Tuoreimmat viestit

Sivuja: 1 [2] 3 4 ... 10
11
Keskustelua buddhalaisuudesta / Vs: piti/sukkha ja kundaliini
« Uusin viesti kirjoittanut DQ Syyskuu 27, 2018, 09:12:48 ip »
Saanko tehdä jatkokysymyksen? Et kun osaat erotella toisistaan Chin, pitin (kundaliinin) sukkhan ja sit keskilinjassa tapahtuvan hienovaraisemman energian, niin miten tää näkyy sun intentiossa suhteessa mietiskelyyn?

Oletko samaa mieltä Leigh Brassingtonin jhanoista, vai kuvailisitko sä vaiheita jotenkin eri tavalla?

Ja mikä rooli näillä energioilla on sulle muodollisessa mietiskelyssä ja kun kohtaat muita ihmisiä töissä ja kotona?



12
Keskustelua buddhalaisuudesta / Vs: sanskrit & suomi
« Uusin viesti kirjoittanut Ekhnaton Syyskuu 24, 2018, 10:47:50 ap »
Mielenkiintoinen sanskritin sana "vitta",  sivulta Sanskrit Dictionary for Spoken Sanskrit
iso A = aa; iso I = ii; iso S= sh; jne.

वित्त    adj.             vitta      obtained      
वित्त    adj.             vitta      acquired      
वित्त    adj.             vitta      possessed      
वित्त    adj.             vitta      gained      
वित्त    n.             vitta      acquisition      
वित्त    n.             vitta      finance      
वित्त    n.             vitta      wealth      
वित्त    n.             vitta         money      
वित्त    n.             vitta        property      
वित्तवत्    adj.     vittavat      wealthy      
वित्तदन    n.     vittadana      payment      
वित्तदन    n.     vittadana      donation      
वित्तकोष    m.     vittakoSa      bank      
वित्तकोषे m. loc.     vittakoSe      in a bank      
वित्तमात्रा    f.     vittamAtrA      property      
वित्तकोषविकर्ष m.     vittakoSavikarSa      bank paper      
वित्तकोषविकर्ष m.     vittakoSavikarSa      bank bill      
वित्तकोषविकर्ष m.     vittakoSavikarSa      bank draft      
वित्तकोषः कियद्दूरे अस्ति? sent.    vittakoSaH kiyaddUre asti?      How far is the bank?      
वित्त    adj.            vitta      caught or seized by      
वित्त    adj.            vitta      celebrated      
वित्त    adj.            vitta      notorious      
वित्त    adj.            vitta      famous for      
वित्त    adj.            vitta      known      
वित्त    adj.            vitta      found      
वित्त    adj.            vitta      understood      
वित्ता    f.            vittA      taken      
वित्ता    f.            vittA      married      
वित्त    n.            vitta      second astrological mansion      
वित्त    n.            vitta      power      
वित्त    n.            vitta      anything found      
वित्त    n.            vitta      find      
वित्त    n.            vitta      goods      
वित्त    n.            vitta      substance      
वित्त    ppp.    vitta      found      
वित्तद    m.            vittada      wealth-giver      
वित्तद    m.            vittada      benefactor      
वित्तज    adj.    vittaja      produced by wealth      
वित्तक    adj.    vittaka      very famous or renowned      
वित्तप    adj.            vittapa      guarding wealth      
वित्तध    adj.            vittadha      wealth-possessing      
वित्तध       adj.     vittadha      rich      
वित्तवत्    adj.    vittavat      rich      
वित्तवत्    adj.    vittavat      possessing wealth      
वित्तवत्    adj.    vittavat      opulent      
वित्तवत्    adj.    vittavat      well off      
वित्ताढ्य    adj.    vittADhya      rich      
वित्ताढ्य    adj.    vittADhya      abounding in wealth      
वित्तागम    m.    vittAgama      acquisition of wealth      
वित्तागम    m.    vittAgama      means of making money      
वित्तहीन    adj.    vittahIna      poor      
वित्तहीन    adj.    vittahIna      destitute of wealth      
वित्तजानि    adj.    vittajAni      one who has taken a wife      
वित्तजानि    adj.    vittajAni      married      
वित्तकाम    adj.    vittakAma      avaricious      
वित्तकाम    adj.    vittakAma      desirous of wealth      
वित्तकाम    adj.    vittakAma      covetous      
वित्तकोषे    ind.    vittakoSe      in the bank      
वित्तमय    adj.    vittamaya      consisting in wealth      
वित्तपेटा    f.    vittapeTA      purse      
वित्तपेटा    f.    vittapeTA      money receptacle      
वित्तपेटी    f.    vittapeTI      purse      
वित्तपेटी    f.    vittapeTI      money receptacle      
वित्तार्थ    m.    vittArtha      expert      
वित्तार्थ    m.    vittArtha      one who knows the matter      
वित्तायन    adj.    vittAyana      procuring wealth or riches      
वित्तयति    verb vittayati   { vitt }    abandon      
वित्तयति    verb vittayati   { vitt }    give away      
वित्तगोप्तृ    m.    vittagoptR      guardian of wealth      
वित्तकाम्या    ind.    vittakAmyA      from avarice      
वित्तमात्रा    f.    vittamAtrA      sum of money      
वित्तनाथ    m.    vittanAtha                lord of wealth
13
Keskustelua buddhalaisuudesta / Vs: piti/sukkha ja kundaliini
« Uusin viesti kirjoittanut Tomi Syyskuu 19, 2018, 11:17:42 ap »
Mitenkä te arvon joogit rinnastaisitte pitin ja kundaliinin?

