Tuoreimmat viestit

Sivuja: 1 ... 8 9 [10]
91
Jos sallinette, tällainen tilapäinen rekisteröinti keskustelupalstalle ja muutama asiaton kommentti kysymykseen...

Aloittajan kysymykselle tai sen syylle on olemassa ihan "buddhalaisfilosofinen" perustekin. Englanniksi termi on nimeltään reification (reifikaatio). Nagarjuna (Garfieldin käännös) esimerkiksi kirjoittaa näin: "Reification is the root of grasping and craving and hence of all suffering."

Reifikaatio on luonnollinen ihmismielen tapa toimia, siinä ei ole mitään pahaa. Mutta se on hyvin, hyvin vaikea huomata itsessään -se on niin luonnollinen tapa ja emme tule edes kyseenalaistaneeksi sitä. Olettaen, että huomaamme sen ylipäätään tapahtuvat. Kielen rakenteemmekin osittain perustuu sille. 

Reifikaatio tarkoittaa muuten tässä yhteydessä suurinpiirtein suomeksi: tehdä jostain abstraktista todellista tai (buddhalaisittain) tehdä prosessista itsestään entiteetti.

Otan yksinkertaistetun esimerkin.

Yksi suosituimpia small talk-aiheita on sää. Millainen sää tänään on -täysin luonteva kysymys. Kylläpäs sää muuttui -täysin luonteva toteamus. Mutta mikä muuttui- kuten aloittaja esitti kysymyksenään? Mikä on sää? Mikä muuttuu kun sää muuttuu? Taustalla on reifikaatio -ihmismieli heijastaa prosessiin (sade, pilvet, aurinko, fysiikan ilmiöt jne.) taustalle käsitteellisen entiteetin: sää. Sade ja pilvet ovat tämän entiteetin- nimeltään sää- ominaisuuksia. Ominaisuudet muuttuvat, mutta entiteetti itsessään pysyy samanlaisena. Samalla se on myös abstraktio. Säätä ei ole olemassa ilman pilviä, aurinkoa jne. Se on käytännössä toistuva eri olosuhteiden/tilojen jatkumo, josta vain rakennamme mielessämme abstraktion ja samalla luomme sille itse keinotekoisesti jatkuvan entiteetin.

Tilanne on täysin sama kuin Itsen kohdalla, johtuen juuri reifikaatiosta. Vaikka olen lapsi, nuori tai vanhus, niin Itse ei ole muuttunut vain ominaisuudet. Vanha-ZenKivi on vain Itsen yksi ilmentymä ja/tai erilainen kuin lapsi-ZenKivi, mutta ZenKiven Itse on muuttumaton. Samoin pilvi, sade jne. on vain sään ominaisuus, mutta sää entiteettinä mielestämme jatkaa olemassaoloaan  niiden muuttumisesta huolimatta.

Kysymys -mikä muuttuu?- olettaa siis edelleen prosessin taustalle (tai prosessin itseensä olevan) entiteetin, jonkin joka on olemassa ominaisuuksista tai niiden muutoksista huolimatta tai jonkin jolle muutokset tapahtuvat. Sään kohdalla looginen virhe on tietysti helppo huomata. Ei ole mitään säätä ilman pilviä, sadetta jne. Itsen kohdalla tämä on huomattavasti vaikeampaa. Luonnollisesti, koska kaikilla ominaisuuksilla on reifikaatiossa oltava jokin entiteetti. Tämä on minun käteni, se on jotain joka kuuluu minulle ja on minun ominaisuuteni. 
Kaikilla ominaisuuksilla ON oltava omistaja, muutoksen ON tapahduttava jollekin tai jossakin.

Mutta myös -muutoksen on itsessään oltava jotain. Ihmismieli heijastaa taas entiteetin prosessiin. Muutos, joka on verbi, onkin yhtäkkiä substantiivi. Muutos, joka on prosessi, onkin yhtäkkiä entiteetti. Muutos, joka oli tapahtuma onkin yhtäkkiä jonkin syvemmän tai perimmäisemmän (todellisuuden?)  ominaisuus. Muutos tapahtuu taas jollekin, jokin muuttuu. Josta seuraa luonnollinen kysymys: mikä muuttuu? Kysymys ei oikeastaan ole, että "Mikä muuttuu?" vaan "Miksi ajattelen siellä olevan Mikä"? Mistä se johtuu ja onko se ylipäätään totta, vai pelkästään jotain jonka oma mieleni lisää todellisuuteen? Huomasitteko, "oma mieleni"? Entiteetti ja sen ominaisuus. Eikä kukaan pysähtynyt pohtimaan?

