Tuoreimmat viestit

Sivuja: 1 [2] 3 4 ... 10
11
Buddhalaiset ryhmät tiedottavat / Johdantokurssi zeniin 3.3.
« Uusin viesti kirjoittanut ZenCenter Helmikuu 23, 2018, 03:28:46 ip »
Helsinki Zen Center, Kalevankatu 4, Helsinki

Mitä zen ja zenmeditaatio ovat? Johdantokurssi zeniin pyrkii vastaamaan näihin kysymyksiin käytännöllisesti. Kurssilla opetellaan zazenin eli zenmeditaation perusteet: istuma-asento, kävelymeditaatio sekä hengitys. Lisäksi puhutaan zenin filosofiasta ja traditiosta. Aikaa varataan myös keskustelulle siitä, minkälaisia esteitä harjoittaja tyypillisesti kohtaa, miten zeniä voi harjoittaa arjessa ja miten harjoitusta voi syventää retriiteillä tai itsenäisesti.

Kurssi antaa valmiudet osallistua Helsinki Zen Centerin toimintaan sekä harjoittaa kurssilla opittua ensimmäistä harjoitusta. Kurssimaksu 45 EUR sisältää osallistumisen yhteen vapaavalintaiseen zazeniin. Tämän jälkeen on mahdollista jatkaa tutustumista Zen Centerin toimintaan kokeilujäsenenä, jolloin saa kahden kuukauden jäsenyyden yhden kuukauden hinnalla (30 EUR / 2kk).

Tiedustelut ja ilmoittautumiset: johdanto@zazen.fi


 Tiedotamme tapahtumista kalenterisivulla sekä postituslistalla.
 


Zenin sydämessä on oivallus todellisuuden jatkuvasti muuttuvasta luonteesta ja kaikkien eri elämänmuotojen keskinäisestä yhteydestä. Tästä syystä zen ei pohjimmiltaan tähtää edes harjoittajan henkilökohtaiseen onneen, vapautumiseen tai valaistumiseen, vaan katsoo näidenkin asioiden ylitse. Paradoksaalista kyllä, eläminen tästä näkökulmasta käsin on yleensä syvästi tyydyttävää ja mielekästä.

Zen on buddhalainen traditio, joka kehittyi Kiinassa 500-luvulla ja tuli Suomeen Japanin kautta viime vuosisadan lopulla. Zenin keskeisin harjoitus on zazen eli istumameditaatio. Zenin erilaisten meditaatioharjoitusten kautta harjoittaja oppii palaamaan nykyhetken kokemiseen yhä uudelleen. Meditaation avulla usein kaaottisesti asiasta toiseen kiirehtivä mieli rauhoittuu ja keskittyy. Kun mieli on keskittynyt ja tyyni, kokemus nykyhetkestä muuttuu. Joskus, usein intensiivisen keskittymisen jälkeen, tällainen kokemus voi olla erityisen syvä, ja silloin siihen voidaan viitata sanalla kensho, joka on japania ja tarkoittaa "nähdä omaan mieleensä sellaisena kuin se on."

Vaikka zenin keskeinen harjoitus on istumameditaatio, zen sisältää myös monia muita harjoituksen muotoja, kuten kävelymeditaatio ja meditaatio työssä. Myös erilaiset seremoniat ja buddhalaisten eettisten elämänohjeiden soveltaminen omaan elämään ovat osa zenin harjoitusmahdollisuuksia. Zenin viisaus ei ole sidottu opinkappaleisiin tai kirjoitettuihin teksteihin, vaan harjoittajan on oivallettava itse. Tästä syystä yhteys elävään zenopettajaan sekä harjoittaminen yhdessä toisten kanssa ovat olennaisia tapoja opettaa ja oppia zeniä.
12
Buddhalainen verkkokirjasto / Vs: Sutria ääneen lausuttuna
« Uusin viesti kirjoittanut Walternut Helmikuu 08, 2018, 05:12:23 ap »
Mitä minun pitäisi sanoa? Haluan tietää paljon. Haluan saavuttaa sen paljon.
14
Buddhalaiset ryhmät tiedottavat / Introduction to Zen in English
« Uusin viesti kirjoittanut ZenCenter Helmikuu 05, 2018, 08:05:56 ap »
Helsinki Zen Center will be giving an introductory workshop on traditional Zen Buddhist meditation, or zazen, on Saturday, February 10th 2018, 10:00 - 14:00. The location is Kalevankatu 4, Helsinki.