Onko teistä piti, kundaliini ja chi sama vai eri energia?

Tästä oli aiemmin ohimennen keskustelua "Pragmaattinen dharma ja herääminen" -thredissa, mutta tää aihe jäi vaille huomiota.

Kimi aiemmin totes et kyseessä on eri energia, koska kundaliini toimii keskilinjassa, kun taas piti ja sukkha on "taivaallisia tiloja", eli meditatiivisia tiloja, ikään kuin ympärillä.

Ois mielekästä kuulla harjoittajilta omakohtaisia näkemyksiä keskilinjan ja koetun avaruuden välisistä yhtenevyyksistä ja eroavaisuuksista. Ehkä me voidaan oppia toisiltamme jotain näin?

En kovin paljoa tunne tuota kundaliniteoriaa. Eräs kundaliinijooga-opettajaksi valmistunut sanoi kuitenkin että kyseessä on sama energia kuin piti josta tuolla ihmisellä oli myös kokemusta. Leigh Brasington, joka on pitkään opettanut jhanoja sanoi myös että kyseessä on sama ilmiö. Hän korosti myös sitä että piti voi olla kokemuksellisesti monenlainen. Veikkaisin että ne tehdyt harjoitukset ja harjoittajan oletukset ohjaavat sitä miten ja missä se koetaan. Piti voi olla missä tahansa kehon osassa eri voimakkuuksilla ja sitä voi opetella ohjailemaan.

Joskus teininä koin voimakkaan oivalluksen yhteydessä (meditaation ulkopuolella) voimakkaan energian nousemisen selkärangan tyvestä kohti kalloa. Se oli kyllä erilainen kokemus kuin piti. Energia oli paljon hienovaraisempaa.

Chi ymmärtääkseni tarkoittaa jo jotain hienovaraisempaa kuin noita aika karkeita piti -tuntemuksia, jotka voivat olla rajuudessaan jopa vähän epämiellyttäviä.

Pitistä on jonkun verran kokemusta, mutta en pitänyt sitä kovin mielenkiintoisena ilmiönä. Metta-meditaatio vie usein sukkhan kautta suoraan toiseen jhanaan ja on kai nopeampi tapa jhanoihin jos homma sujuu. Sukkha on paljon miellyttävämpi. Minulla toimi tuo menetelmä hyvin. Tosin sitten kun sain homman toimimaan niin katosi myös mielenkiinto.

Mitä merkitystä tällä on? Miksi asia sinua kiinnostaa?
14
Keskustelua buddhalaisuudesta / piti/sukkha ja kundaliini
« Uusin viesti kirjoittanut DQ Syyskuu 11, 2018, 06:22:26 ip »
Mitenkä te arvon joogit rinnastaisitte pitin ja kundaliinin?

Onko teistä piti, kundaliini ja chi sama vai eri energia?

Tästä oli aiemmin ohimennen keskustelua "Pragmaattinen dharma ja herääminen" -thredissa, mutta tää aihe jäi vaille huomiota.

Kimi aiemmin totes et kyseessä on eri energia, koska kundaliini toimii keskilinjassa, kun taas piti ja sukkha on "taivaallisia tiloja", eli meditatiivisia tiloja, ikään kuin ympärillä.

