Tuoreimmat viestit

Sivuja: 1 2 [3] 4 5 ... 10
21
Keskustelua buddhalaisuudesta / Vs: Buddhalainen reaktio pakolaisuuteen
« Uusin viesti kirjoittanut Kalansilmätorni Kesäkuu 06, 2017, 12:59:26 ap »
Suomessa kuten muuallakin pitäisi olla realistinen pakolaisten integraation mahdollistamiseksi. Vihreitten 'kaikki on ihanaa' -linja on hyvä esim. vain niin kauan, kuin ei tule tarvetta hyväksyä saudien rahoilla rakennettavaa suurmoskeijaa. Vanhoilliset tahot haluavat rahoittaa sen, ja sinne tulisi heille omat uimahallit, päiväkodit ja kokoontumistilat. Sehän on erottelua, apartheidia - vaikkei lähdekään Suomi ensin -tyyppisistä ryhmittymistä vaan muslimiperäisiltä tahoilta. Se on silti vähintään yhtä vaarallista. Koraanikoulut lapsille täyttänevät aivopesun kriteerit, vaikkei niin "saisi" jonkun unelmoijan mielestä sanoakaan. Mikään ei ole mustavalkoista.
22
Keskustelua buddhalaisuudesta / Vs: Päihteet
« Uusin viesti kirjoittanut Kalansilmätorni Kesäkuu 06, 2017, 12:49:22 ap »
Olisi hyvä tietää missä suutrissa tai muissa  Mahayana -teksteissä  Kalyanamitra löytyy.

Miksi se olisi hyvä tietää? Eiköhän se esiinny lähes kaikissa. Mietin vaan, että teksteille ei pidä antaa enempää arvoa, kuin mikä niiden käytännön sovellettavuus on henkilökohtaisella tasolla...

Mutta... tällä kertaa oli helppo tarkistaa joitakin. Gampopa lainaa 'Vapautumisen jalokivikoristeessaan' kalyanamitra-termiä käsitteleviä suutria, eli seuraavissa mahayana-sutrissa termi esiintyy ainakin:
Santidevan 'Bodhisattvacaryavatara', suomennettu nimellä 'Opas bodhisattvan elämäntapaan';
Prajñaparamita-kirjallisuudessa ainakin seuraavat kolme: Ekaksarimatanamasarvatathagataprajñaparamita; Astasahasrikaprajñaparamita; Prajñaparamitasamcayagatha
Muut suutra-maininnat tämän termin yhteydessä:
Gandavyuha; Bodhisattvabhumi; Mahayanasutralankara

Anteeksi, etten ole jaksanut yrittää laittaa diakriittisiä merkkejä paikoilleen näihin. Yleensä se seikka ei kuitenkaan haittaa esim. hakukoneita.
23
Keskustelua buddhalaisuudesta / Vs: Päihteet
« Uusin viesti kirjoittanut Ekhnaton Kesäkuu 05, 2017, 12:50:31 ip »
Olisi hyvä tietää missä suutrissa tai muissa  Mahayana -teksteissä  Kalyanamitra löytyy. Itse tiedän nämä: 1. Avatamasaka sutra, 2. Sutra of Hui Neng ja 3. Dogenin Pure Standards for the Zen Community.
Avatamsaka sutran osassa Entry into the Realm of Reality nuorukainen Sudhana kohtaa 53 hengellistä ystävää, kalyanamitraa. Kiinan tai japaninen kielinen kalyanamitraa tarkoittava sana on käännetty useilla eri tavoilla, jonka vuoksi sitä ei aina välttämättä tunnista. Thomas Cleary käyttää sanoja "spiritual benefactor" ja "spiritual friend" Flower Ornament sutra käännöksessään. Hui Nengin Sutrassa kalyanamitra on käännetty esimerkiksi sanoilla "learned audience". Joissakin Kiinan buddhalaisuuden teoksissa on näkynyt ilmaisu "Spiritual Advisor", jms...

Soto-zen koulukunnan ylin hengellinen johtaja (Shumucho) käyttää Pandita-/Kalyanamitra -päähineen japanilaista versioita virallisissa valokuvissa.
24
Keskustelua buddhalaisuudesta / Vs: Pragmaattinen dharma ja herääminen
« Uusin viesti kirjoittanut Kalansilmätorni Kesäkuu 03, 2017, 02:31:01 ap »
Siitä saa tosi hauskan lorun, nauramatta on vaikea päästä loppuun :
(tässä lorussa kumotaan neljä äärimmäistä):

ei on ei ei ei on on on ei ei ei on ei ei

Sen voi sanoa, jos nappaa hännästä kiinni itsessä esimerkiksi konkretisoimispyrkimyksen tai uskoa olemassaoloon jne. Ja naurun kanssa huuhtoutuu pois sitä uskomusta kans.
Hauskempi käyttötapa kuin filosofoinnin ja sitä kautta vain älyllisyyden jälleenkäynnistys.
Kokeilkaa, kokeilkaa :D