Että tällaista höpötystä.

92
Buddhalaiset ryhmät tiedottavat / Lyhyt johdantokurssi zeniin 6.5.
« Uusin viesti kirjoittanut ZenCenter Huhtikuu 27, 2017, 06:09:10 ip »
 Lauantaina 6.5.2017 klo 10:00 - 14:00.

Helsinki Zen Center, Kalevankatu 4, Helsinki

Mitä zen ja zenmeditaatio ovat? Lyhyt johdantokurssi zeniin pyrkii vastaamaan näihin kysymyksiin käytännöllisesti. Kurssilla opetellaan zazenin eli zenmeditaation perusteet: istuma-asento, kävelymeditaatio sekä hengitys. Lisäksi puhutaan zenin filosofiasta ja traditiosta. Aikaa varataan myös keskustelulle siitä, minkälaisia esteitä harjoittaja tyypillisesti kohtaa, miten zeniä voi harjoittaa arjessa ja miten harjoitusta voi syventää retriiteillä tai itsenäisesti.

Kurssi antaa valmiudet osallistua Helsinki Zen Centerin toimintaan sekä harjoittaa kurssilla opittua ensimmäistä harjoitusta. Kurssimaksu 45 EUR sisältää osallistumisen yhteen vapaavalintaiseen zazeniin. Tämän jälkeen on mahdollista jatkaa tutustumista Zen Centerin toimintaan kokeilujäsenenä, jolloin saa kahden kuukauden jäsenyyden yhden kuukauden hinnalla (30 EUR / 2kk).

Tiedustelut ja ilmoittautumiset: johdanto@zazen.fi
Tiedotamme tapahtumista kalenterisivulla sekä postituslistalla.

Zenin sydämessä on oivallus todellisuuden jatkuvasti muuttuvasta luonteesta ja kaikkien eri elämänmuotojen keskinäisestä yhteydestä. Tästä syystä zen ei pohjimmiltaan tähtää edes harjoittajan henkilökohtaiseen onneen, vapautumiseen tai valaistumiseen, vaan katsoo näidenkin asioiden ylitse. Paradoksaalista kyllä, eläminen tästä näkökulmasta käsin on yleensä syvästi tyydyttävää ja mielekästä.

Zen on buddhalainen traditio, joka kehittyi Kiinassa 500-luvulla ja tuli Suomeen Japanin kautta viime vuosisadan lopulla. Zenin keskeisin harjoitus on zazen eli istumameditaatio. Zenin erilaisten meditaatioharjoitusten kautta harjoittaja oppii palaamaan nykyhetken kokemiseen yhä uudelleen. Meditaation avulla usein kaaottisesti asiasta toiseen kiirehtivä mieli rauhoittuu ja keskittyy. Kun mieli on keskittynyt ja tyyni, kokemus nykyhetkestä muuttuu. Joskus, usein intensiivisen keskittymisen jälkeen, tällainen kokemus voi olla erityisen syvä, ja silloin siihen voidaan viitata sanalla kensho, joka on japania ja tarkoittaa "nähdä omaan mieleensä sellaisena kuin se on."

Vaikka zenin keskeinen harjoitus on istumameditaatio, zen sisältää myös monia muita harjoituksen muotoja, kuten kävelymeditaatio ja meditaatio työssä. Myös erilaiset seremoniat ja buddhalaisten eettisten elämänohjeiden soveltaminen omaan elämään ovat osa zenin harjoitusmahdollisuuksia. Zenin viisaus ei ole sidottu opinkappaleisiin tai kirjoitettuihin teksteihin, vaan harjoittajan on oivallettava itse. Tästä syystä yhteys elävään zenopettajaan sekä harjoittaminen yhdessä toisten kanssa ovat olennaisia tapoja opettaa ja oppia zeniä.
93
Keskustelua buddhalaisuudesta / Vs: Pragmaattinen dharma ja herääminen
« Uusin viesti kirjoittanut halkonen Huhtikuu 17, 2017, 07:07:01 ip »
Avoin ja rehellinen keskustelu niin harjoittajien kuin opettajien kesken voi olla vain hyvästä.