Ois mielekästä kuulla harjoittajilta omakohtaisia näkemyksiä keskilinjan ja koetun avaruuden välisistä yhtenevyyksistä ja eroavaisuuksista. Ehkä me voidaan oppia toisiltamme jotain näin?

15
Buddhalaiset ryhmät tiedottavat / Johdantokurssi zeniin 16.9.
« Uusin viesti kirjoittanut ZenCenter Syyskuu 10, 2018, 11:13:28 ap »
 Sunnuntaina 16.9.2018 klo 12:00 - 16:30.

Helsinki Zen Center, Kalevankatu 4, Helsinki

Mitä zen ja zenmeditaatio ovat? Johdantokurssi zeniin pyrkii vastaamaan näihin kysymyksiin käytännöllisesti. Kurssilla opetellaan zazenin eli zenmeditaation perusteet: istuma-asento, kävelymeditaatio sekä hengitys. Lisäksi puhutaan zenin filosofiasta ja traditiosta. Aikaa varataan myös keskustelulle siitä, minkälaisia esteitä harjoittaja tyypillisesti kohtaa, miten zeniä voi harjoittaa arjessa ja miten harjoitusta voi syventää retriiteillä tai itsenäisesti.

Kurssi antaa valmiudet osallistua Helsinki Zen Centerin toimintaan sekä harjoittaa kurssilla opittua ensimmäistä harjoitusta. Kurssimaksu 45 EUR sisältää osallistumisen yhteen vapaavalintaiseen zazeniin. Tämän jälkeen on mahdollista jatkaa tutustumista Zen Centerin toimintaan kokeilujäsenenä, jolloin saa kahden kuukauden jäsenyyden yhden kuukauden hinnalla (30 EUR / 2kk).

Tiedustelut ja ilmoittautumiset: johdanto@zazen.fi

Tiedotamme tapahtumista kalenterisivulla ja postituslistalla.

Zenin sydämessä on oivallus todellisuuden jatkuvasti muuttuvasta luonteesta ja kaikkien eri elämänmuotojen keskinäisestä yhteydestä. Tästä syystä zen ei pohjimmiltaan tähtää edes harjoittajan henkilökohtaiseen onneen, vapautumiseen tai valaistumiseen, vaan katsoo näidenkin asioiden ylitse. Paradoksaalista kyllä, eläminen tästä näkökulmasta käsin on yleensä syvästi tyydyttävää ja mielekästä.

Zen on buddhalainen traditio, joka kehittyi Kiinassa 500-luvulla ja tuli Suomeen Japanin kautta viime vuosisadan lopulla. Zenin keskeisin harjoitus on zazen eli istumameditaatio. Zenin erilaisten meditaatioharjoitusten kautta harjoittaja oppii palaamaan nykyhetken kokemiseen yhä uudelleen. Meditaation avulla usein kaaottisesti asiasta toiseen kiirehtivä mieli rauhoittuu ja keskittyy. Kun mieli on keskittynyt ja tyyni, kokemus nykyhetkestä muuttuu. Joskus, usein intensiivisen keskittymisen jälkeen, tällainen kokemus voi olla erityisen syvä, ja silloin siihen voidaan viitata sanalla kensho, joka on japania ja tarkoittaa "nähdä omaan mieleensä sellaisena kuin se on."

Vaikka zenin keskeinen harjoitus on istumameditaatio, zen sisältää myös monia muita harjoituksen muotoja, kuten kävelymeditaatio ja meditaatio työssä. Myös erilaiset seremoniat ja buddhalaisten eettisten elämänohjeiden soveltaminen omaan elämään ovat osa zenin harjoitusmahdollisuuksia. Zenin viisaus ei ole sidottu opinkappaleisiin tai kirjoitettuihin teksteihin, vaan harjoittajan on oivallettava itse. Tästä syystä yhteys elävään zenopettajaan sekä harjoittaminen yhdessä toisten kanssa ovat olennaisia tapoja opettaa ja oppia zeniä.
16
Keskustelua buddhalaisuudesta / Vs: Mitä on Svabhava?
« Uusin viesti kirjoittanut Lenngoti Syyskuu 08, 2018, 07:32:01 ap »
I want to get information about this very much. Please help me
17
Buddhalaiset ryhmät esittäytyvät / Vs: Palpung Changchub Dargye Ling Finland ry
« Uusin viesti kirjoittanut Lenngoti Syyskuu 08, 2018, 07:30:50 ap »
The feeling of me now is very glad to be with everyone here.
18
Buddhalaiset ryhmät esittäytyvät / Vs: Lootus sutra koulukunta Suomessa
« Uusin viesti kirjoittanut GagaLady Elokuu 20, 2018, 06:08:17 ap »
 kerran kuussa ja Nichiren Shoshu pappi vierailee muutaman
19
Buddhalaiset ryhmät tiedottavat / Johdantokurssi zeniin 25.8.
« Uusin viesti kirjoittanut ZenCenter Elokuu 13, 2018, 02:43:55 ip »
Lauantaina 25.8.2018 klo 10:00 - 14:45.