The workshop is ideal for people who have never practiced in the Zen tradition before. Prior experience to meditation is not required. The four-hour workshop consists of alternating periods of instruction, practice, and discussion. In addition to learning how to do zazen independently, you will also learn the practicalities involved in sitting with our group in a formal setting.

Due to the practical nature of the workshop, please bring relaxed clothing suitable for cross-legged sitting, preferably in neutral or muted colours. Changing rooms can be found at the Zen Center.

The course fee is 45 euros, and it includes one participation in a volitional formal zazen. Additionally you are offered two-month trial membership for half price (15 euros / month), during which you can take part in our scheduled zazen, get to know our group and get support for your practice.

For registrations and more information please send email to: johdanto@zazen.fi
15
Keskustelua buddhalaisuudesta / Vs: bhikshuja ja bodhisattvoja Balttianmaissa 1800-luvun lopussa
« Uusin viesti kirjoittanut Saavedra Helmikuu 01, 2018, 12:24:30 ip »
I want to know if you need more information, can you suggest it?
16
Buddhalaiset ryhmät tiedottavat / Johdantokurssi zeniin 3.2.
« Uusin viesti kirjoittanut ZenCenter Tammikuu 29, 2018, 03:07:00 ip »
Lauantaina 3.2.2018 klo 10:00 - 14:45.

Helsinki Zen Center, Kalevankatu 4, Helsinki

Mitä zen ja zenmeditaatio ovat? Johdantokurssi zeniin pyrkii vastaamaan näihin kysymyksiin käytännöllisesti. Kurssilla opetellaan zazenin eli zenmeditaation perusteet: istuma-asento, kävelymeditaatio sekä hengitys. Lisäksi puhutaan zenin filosofiasta ja traditiosta. Aikaa varataan myös keskustelulle siitä, minkälaisia esteitä harjoittaja tyypillisesti kohtaa, miten zeniä voi harjoittaa arjessa ja miten harjoitusta voi syventää retriiteillä tai itsenäisesti.

Kurssi antaa valmiudet osallistua Helsinki Zen Centerin toimintaan sekä harjoittaa kurssilla opittua ensimmäistä harjoitusta. Kurssimaksu 45 EUR sisältää osallistumisen yhteen vapaavalintaiseen zazeniin. Tämän jälkeen on mahdollista jatkaa tutustumista Zen Centerin toimintaan kokeilujäsenenä, jolloin saa kahden kuukauden jäsenyyden yhden kuukauden hinnalla (30 EUR / 2kk).

Tiedustelut ja ilmoittautumiset: johdanto@zazen.fi


Tiedotamme tapahtumista kalenterisivulla sekä postituslistalla




Zenin sydämessä on oivallus todellisuuden jatkuvasti muuttuvasta luonteesta ja kaikkien eri elämänmuotojen keskinäisestä yhteydestä. Tästä syystä zen ei pohjimmiltaan tähtää edes harjoittajan henkilökohtaiseen onneen, vapautumiseen tai valaistumiseen, vaan katsoo näidenkin asioiden ylitse. Paradoksaalista kyllä, eläminen tästä näkökulmasta käsin on yleensä syvästi tyydyttävää ja mielekästä.

Zen on buddhalainen traditio, joka kehittyi Kiinassa 500-luvulla ja tuli Suomeen Japanin kautta viime vuosisadan lopulla. Zenin keskeisin harjoitus on zazen eli istumameditaatio. Zenin erilaisten meditaatioharjoitusten kautta harjoittaja oppii palaamaan nykyhetken kokemiseen yhä uudelleen. Meditaation avulla usein kaaottisesti asiasta toiseen kiirehtivä mieli rauhoittuu ja keskittyy. Kun mieli on keskittynyt ja tyyni, kokemus nykyhetkestä muuttuu. Joskus, usein intensiivisen keskittymisen jälkeen, tällainen kokemus voi olla erityisen syvä, ja silloin siihen voidaan viitata sanalla kensho, joka on japania ja tarkoittaa "nähdä omaan mieleensä sellaisena kuin se on."