25
Aloittelijoiden kysymykset / Vs: Muoto on tyhjyyttä tyhjyys on muotoa????
« Uusin viesti kirjoittanut halkonen Kesäkuu 01, 2017, 05:05:39 ip »
Kaunistakin vielä, ZenKivi :)

Sanat ja kuvaukset, siis, mielikuvat. Kuulokuvatkin.
26
Aloittelijoiden kysymykset / Vs: Muoto on tyhjyyttä tyhjyys on muotoa????
« Uusin viesti kirjoittanut ZenKivi Kesäkuu 01, 2017, 02:07:56 ip »
Kovin monenlaisia vastauksia on aloittaja saanut, toivottavasti niistä on apua. Ihan käytännön tasolla asiaakin voi tutkia itsessään, sotkeutumatta käsitteisiin.

Kun olen metsässä koen toisinaan hiljaisuuden. Silloin ei ole muuta kuin hiljaisuus. Kun hiljaisuus on, en koe ääntä.
Kun olen metsässä koen toisinaan linnun laulun. Silloin ei ole muuta kuin ääni. Kun ääni on, en koe hiljaisuutta.

Mutta en koe ääntä erillään hiljaisuudesta, en myöskään koe hiljaisuutta erillään äänestä.
Sillä en tiedä mikä on hiljaisuus ellen tiedä mikä on ääni.
En myöskään tiedä mikä ääni on ellen tiedä mikä on hiljaisuus.

Hiljaisuus ja ääni ovat olemassa vain koska toinen on.
Ne syntyvät keskinäisessä suhteessa. Ilman toista ei ole myöskään toista.

Ne eivät ole itsenäisinä olemassa. Tämä on tyhjyys.
Mutta silti voin kokea ne molemmat. Tämä on muoto.
Muoto ja tyhjyys. Ääni ja hiljaisuus.
Eivät toisistaan erilliset, mutta eivät myöskään sama.


27
Keskustelua buddhalaisuudesta / Vs: Pragmaattinen dharma ja herääminen
« Uusin viesti kirjoittanut Tomi Kesäkuu 01, 2017, 12:44:41 ip »
Nagarjuna päätyy tulokseen, jossa nirvana ei ole erillinen paikka, tila tms. Nirvana on samsara -mutta nähtynä ja ymmärrettynä kuten Buddha sen näki. Olla samsarassa on nähdä maailma harhan lävitse ja toimia sen harhan pohjalta. Olla nirvanassa on nähdä maailma ilman harhaa ja toimia sen pohjalta. Eli nähdä maailma ja asiat perimmältään tyhjänä -ilman piilevää tai perimmäistä substanssia, toisistaan riippuvana verkkona ja  ilman reifikaatiota sekä tarrautumista.

Toinen pointti, minkä Nagarjuna tekee, on että hän iskee itse näkemykseen ja sen muodostamiseen. Ei pelkästään vääriin näkemyksiin tai oikeaan buddhalaiseen näkemykseen -vaan molempiin. Jotta minulla on näkemys, minun on uskottava että on jokin entiteetti ja minä voin katsoa sitä tietystä kulmasta. Mutta koska kaikki entiteetit ovat Nagarjunalle konventionaalisia (sovittuja, päätöksenvaraisia), ne ovat perimmältään tyhjiä. Ei ole siis mitään mihin katsoa tietystä kulmasta. Myös itse tyhjyys, substanssin puute, on tyhjä. Ei ole mitään mistä muodostaa mitään näkemystä. Toisin sanoen Nagarjuna kumoaa myös buddhalaisen näkemyksensä, ns. jättää lautan rannalle kun joki on ylitetty.

Tämä on ultimate tarrautumisen lakkaaminen. Ei ole lopulta mitään mihin tarrata.

Idea on liki sama kuin buddhalaisessa kahdessa totuudessa: konventionaalinen ja perimmäinen. Konventionaalisen totuuden kannalta lumi on todella valkoista, tuoli on tuoli ja sinä olet eri kuin minä. Perimmäisen totuuden kannalta lumella ei ole väriä, tuoli ei ole tuoli ja sinä et ole eri kuin minä. Mutta totuudet ovat samanarvoisia, perimmäinen todellisuus ei ole parempi kuin konventionaalinen. Toinen ei sulje pois toista, ne ovat eri tapoja nähdä todellisuus, samsara ja nirvana. Ne ovat keskinäisesti toisistaan riippuvaisia.