Helsinki Zen Center, Kalevankatu 4, Helsinki

Mitä zen ja zenmeditaatio ovat? Johdantokurssi zeniin pyrkii vastaamaan näihin kysymyksiin käytännöllisesti. Kurssilla opetellaan zazenin eli zenmeditaation perusteet: istuma-asento, kävelymeditaatio sekä hengitys. Lisäksi puhutaan zenin filosofiasta ja traditiosta. Aikaa varataan myös keskustelulle siitä, minkälaisia esteitä harjoittaja tyypillisesti kohtaa, miten zeniä voi harjoittaa arjessa ja miten harjoitusta voi syventää retriiteillä tai itsenäisesti.

Kurssi antaa valmiudet osallistua Helsinki Zen Centerin toimintaan sekä harjoittaa kurssilla opittua ensimmäistä harjoitusta. Kurssimaksu 45 EUR sisältää osallistumisen yhteen vapaavalintaiseen zazeniin. Tämän jälkeen on mahdollista jatkaa tutustumista Zen Centerin toimintaan kokeilujäsenenä, jolloin saa kahden kuukauden jäsenyyden yhden kuukauden hinnalla (30 EUR / 2kk).

Tiedustelut ja ilmoittautumiset: johdanto@zazen.fi

Tiedotamme tapahtumista kalenterisivulla sekä postituslistalla.

Zenin sydämessä on oivallus todellisuuden jatkuvasti muuttuvasta luonteesta ja kaikkien eri elämänmuotojen keskinäisestä yhteydestä. Tästä syystä zen ei pohjimmiltaan tähtää edes harjoittajan henkilökohtaiseen onneen, vapautumiseen tai valaistumiseen, vaan katsoo näidenkin asioiden ylitse. Paradoksaalista kyllä, eläminen tästä näkökulmasta käsin on yleensä syvästi tyydyttävää ja mielekästä.

Zen on buddhalainen traditio, joka kehittyi Kiinassa 500-luvulla ja tuli Suomeen Japanin kautta viime vuosisadan lopulla. Zenin keskeisin harjoitus on zazen eli istumameditaatio. Zenin erilaisten meditaatioharjoitusten kautta harjoittaja oppii palaamaan nykyhetken kokemiseen yhä uudelleen. Meditaation avulla usein kaaottisesti asiasta toiseen kiirehtivä mieli rauhoittuu ja keskittyy. Kun mieli on keskittynyt ja tyyni, kokemus nykyhetkestä muuttuu. Joskus, usein intensiivisen keskittymisen jälkeen, tällainen kokemus voi olla erityisen syvä, ja silloin siihen voidaan viitata sanalla kensho, joka on japania ja tarkoittaa "nähdä omaan mieleensä sellaisena kuin se on."

Vaikka zenin keskeinen harjoitus on istumameditaatio, zen sisältää myös monia muita harjoituksen muotoja, kuten kävelymeditaatio ja meditaatio työssä. Myös erilaiset seremoniat ja buddhalaisten eettisten elämänohjeiden soveltaminen omaan elämään ovat osa zenin harjoitusmahdollisuuksia. Zenin viisaus ei ole sidottu opinkappaleisiin tai kirjoitettuihin teksteihin, vaan harjoittajan on oivallettava itse. Tästä syystä yhteys elävään zenopettajaan sekä harjoittaminen yhdessä toisten kanssa ovat olennaisia tapoja opettaa ja oppia zeniä.
20
Keskustelua buddhalaisuudesta / Asalha puja
« Uusin viesti kirjoittanut Tengu Heinäkuu 26, 2018, 09:42:45 ap »
Huomennahan on Sakyamuni Buddhan ensimmäisen saarnan muistopäivä. Ihan inhimillistä uteliaisuuttani kyselen, että miten kukin sitä juhlistaa? Siis muutenkin kuin olemalla tekemättä pahaa.
Sivuja: 1 [2] 3 4 ... 10