tulee olemaankin. Samalla tavalla Dogen trollasi tyyppejä jotka olivat tiputtamassa karmaa pois ja mitä ilmeisemmin myös monia muitakin.

En itsekään kauheasti innostu Batchelorin venkoiluista suttien kanssa. Mitä ilmeisemmin hän on asiansa kanssa väärässä. Sen sijaan sekulaari buddhalaisuus on täysin ok, mutta tuo Batchelorin vähintäänkin tarkoitushakuinen lukutapa Buddhan opetuksiin ei niinkään.

ReggaeBuddha

  • Vieras
Vs: Buddhalaisuus lännessä
« Vastaus #14 : Kesäkuu 24, 2012, 10:55:10 ip »
Joo, Batchelorin ja muiden ns sekulaaribuddhalaisten linja tuntuu lähtevän siltä pohjalta että Buddha oli fiksu mies, aivan kuten he itsekin, joten kaikki mikä tuntuu heistä eli nykypäivän länsimaisesta näkökulmasta järkevältä oli Buddhan opetusta ja kaikki mitä ei ymmärretä on opetukset välittäneiden munkkien vääristelyä tai aasialaisen kulttuurin lisäämää roinaa. Ja noita mielipiteitä aidoista ja epäaidoista Buddhan opetuksista heitellään vailla riittävää akateemista perustaa tai oman harjoituksen tuomaa oivallusta.

Vastaa omaa käsitystäni. Suttien ja historian suhteen tuon jälleensyntymän kanssa Batchelor on yksinkertaisesti väärässä.

Miksi hän on väärässä? Koska hän kannustaa (kuten myös Dogen) ajattelemaan omilla aivoillaan eikä nielemään sokeasti tuhansia vuosia vanhoja juttuja? Uskotteko te myös Buddhan syntyneen äitinsä kyljestä ja Buddhan tehneen kahdentumisen ihmeitä? Vai ymmärrättekö nuo tarinat vain vertauskuvallisiksi ja jälleensyntymän otatte täytenä totena, koska niin on kirjoissa sanottu ja koska opettajat niin sanovat?