Samaa mieltä tästä, ja tässä nyt vain yksinkertaisesti näemme a) miten erilaisia meidän kaikkien kokemukset keskenäänkin jo ovat ja b) miten erilaisia eri yhteisöt ovat, koska olen itse kokenut (omassa opiskelussani) että rehellisyys ja suoruus on polun (ja dharman opetuksen) lähtökohta. Itselleni on korostettu sekä sanghan merkitystä (eli sitä, että parhaimmillaan ystävät ovat niitä, jotka osoittavat myös puutteet ja virheet niin käyttäytymisessä kuin harjoittamisessakin) että sitä, että on suora ja rehellinen - niin toisille kuin itselleenkin. Ja tähän viimeiseen kategoriaan kuuluu se, että on täysin perillä siitä mitä tarkoittaa oikein harjoittaminen (kääntäen: a) ei jää epävarmuuteen makaamaan sen suhteen, tekeekö jonkin harjoituksen oikein vaiko ei ja b) kysyy, jos on mitään epäselvää).

Itse olen kokenut että suorastaan rohkaistaan sekä vastuutetaan ottamaan selvää ja olemaan varmoja sekä siitä ihan omasta harjoittamisestaan kuin myös kaikista opetetuista asioista. Kysymyksiä sekä keskustelun merkitystä on vain korostettu. Ja siis myös sitä, että refugen (turvautumisen) kohde olet viime kädessä sinä itse: harjoittaja itse tekee valintansa esim. opettajan suhteen ja on siten myös vastuussa siitä, että tarkastelee onko opettaja ominaisuuksiltaan sellainen, että häneen voi turvautua opetuksen saamisessa. Ketään ei ole pyydetty sokeasti uskomaan mihinkään, vaan nimenomaan ottamaan selvää, niin että sitten voi nojata ja luottaa itseensä ja oppimaansa.

Epäilemättä on niitäkin yhteisöjä (sangoja, linjoja, sekä opettajia) jossa on toisin, joten mielestäni yleistäminen ei käy laatuun, suuntaan taikka toiseen. Maailmaan mahtuu monenlaista yrittäjää, ihan jokaisella elämänalalla. Sen toki tiedämme.

Mutta han tasapainon ja tasapuolisuuden vuoksi tämän sanon - itse en ole törmännyt dharmaan, jossa keskustelun tärkeyttä tai jäsenten välisten keskustelun tärkeyttä ei korostettaisi.


Kun aloitin meditoimisen zen-kuvioissa neuvottiin, että harjoituksestaan puhuminen kuuluu vain minulle ja opettajalleni. 

Mutta onko kyseessä siis vain tämä yksi kokemasi sangha tai opettaja / linja? Vai montako toisistaan erillistä opettajaa on ekplisiittisesti ohjeistanut, että harjoittamisestaan ei sovi puhua, jos ihan lukumäärän lasket?

On luonnollista, että tietynlaisen kokemuksen saatuamme teemme jopa tahattomia pieniä yleistyksiä. Yritän tällä kysymysten haarukoinnilla vaan selvittää onko sinun tilanteessasi käynyt niin (luottaen siihen, että ymmärrät mitä tarkoitan!)


Sitten kun menin luostariin Japaniin siellä olikin vähän toinen meininki. Tätä ohjenuoraa ei pidetty niin mustavalkoisena kuin mihin olin tottunut. Opin, että harjoituksesta keskusteleminen kokeneempien kanssa, vaikka hekään eivät usein yksityiskohdista puhuneet on rakentavaa ja hyödyllistä. Oli kiva jutella kokemuksistaan ja kuulla pitkään harjoittaneiden kanssa, samalla kun sai jatkuvasti opettajalta ohjeita ja neuvoja.

Kuulostaa terveeltä yhteisöltä tämä.


Tässä kohtaa lakkasin itse piittaamasta tuosta tavanomaisesta ohjenuorasta, että harjoituksestaan ja kokemuksista ei saa puhua. Ei siinä tuntunut olevan mitään järkeä enää.

Tavanomaisesta mille? Tuolle ensimmäiselle opettajallesi ja sanghalle? (jos mielessäsi yrität muistella, niin monessako erillisessä sanghassa olet tavannut ekplisiittisenä ohjenuorana tuon ei-puhumisen.. Ei tarvitse välttämättä täällä vastata, mutta koita vastata itsellesi).