Vaikka zenin keskeinen harjoitus on istumameditaatio, zen sisältää myös monia muita harjoituksen muotoja, kuten kävelymeditaatio ja meditaatio työssä. Myös erilaiset seremoniat ja buddhalaisten eettisten elämänohjeiden soveltaminen omaan elämään ovat osa zenin harjoitusmahdollisuuksia. Zenin viisaus ei ole sidottu opinkappaleisiin tai kirjoitettuihin teksteihin, vaan harjoittajan on oivallettava itse. Tästä syystä yhteys elävään zenopettajaan sekä harjoittaminen yhdessä toisten kanssa ovat olennaisia tapoja opettaa ja oppia zeniä.
17
Buddhalainen verkkokirjasto / Vs: Buddhalaishenkisiä elokuvia
« Uusin viesti kirjoittanut Ekhnaton Tammikuu 20, 2018, 11:17:46 ap »
Certain Kind of Death, ohjaus tuotanto: Blue Hadaegh & Grover Babcock
www.brooklynfilmfestival.org/films/detail.asp?fid=390
18
Pyrkimyksen voima – Neljä menetelmää syntyä Amitabha-buddhan autuusmaahan

Tulku Dakpa Rinpoche Tampereella 2.2.-4.2.2018

Miten voimme jälleensyntyä Buddha Amitabhan ikuisen autuuden puhtaaseen maahan? Tulku Dakpa Rinpoche opettaa opettaa ystävällisesti neljä menetelmää, jotka tuottavat syyt syntyä Amitabhan autuusmaahan. Opetus perustuu ikivanhaan buddhalaiseen perinteeseen ja mainitaan monissa suutrissa. Nämä ovat  motivaatio, harras toive, visualisaatio ja valaistumismieli. Amitabha-buddhan palvonta on erityisen suosittua Kiinassa, mutta myös Tiibetissä monet mestarit ovat laatineet toiverukouksia syntyäkseen"Dewachen-taivaaseen" (sanskr. Sukhavati). Amitabhaan keskittyminen on ehkä vaivattomin polku valaistumiseen, koska kuka tahansa pystyy tekemään sen vaatimat harjoitteet.

Tulku Dakpa Rinpoche on täysin valtuutettu opettaja ja buddhalainen mestari, joka johtaa Danakosha Dharmakeskusta.

Tapahtuman järjestää tiibetinbuddhalainen keskus Danakosha Ling, joka tarjoaa buddhalaista opetusta ja retriittejä. Lue lisää: www.danakosha.org

Luentojen tauoilla sekä ennen että jälkeen opetusten näytämme kuvasarjoja ja videoita Tiibetistä. Danakosha Trust esittelee projektejaan ja kummitoimintaansa Himalajalla. Danakosha Trust on voittoa tavoittelematon avustusjärjestö, joka edistää koulutusta, kulttuurivaihtoa ja paikallisten yhteisöjen voimaannuttamista Himalajalla. Tällä hetkellä painopiste on varainkeruussa lasten ja nuorten peruskoulutukseen kahdessa projektissa Pohjois-Intiassa ja Itä-Tiibetissä. Lue lisää: www.danakoshatrust.org

Sijainti: Tampereen Työväenmuseo Werstas, Bertel-sali, 2 krs. http://www.werstas.fi/. Väinö Linnan aukio 8, 33210 Tampere.

Kurssimaksusuositus: työssäkäyvät 50€ (pe 10, la+su 20+20), työttömät ja opiskelijat 38€ (pe 8, la+su 15+15)                     

Aikataulu:

pe 2.2.2018 klo 18-19:30

la-su 3-4.2.2018
klo 10-11:30 Buddhalainen opetus
klo 13-13:45 Danakosha Trust esittelee toimintaansa (avoin sisäänpääsy)
klo 14-15:30 Buddhalainen opetus

Rekisteröitymiset osoitteeseen info@danakosha.org
19
Keskustelua buddhalaisuudesta / Vs: Pragmaattinen dharma ja herääminen
« Uusin viesti kirjoittanut Tomi Joulukuu 25, 2017, 09:59:43 ip »
Täytyy sanoa, etten oikein ymmärrä painettua englantia, varsinkaan tuota tekstiä, joka vilisee termejä (mushroom effect), jotka pitäisi ilmeisesti entuudestaan olla tuttuja. Joten voisitko tiivistää parin kappaleen suomenkieliseen tekstiin tuosta pitkästä tekstistä, mikä sen kanta on käytännön tasolla tapahtuvaan toisen ihmisen tason näkemiseen, esimerkiksi valokuvista?