Tetralemman voi kääntää myös positiiviseksi: Asia on olemassa (konventionaalinen totuus), asia ei ole olemassa (itsenäisenä, perimmäinen totuus), asia siis sekä on olemassa että asia ei ole olemassa (edellisen pohjalta, totuudet eivät sulje toisiaan pois) ja se ei ole kumpaakaan (koska lopulta ei ole mitään entiteettejä, joista voisi sanoa että niillä olisi olemassaolo tai ei-olemassaolo).

Tämän ymmärtäminen on Nagarjunan mielestä on tarrautumisen ja reifikaation loppu. Ei ole mitään mihin tarrautua, mikään ei ole muuttunut paitsi ihminen itse.

Olen Thanissaron jutuista ymmärtänyt, että alunperin sekä nibbana että samsara olivat verbejä eivätkä substantiiveja. Nagarjuna tekee näin tietynlaisen paluun tähän Buddhan alkuperäiseen opetukseen.

Oikea näkemys tarpeeksi systemaattisesti sovellettuna tuhoaa lopulta itsensä ja kaikki muutkin näkemykset. Siitä on kuitenkin pidettävä kiinni niin kauan kuin sillä on vielä tämä tehtävä.
28
Keskustelua buddhalaisuudesta / Vs: Päihteet
« Uusin viesti kirjoittanut Ekhnaton Toukokuu 31, 2017, 01:57:03 ip »
Kalayana-mittata eli henkinen ystävyys tunnetaan myös Pali-suttissa, esim Dighajanu suttassa jne... Mielenkiintoista on että  tiibetin sana Geshe on käännös sanskritin sanalle Kalyanamitra. Ilmeisesti  Panditat Mahayanan kukoistus kaudella Intiassa olivat Kalyanamitroja (?) Olen kuullut Panditan hattua kutsuttavan myös nimellä Kalyana Mitran hattu.  Kävikö niin että lopulta Henkinen Ystävä tarkoitti  oppinutta jonka piti tietää kaikki mahdollinen, mitä vain on olemassa?
Erikoinen asia on että Euroopassa Mitre tarkoittaa piispan hattua. Nimi tulee kreikankielestä, mutta Kreikkahan on tunnetusti ollut noin 500 vuotta yhteydessä Intiaan, ajanlaskun alun tienoilla, (Etienne Lamotte: History of Indian Buddhism).
29
Osta, myy, vaihda / Vs: lahjoitetaan dharmaystävä Oulun seudulla
« Uusin viesti kirjoittanut halkonen Toukokuu 29, 2017, 11:06:48 ap »
Joku filosofiakahvila -tyyppinen kaverihaku voisi olla hyvä. Vaan taidamme olla ripoteltuina aivan joka puolelle Suomea?

Itse olisin tokikin kiinnostunut arjen filosofoinnista ja ratkaisujen etsimisestä, mutta en kyllä arjessa ole löytänyt ihmisiä, joilla on aikaa ja kiinnostusta sellaiseen syväluotaavaan tarkkaan pohtimiseen (tavoitteena asioiden parempi ymmärtäminen). Tämä ryhmä on hyvä. Kaikella tapaa. Kiitos perustajille sekä ylläpitäjille taas! :)
30
Aloittelijoiden kysymykset / Vs: Muoto on tyhjyyttä tyhjyys on muotoa????
« Uusin viesti kirjoittanut halkonen Toukokuu 27, 2017, 09:54:27 ip »
Tyhjyys (kuten se buddhalaisuudessa käsitetään) = jatkuvaa suhteellisuutta.

(englanniksi infinite relativity).

Eli että ei ole mitään absoluuttista, staattista, pysyvää, muuttumatonta (tai esim ydintä, joka ei muutu). Käsitteet ovat ihmisen keksimiä, prosessien "pätkille" annettuja erilaisia nimityksiä, jos kohta jatkuvassa muutoksessa ei voi minkään ilmiön alkua tai loppupistettä määrittää (muutoin kuin juuri keinotekoisesti, eli että ihminen itse määrittää vaikkapa että iho loppuu suunnilleen tästä, ja ilma ihon ulkopuolella heti siitä samasta kohdasta, vaikka - jos millimetrien tuhannesosiin mennään - niin missä kohtaa se iho oikein sitten loppuukaan; onko esimerkiksi ihohuokosen sisällä oleva kohta meidän kehoamme vai ympärillä olevaa ilmaa.. jne. Määrittelykysymyksiä, siis.). Kaikki mikä ilmenee, on liikkeessä, muutoksessa. Tyhjyys tarkoittaa sitä. (ja se, että tyhjyys on ihmisen keksimä termi/määritelmä jatkuvalle suhteellisuudelle ja muutokselle -> viittaa siihen, että tyhjyys on ns. muoto, joka - puolestaan taas ollessaan tyhjyyttä - hajoaa lähemmässä tarkastelussa).

Hieman takkuisiksi menee sanat, mutta jotenkin noin sen itse sanoisin.   
Sivuja: 1 2 [3] 4 5 ... 10