Puhutaanko sinun otoksessasi kymmenistä, ehkä max sadasta sanghasta? (vastaa vain itsellesi tässäkin). Ajattelen, että olet kyllä kohdannut valitettavan paljon sellaisia, jotka lukeutuvat tuohon vähän puhuvien ja keskustelevien sanghojen joukkoon.. Mutta ymmärtänet, että siitä huolimatta yleistämiselle ei liene perusteita? (jos ajatellaan, että länsimaissa olisi vaikkapa n. 50 000 erillistä sanghaa (hatusta vedetty luku, en tiedä lukumäärää)).

Suosittelen olemaan puhuessa aina hyvin tarkka, ja toivoisin, että sinäkin muistaisit aina tuoda esiin että "_havaitsemissasi_ yhteisöissä on ollut kyseinen puute..", mutta että toisit kuitenkin aina esiin myös sen, ettei asiaa tietenkään voi yleistää. Silloin ei tule epäselvyyksiä, eivätkä ihmiset ehkä ärry niin paljoa (eli pienenä pelkona on vain se, että huolettomasti puhuessasi tulet mahdollisesti tahattomasti sohaisseeksi joidenkin ihmisten omiin kokemuksiin siten, että he ikäänkuin saavat kuvan että väittäisit juuri heidänkin sanghaansa tältä osin epätoimivaksi, vaikka tilannehan voi olla täysin päinvastoinkin?).


Sanotaan, että kaikki dharma olisi pragmaattista mutta näin asia ei todellakaan ole.

Mutta osa on :) Eli myös osa länsimaisesta dharman opetuksesta on hyvin käytännönläheistä. Sen varmasti voi todistaa useakin tämän ryhmän jäsen. Ainakin minä.

Olisiko siis parempi, että tosiaan ei yleistettäisi kumpaankaan suuntaan vaan sanottaisiin, että mukaan mahtuu kovin monenlaista? Silloin olisimme aina oikeassa :) ja jättäisimme tilaa sille, että osassa sanghoista - länsimaisistakin - toimitaan ihan rohkaisevasti keskustelun ja avoimuudenkin suhteen.

Itse uskon, että monet opettajat kyllä siirtävät kultaseppävertauksen opiskelioille jo aivan alkuvaiheessa (siis sen, että "O monks and wise men, just as a goldsmith would test his gold by burning, cutting and rubbing it, so must you examine my words and accept them, not merely out of reverence for me"..) ja siten vastuuttavat opiskelijoita testaamaan sekä opetukset että opettajansa. Terveen opettajan merkki on tämä myös. Ja ihan buddhalaisen perinteen omia ohjeita se, miten "testata" opettajan autenttisuus ja laatu.

Ja täytyy muistaa aina sekin, että eri ihmisille sopivat erilaiset opetustavat.


Minä en ole koskaan tavannut sellaista sanghaa jossa saisi kyseenalaistaa ja sanoa ääneen jos tietää jonkun toisen tavan tai tekniikan toimivan paremmin jossain harjoitusvaiheessa kuin se mitä ko. suuntaus edustaa.

Minun otokseni on hyvin pieni, mutta sanon kuitenkin sen pienen otoksen perusteella, että minä taas en ole tavannut koskaan sellaista sanghaa, jossa ei voisi keskustella tai kyseenalaistaa, kysyä ja varmistaa, ja pyytää lisää vastauksia tai selkeämpiä selityksiä (joko suoraan opettajalta tai myöhemmin vaikka kirjallisesti).

Sanomalla, että "länsimainen dharma on epäpragmaattista" on yleistys. Ja siten epätosi :) (Kim, en väitä sinun sanoneen niin, mutta tämä keskustelu liippaa läheltä yleistyksiä, kautta linjan. Yritän itsekin huolehtia tarkkuudesta puhuessani ja kaiken tämän sanon ystävällisyydellä meille kaikille! Ja jos huomaatte minun yleistäneen, niin luotan teihin kanssakeskustelijoina ja ystävinä sen suhteen, että epäröimättä tuotte sen esiin ja minä sen jälkeen tarkastelen sanomistani varmasti uudelleen ja tarvittaessa korjaan). Jos voisimmekin ottaa lähestymistavan, jossa opimme toisiltamme - sanan hyvässä mielessä. 


