Tuoreimmat viestit

Sivuja: 1 [2] 3 4 ... 10
11
Keskustelua buddhalaisuudesta / Vs: Primääri havaitsija ruumis eli keho
« Uusin viesti kirjoittanut ZenKivi Toukokuu 28, 2020, 01:19:54 ap »
Niin kirjoitin yllä taikavalkokangaasta joka tiedostaa sen mitä siihen heijastuu. Siitä maaginen. Siis suhteessa tavalliseen valkokankaaseen.

Se ei muuta itse asiaa. Onko taikavalkokangas maaginen siksi, että et osaa selittää sen tietoisuutta? Vai sen takia, että haluat sen (tietoisuuden) olevan maaginen?

12
Keskustelua buddhalaisuudesta / Vs: Primääri havaitsija ruumis eli keho
« Uusin viesti kirjoittanut Marko Toukokuu 28, 2020, 01:14:18 ap »
Miten sen maagisen elementin, eli tietoisuuden, sitten käy?

Mistä tiedät, että tietoisuus on maaginen? Onko se maaginen, koska emme osaa kenties selittää sitä? Vai onko se maaginen siksi, että haluamme sen olevan maaginen ja selittämätön?
Niin kirjoitin yllä taikavalkokangaasta joka tiedostaa sen mitä siihen heijastuu. Siitä maaginen. Siis suhteessa tavalliseen valkokankaaseen.
13
Keskustelua buddhalaisuudesta / Vs: Primääri havaitsija ruumis eli keho
« Uusin viesti kirjoittanut ZenKivi Toukokuu 28, 2020, 01:08:31 ap »
Miten sen maagisen elementin, eli tietoisuuden, sitten käy?

Mistä tiedät, että tietoisuus on maaginen? Onko se maaginen, koska emme osaa kenties selittää sitä? Vai onko se maaginen siksi, että haluamme sen olevan maaginen ja selittämätön?
14
Keskustelua buddhalaisuudesta / Vs: Primääri havaitsija ruumis eli keho
« Uusin viesti kirjoittanut Marko Toukokuu 28, 2020, 12:57:43 ap »
Mietin joskus käytettyä valkokangas/elokuva-vertausta. Itse on valkokangas, jossa asiat tapahtuvat. Sanotaan vielä että tuo valkokangas on tietoinen siitä mitä siihen heijastuu, se on siis taikavalkokangas. Mistä tiedän että kun puhumme tyhjyydestä ja itsettömyydestä ja totuudesta ja näistä, että emme puhu vain elokuvasta elokuvassa jonka todellinen olemus on valkokangas? Se että ylipäänsä pystymme tietoisesti puhumaan mistään, tuntuisi puhuvan sen puolesta että jotain muutakin on kuin elokuva. Tausta. Koska elokuva ilman taustaa ei vaan toimi.

Vai lähdemmekö linjalle, että ei ole valkokangasta eikä elokuvaa näyttelijöineen, muuta kuin suhteessa toisiinsa. Miten sen maagisen elementin, eli tietoisuuden, sitten käy?
15
Keskustelua buddhalaisuudesta / Vs: Primääri havaitsija ruumis eli keho
« Uusin viesti kirjoittanut ZenKivi Toukokuu 27, 2020, 09:48:40 ip »
Kun yritän ottaa zenin näkökulmaa tyhjyydestä, joudun menemään vähän uskon alueelle. Ajattelemaan että tältä se tyhjyys siis tuntuu ja näyttää. Jos nielen sen että minua tosiolevana katsojana ei ole olemassa.

Tyhjyys on yksi vaikeimmista asioista ymmärtää buddhalaisuudessa. Varsinkin jos tulee advaitasta (kuten minä tulin) on helppo käsittää se väärin.
Useimmat käsittävät sen siten, että mitään ei ole tai minua ei ole lainkaan olemassa. Siitä tulee silloin nihilismiä, koska ei ole mitään tosiolevaa, kuten sanoit tuossa.

Buddhalainen sanoo: Kaikki asiat ovat tyhjiä.

Hän ei tarkoita sitä, että mitään ei ole olemassa. Hän ei tarkoita, että tämä normaali maailma on illuusio. Eikä hän tarkoita, että tämä maailma ei ole todellinen.

Hän tarkoittaa, että millään asialla ei ole itseä. Ihmisellä ei ole itseä. Maailmankaikkeudella ei ole itseä.