Tosi lyhyesti pointti oli siinä, että Danielin käyttämä tekniikka ei johda samoihin tuloksiin kuin theravadassa yleisesti ajatellaan. Tämän vuoksi Ingram on ajatellut että on olemassa erilaisia malleja valaistumisesta ja että hänen mallinsa on realistisempi. Kirjoittaja on sitä mieltä, että Ingramin kuvaama malli valaistumisesta liittyy aika paljon tekniikan tuottamiin sivuvaikutuksiin, jotka eivät ole sama kuin ne viisauden kehittymisen asteet joita traditiossa kuvataan. Ingram käyttää käsitteitä eri merkityksessä kuin traditio ja tavallaan luo ihan oman käsitteistönsä perinteisen rinnalle. Ongelma on siinä, että Ingram kuitenkin haluaa samalla että hänen käsitteensä ovat myös suhteessa traditioon ja sillä tavalla "oikeita" ja että theravada-traditio ja varmaan suurin osa muutakin buddhalaisuutta on epärealististen mallien vallassa ja Ingram näkee valon. Ingram on sittemmin alkanut harjoittamaan myös muita tekniikoita vaikka on ajatellut olevansa "arahant". Arahant termi on perinteisesti tarkoittanut harjoittajaa joka on vapautunut täysin kärsimyksestä ja on siltä osin oivaltanut Buddhan tasoisesti neljä jaloa totuutta. Tälläinen käsitteiden vääntely tuntuu kirjoittajasta vähän väkinäiseltä ja harhaanjohtavalta.

Mushroom factor liittyy Daniel Ingramisen läntisen buddhalaisuuden kritiikkiin, ja ajatus on, että harjoittajat pidetään pimeässä ja heille syötetään paskaa, eli käytännössä viisauden kehittymisestä, kolmesta olemassaolon tunnusmerkistä jne ei puhuta suoraan vaan sen sijaan tilalle tarjotaan epämääräistä psykologista ja henkistä hömppää jolla harjoittajia viihdytetään. Ingram ajattelee, että jos meditaatiotekniikoita opotettaisiin suoraviivaisesti, käytännönläheisesti ja tavoitehakuisesti ihmiset hyötyisivät harjoituksesta merkittävästi enemmän. Eli enemmän siihen tyyliin kuin opetuksia välitetään Burmassa ja Thaimaassa.
20
Keskustelua buddhalaisuudesta / Vs: Mitä on Svabhava?
« Uusin viesti kirjoittanut Tomi Joulukuu 25, 2017, 09:51:09 ip »
Robert Wright pohti Why Buddhism is True kirjassaan tyhjyyttä ja essentioita. Hänen viittauspisteensä on psykologi Paul Bloomin ajattelussa siinä, miten mieli käyttää essentioiden projektioita saadakseen tolkua maailmasta. Eli arkisesti "persuilla on tietty essentia" jota tämän kategorian jäsenet ilmentävät, kyse ei ole ainoastaan tietyistä kategoriaan sidostuista toiminnoista ja määreistä, vaan tietystä affektiivisesti sävystä joka liittyy tähän kategoriaan. Ihmisellä on tapana projisoida näitä affektiivisiä sävyjä (Wright puhuu feelingeistä) ympäristön objekteihin. Esimerkiksi jokin lapsuuteen liittyvä esine saa tietyn erityisen merkityksen näiden kautta, jonka kautta suhde siihen on erityinen ja tuo esine poikkeaa muista samanlaisista esineistä, koska se on juuri "se" esine. Wrightin ajatus on, että viisauden kertymisen myötä näiden essentioiden projisoiminen vähenee ja niiden suhteellisuus tulee näkyviin.

Ei tuo essentioiden ihmettely ole kuulunut omaan harjoitukseen niin sitä kautta mielenkiintoista. Itse olen kiinnittänyt huomiota siihen miten mieli rakentaa samoja objekteja eri tilanteissa eri tavalla, jolloin nuo essentiat ja niihin liittyvät vedanat (mielihyväsävy) myös vaihtelevat rajusti. Mieli vaan helposti uskoo noita rakennelmiansa. Esimerkiksi itse voi tuntua eri tilanteissa olevan olemukseltaan eri asioita. Ajan kanssa sitä ymmärtää paremmin, ettei mikään niistä essentioista ole totta, vaan jotain mielen rakentamaa ja muuttuvaista. Tuossa mielessä olen huomannut että joustavuus sen suhteen etteivät ne näytä yhtä todellisilta ja ehdottomilta on parantunut. Kai takertuminen liittyy noihin essentioihin liitettyihin mielihyviin ja mielipahoihin. Jos ne näkee vain mielen pyrkimyksenä, niin halu lähteä seuraamaan noita sävyjä vähenee.

Guardianin blogistin lyhyt postaus tuosta Wrightin ajatuksesta:

https://www.theguardian.com/lifeandstyle/2017/oct/13/why-an-empty-existence-makes-sense-buddhism

Tämä nyt tälälistä yksityisajattelua.
Sivuja: 1 [2] 3 4 ... 10