Tämä on pd:n peruslähtökohta, käytetään sitä mikä toimii parhaiten niin teholtaan/vaikutukseltaan kuin polkuna

Vielä lopuksi tähän se, että itse olen kuullut ns. perinteisen dharmaopetuksen suht alussa mainittuna myös sen, että ihmisiä on "with different constitution" ja että erilainen lähestymistapa valitaan juuri sen perusteella, mikä omaan konstituutioon sopii parhaiten (ja itsellä on vastuu löytää ne itselleen oikeat harjoitteet, opit, perinteet ja linjat - toki tähän ajanjaksoon mahtuu kokeiluja ja myös virhearvioita - kaikki lopulta johtaen siihen, että oikea/itselle sopivin löytyy). Ja korostettu on sitäkin, että linjoja on valittavissa hyvin erilaisia. Ja linjan sisällä erilaisia opettajia on viljalti.

- -

Tämä kommenttini ei ole puolustuspuheenvuoro mitään dharmasuuntausta/opetustapaa kohtaan eikä yhtäkään perinnettä - uutta tahi vanhaa - vastaan vaan puhdas ja tiukka vastalause kaikelle yleistämiselle. :)
94
Keskustelua buddhalaisuudesta / Vs: Pragmaattinen dharma ja herääminen
« Uusin viesti kirjoittanut Sellaisuudesta Huhtikuu 14, 2017, 12:54:35 ip »
Lainaus
Mutta siis. Kokemusten jakaminen täsmällisellä kielellä on mielestäni yksi avainelementti jossa elävän dharman tulevaisuus on.

Mielenkiintoinen ja lyhyt katsaus taustaasi asiaan liittyvineen perusteluineen. Kiitos.

Ajattelen, että usein näihin kokemuksiin takertuminen on sama kuin mihin hyvänsä takertuminen. Pääsääntöisesti on paljon parempi vain jatkaa harjoittamista kun puntaroida ja analysoida niitä. Syystä että, vaikka saippua kuplat voivat olla todella nättejä niiden varaan on huono rakennella. Todellisten esteiden tullessa vastaan hyvät ystävät Dharmassa ja opettajat ovat todella jalokiviä arvokkaampia.

Tästä syystä en myöskään lähtisi tekemään ilman ohjausta muuta kuin samatha harjoitusta. Kun itsensä ja näiden kysymyksien kanssa joutuu todella tekemisiin voi saippua kuplat näyttää varsin hurjilta ja niihin uskominen johtaa päätelmiin jotka eivät ole mahdollisesti kovin terveitä. Tietysti jos tykkää älyllisellä tasolla karttakirjoja ja niiden käsitteitä pyöritellä niin asia on mahdollisesti toinen.

Itse en ole kukaan kertomaan miten tätä elämää pitää elää edes parhaimpana päivänäni. Budddha Dharmaa voi näkemäni, kuulemani ja kokemani perusteella harjoittaa monella eri tavalla. Tällä hetkellä en usko, että on olemassa yhtä oikeaa tapaa. Kysymys niin monesti ei ole siitä mitä on kokenut, nähnyt tai kuullut vaan siitä mitä siitä on todella ymmärtänyt.

95
Keskustelua buddhalaisuudesta / Vs: Pragmaattinen dharma ja herääminen
« Uusin viesti kirjoittanut Kim Huhtikuu 13, 2017, 03:07:59 ip »
Lainaus
Olisin mielelläni kuullut Culadasan puhuvan asiasta tarkemmin, hänen omista jakamiskokemuksistaan. Hän otti esille tuon psykopaatti-teeman aika nopeasti mikä sinänsä on tietenkin hyvä pointti mutta enempi olisin tykännyt kuulla ihan selväjärkisiä syitä kokemusten jakamiselle toisten kanssa. Ajattelin ensin, että otanko Culadasalta vain muutaman ensimmäisen lauseen mutta sitten kun Rick ja hän itse vielä jatkoivat asiasta niin tuli tuo pyhimys ja psykopaatti-kappalekin mukaan, enkä jättänyt sitä pois kun se liittyi kokonaisuuteen. Olen minäkin Bill Hamiltonin kirjan lukenut ja tietoinen tästä psykopaatti-asiasta mutta ei sinänsä ollut tarkoitukseni tuoda psykopaatteja mukaan tähän keskusteluun vaan vain ottaa esille harjoituksestaan avoimesti puhuminen ja tuo yleinen tulkinta siitä, että sitä ei pidetä suotavana viitaten Buddhan sitaattiin.

Ok, ymmärrän. Perusteluita olisi tietysti mielenkiintoista kuulla vähän arkisemmasta näkökulmasta. Psykopaattien ottaminen perusteluksi on ainakin erilaista jos ei muuta. Tässä siis viitaten Culadasaan en sinuun Kim.

Lainaus
Minulle Culadasa on itse asiassa uusi tuttavuus mutta olen kuullu hänestä pelkkää hyvää. Ilmeisesti aika käytännön läheinen ja selväkielinen tyyppi, ponnistaa kahdesta traditiosta, theravadasta ja mahamudrasta. Hänen näkemyksensä reinkarnaatiosta (haastattelun alussa, noin 20 min) on erittäin mielenkiintoinen ja pidin siitä miten hän käyttää poikkeavia termejä kuten resonanssi (resonance) selittäessään buddhalaista meditaatiota ja siihen liittyviä asioita vaikka en hänen reinkarnaatio-tulkinnastaan täysin yhtä mieltä olekaan.

Itselleni uusi tuttavuus. En tunne hänen opetustaan tai sanomaansa sen tarkemmin.

Avoin ja rehellinen keskustelu niin harjoittajien kuin opettajien kesken voi olla vain hyvästä. Kun aloitin meditoimisen zen-kuvioissa neuvottiin, että harjoituksestaan puhuminen kuuluu vain minulle ja opettajalleni. Intopiukea kuin tuolloin olin en ajatellut sen enempää. Sitten kun menin luostariin Japaniin siellä olikin vähän toinen meininki. Tätä ohjenuoraa ei pidetty niin mustavalkoisena kuin mihin olin tottunut. Opin, että harjoituksesta keskusteleminen kokeneempien kanssa, vaikka hekään eivät usein yksityiskohdista puhuneet on rakentavaa ja hyödyllistä. Oli kiva jutella kokemuksistaan ja kuulla pitkään harjoittaneiden kanssa, samalla kun sai jatkuvasti opettajalta ohjeita ja neuvoja. Tässä kohtaa lakkasin itse piittaamasta tuosta tavanomaisesta ohjenuorasta, että harjoituksestaan ja kokemuksista ei saa puhua. Ei siinä tuntunut olevan mitään järkeä enää.

Vähän myöhemmin aloitin tantrisen harjoittamisen opettajan kanssa, joka oli perheellinen maallikko ja pitkän työuran tehnyt eläkeläinen. Hän oli hyvin käytännönläheinen. Tee niin kuin parhaaksi näet, katso mikä on hyödyksi ja pidä se, se mikä ei ole hyödyksi, heitä menemään. Noihin aikoihin aloin jakamaan omia kokemuksiani myös julkisesti blogia pitämällä. Jonkin ajan kuluttua siitä suomalainen kaveri otti yhteyttä ja sanoi, että oli lukenut blogiani jossa kuvailin kaikenlaisia harjoittamiseen liittyviä asioita omin sanoin perinteisiin käsitteisiin nojaten. Hän kertoi olevansa ukana pragmaattisen dharman liikkeessä ja Kenneth Folkin oppilas, plus valtuuttaman opettaja. Petri tuli mainittua aiemmin tässä ketjussa. Silloin löysin itse tuon Folkin ja Ingramin touhun. En ole itse koskaan harjoittanut vakavasti theravadaa josta he ponnistavat mutta heidän avoin, mystiikaton ja tabuton ajattelumaailmansa oli kuin omani, joten se on tuntunut kotoisalta alusta asti.

Sanotaan, että kaikki dharma olisi pragmaattista mutta näin asia ei todellakaan ole. Minä en ole koskaan tavannut sellaista sanghaa jossa saisi kyseenalaistaa ja sanoa ääneen jos tietää jonkun toisen tavan tai tekniikan toimivan paremmin jossain harjoitusvaiheessa kuin se mitä ko. suuntaus edustaa. Tämä on pd:n peruslähtökohta, käytetään sitä mikä toimii parhaiten niin teholtaan/vaikutukseltaan kuin polkuna eli miten järkevästi harjoitus on muotoiltu, varsinkin näin länsimaiselle maallikolle (eikä 1800-luvulla retriittimökissä asuvalle kokopäiväjoogille).

Mutta siis. Kokemusten jakaminen täsmällisellä kielellä on mielestäni yksi avainelementti jossa elävän dharman tulevaisuus on.

Olen yrittänyt selvittää miten käytännössä Culadasa yhdistää opetuksessaan theravadan ja mahamudran. Ilmeisesti hän tekee niin jossain määrin mutta tavallisesti hän näyttää puhuvan theravada-perspektiivistä.
96
Keskustelua buddhalaisuudesta / Vs: Pragmaattinen dharma ja herääminen
« Uusin viesti kirjoittanut Sellaisuudesta Huhtikuu 13, 2017, 10:22:01 ap »
Lainaus
Olisin mielelläni kuullut Culadasan puhuvan asiasta tarkemmin, hänen omista jakamiskokemuksistaan. Hän otti esille tuon psykopaatti-teeman aika nopeasti mikä sinänsä on tietenkin hyvä pointti mutta enempi olisin tykännyt kuulla ihan selväjärkisiä syitä kokemusten jakamiselle toisten kanssa. Ajattelin ensin, että otanko Culadasalta vain muutaman ensimmäisen lauseen mutta sitten kun Rick ja hän itse vielä jatkoivat asiasta niin tuli tuo pyhimys ja psykopaatti-kappalekin mukaan, enkä jättänyt sitä pois kun se liittyi kokonaisuuteen. Olen minäkin Bill Hamiltonin kirjan lukenut ja tietoinen tästä psykopaatti-asiasta mutta ei sinänsä ollut tarkoitukseni tuoda psykopaatteja mukaan tähän keskusteluun vaan vain ottaa esille harjoituksestaan avoimesti puhuminen ja tuo yleinen tulkinta siitä, että sitä ei pidetä suotavana viitaten Buddhan sitaattiin.

Ok, ymmärrän. Perusteluita olisi tietysti mielenkiintoista kuulla vähän arkisemmasta näkökulmasta. Psykopaattien ottaminen perusteluksi on ainakin erilaista jos ei muuta. Tässä siis viitaten Culadasaan en sinuun Kim.

Lainaus
Minulle Culadasa on itse asiassa uusi tuttavuus mutta olen kuullu hänestä pelkkää hyvää. Ilmeisesti aika käytännön läheinen ja selväkielinen tyyppi, ponnistaa kahdesta traditiosta, theravadasta ja mahamudrasta. Hänen näkemyksensä reinkarnaatiosta (haastattelun alussa, noin 20 min) on erittäin mielenkiintoinen ja pidin siitä miten hän käyttää poikkeavia termejä kuten resonanssi (resonance) selittäessään buddhalaista meditaatiota ja siihen liittyviä asioita vaikka en hänen reinkarnaatio-tulkinnastaan täysin yhtä mieltä olekaan.

Itselleni uusi tuttavuus. En tunne hänen opetustaan tai sanomaansa sen tarkemmin.
97
Keskustelua buddhalaisuudesta / Vs: Mitä tänään kuuluu?
« Uusin viesti kirjoittanut Seagal Huhtikuu 11, 2017, 08:32:05 ip »
Hei,

jos omaat initaation Chime Phagma Nyingthikiin, otathan minuun yhteyttä yv:llä, mikäli kiinnostaa osallistua drubchöö myöhemmin tänä vuonna.
98
Keskustelua buddhalaisuudesta / Vs: Pragmaattinen dharma ja herääminen
« Uusin viesti kirjoittanut Seagal Huhtikuu 11, 2017, 03:09:40 ip »
Tarkoittaako eternalismi uskoa ikuiseen Jumalaan?

Buddhalaisten tekstien käsittämä eternalismi ja nihilismi poikkeavat länsimaisista määritelmistään jonkin verran. Eternalismilla (b kontekstissa) yleensä tarkoitetaan uskoa johonkin muuttumattomaan. Ja määritelmä on hieman luovempi. Jos esimerkiksi ajattelet, että rakkaus tuo valaistumisen (tai vaihtoehtoisesti tekee onnelliseksi), olet eternalisti. Buddhalaisen käsityksen mukaan tunteet ovat muuttuvia, yksikään niistä ei ole pysyvä, ja täten tuovat kärsimystä.

Eternalismilla viitataan myös olemassaoloon niin, että jos ajattelet omaavasi pysyvän, muuttumattoman mielen, joka matkaa elämästä toiseen ikuisesti, olet eternalisti. Eli käytännössä omaat harhakuvitelman todellisuudesta.

Huomionarvoista on myös kaksi muuta äärimmäistä näkemystä, joista keskustellaan (oman anekdotaalisen kokemuksen mukaan) aika vähän täällä foorumilla, mutta joihin aika usein törmää väitteissä. Ne ovat Dualismi ja Monismi. Näistä jälkimmäiseen törmää aika usein, jopa ihan kurssi-ilmoitusten tasolla, kun väitetään että kaikki on yhtä, ja sitä rataa. Solipsismia voidaan myös pitää monismin eräänlaisena äpärä-lapsena, jota myös kierrätetään kylissä aika ahkerasti.

Nihilismi myös poikkeaa aika paljon länsimaalaisesta vastineestaan, eikä sitä voida suoraan verrata esimerkiski Niitsen moraali-anarkiaan. Henkilökohtaisen mielipiteen tasolla Niitse pääse aika lähelle, mitä nyt älyllisesti pystyn sanomaan, shunyatan käsitettä.
99
Keskustelua buddhalaisuudesta / Vs: Pragmaattinen dharma ja herääminen
« Uusin viesti kirjoittanut Kim Huhtikuu 11, 2017, 01:46:14 ip »
Kuuntelin Culadasan ja Rickin ohjelman, jossa tuo pd:lle keskeinen asia, harjoituksestaan avoimesti puhuminen muiden kanssa, tuli esille. Tuli mieleeni, että postaan sen tähän ketjuun koska liittyy asiaan.

Olisin mielelläni kuullut Culadasan puhuvan asiasta tarkemmin, hänen omista jakamiskokemuksistaan. Hän otti esille tuon psykopaatti-teeman aika nopeasti mikä sinänsä on tietenkin hyvä pointti mutta enempi olisin tykännyt kuulla ihan selväjärkisiä syitä kokemusten jakamiselle toisten kanssa. Ajattelin ensin, että otanko Culadasalta vain muutaman ensimmäisen lauseen mutta sitten kun Rick ja hän itse vielä jatkoivat asiasta niin tuli tuo pyhimys ja psykopaatti-kappalekin mukaan, enkä jättänyt sitä pois kun se liittyi kokonaisuuteen. Olen minäkin Bill Hamiltonin kirjan lukenut ja tietoinen tästä psykopaatti-asiasta mutta ei sinänsä ollut tarkoitukseni tuoda psykopaatteja mukaan tähän keskusteluun vaan vain ottaa esille harjoituksestaan avoimesti puhuminen ja tuo yleinen tulkinta siitä, että sitä ei pidetä suotavana viitaten Buddhan sitaattiin.

Minulle Culadasa on itse asiassa uusi tuttavuus mutta olen kuullu hänestä pelkkää hyvää. Ilmeisesti aika käytännön läheinen ja selväkielinen tyyppi, ponnistaa kahdesta traditiosta, theravadasta ja mahamudrasta. Hänen näkemyksensä reinkarnaatiosta (haastattelun alussa, noin 20 min) on erittäin mielenkiintoinen ja pidin siitä miten hän käyttää poikkeavia termejä kuten resonanssi (resonance) selittäessään buddhalaista meditaatiota ja siihen liittyviä asioita vaikka en hänen reinkarnaatio-tulkinnastaan täysin yhtä mieltä olekaan.

edit: lisäys
100
Buddhalaiset ryhmät tiedottavat / Introduction to Zen in English April 15th
« Uusin viesti kirjoittanut ZenCenter Huhtikuu 11, 2017, 11:32:13 ap »
Helsinki Zen Center will be giving an introductory workshop on traditional Zen Buddhist meditation, or zazen, on Saturday, April 15th 2017, 10:00 - 14:00. The location is Kalevankatu 4, Helsinki.

The workshop is ideal for people who have never practiced in the Zen tradition before. Prior experience to meditation is not required. The four-hour workshop consists of alternating periods of instruction, practice, and discussion. In addition to learning how to do zazen independently, you will also learn the practicalities involved in sitting with our group in a formal setting.

Due to the practical nature of the workshop, please bring relaxed clothing suitable for cross-legged sitting, preferably in neutral or muted colours. Changing rooms can be found at the Zen Center.

The course fee is 45 euros, and it includes one participation in a volitional formal zazen. Additionally you are offered two-month trial membership for half price (15 euros / month), during which you can take part in our scheduled zazen, get to know our group and get support for your practice.

For registrations and more information please send email to johdanto@zazen.fi
Sivuja: 1 ... 8 9 [10]