Vähän karkea, mutta yksinkertaisuudessaan kiva esimerkki:

Jokainen asia on kuin tennispallo. Normaalisti ajattelemme, että tennispallon sisällä on jotain. Siellä on jokin itse, joka tekee siitä tennispallon. Ilman sitä se ei olisi tennispallo.
Mutta kuten hyvin tiedämme, jos avaamme tennispallon, siellä ei ole mitään. Siellä ei ole tennispallon itseä. Se on tyhjä. Siellä ei ole mitään mikä pitää kokea, tuntea tai nähdä.

Tennispallon sisällä tai ulkopuolella ei ole mitään "juttua", jotain vielä todellisempaa tennispalloa, joka pitäisi löytää että tietäisi mikä tennispallo todella on. Tennispallo on tennispallo.

Tennispallo ei katoa mihinkään vaikka me emme löydä jotain vielä0 todellisempaa tennispalloa. Se on edelleen siinä, se on keltainen ja se pomppii samalla tavalla kuin ennenkin. Tennispallo on edelleen olemassa.

Mutta, tyhjyydellä on vastinpari. Sen synonyymi, jota kutsutaan keskinäiseksi riippuvuudeksi.

Tennispallo tehdään kumista, villasta ja ilmasta. Se muodostuu näistä. Jos yksikin puuttuu, tennispalloa ei ole tai se on erilainen tennispallo. Tennispallon olemassaolo on siis riippuvainen näiden asioiden olemassaolosta. Tennispallo on siis kokonaisuus, joka muodostuu osista.

Ihminen taas muodostuu ruumiista, ajatuksista, havainnoista, tietoisuudesta ja monista, monista muista asioista. Jos yksikin puuttuu, ihminen ei ole se tietty ihminen. Ihmisen olemassaolo on siis riippuvainen näiden asioiden olemassaolosta. Ihminen on siis eri asioiden muodostama kokonaisuus. Koska asiat ovat aina hiukan erilaisia, niin ihmisetkin ovat aina hiukan erilaisia.

Sekä tennispallo että ihmiset tarvitsevat ollakseen olemassa myös muita asioita ulkopuoleltaan kuten hiiltä, aurinkoa, vettä, kasveja jne. jne. Ne taas tarvitsevat olemiseensa olemassa muita asioita. Jotka tarvitsevat muita, jotka tarvitsevat muita -näin aina loputtomiin.

Maailmankaikkeus muodostuu myös asioista kuten tennispalloista, ihmisistä ja auringoista. Maailmankaikkeudella ei ole myöskään itseä. Se on riippuvainen niistä tennispalloista, ihmisistä ja auringoista. Me vain kutsumme sitä maailmankaikkeudeksi, koska se on asioita (kaikki asiat yhdessä).

Näin kaikki asiat tarvitsevat lopulta kaikkia muita asioita ollakseen sitä mitä ne ovat. Tai ollakseen ylipäätään olemassa. Asiat ovat riippuvaisia toisistaan.Tätä tarkoitetaan keskinäisellä riippuvuudella. Mikään ei olemassa itsenäisenä, erillisenä muista. Kaikki vaikuttaa kaikkeen. Kaikki on riippuvaista kaikesta muusta.


Zenissä sanotaan mystisesti, että asiat ovat sekä olemassa että ne eivät ole olemassa. Puhutaan kahdesta totuudesta.

Normaalin elämän totuudessa tennispallo on olemassa. Se voidaan havaita ja sillä voidaan pelata. Se on todellinen.
Buddhan totuudessa tennispalloa ei ole olemassa. Miksi? Koska sillä ei ole itsenäistä olemassaoloa, sillä ei ole itseä. Se on tyhjä. Se on asioiden muodostama kokonaisuus, jota me kutsumme sanalla tennispallo. Se ei ole tässä mielessä todellinen, se on kuin illuusio.

Molemmat ovat totta. Vaikka Buddhan totuuden kannalta tennispalloa ei itsenäisenä ole olemassa, me voimme edelleen pelata sillä tennistä. Samalla tavoin minua ei itsenäisenä ole olemassa, mutta voin silti pelata sitä tennistä.


Kun ihminen oivaltaa tämän, siis ei pelkästään älyllisesti vaan käytännön tasolla, hän EI koe tyhjyyttä. Hän ei koe edes, että jotain oleellista katosi.

Tyhjyys on oivallus, jota Advaita ei tunne. Zen tuntee Advaitan kokemukset, mutta ei toisinpäin. Zenissä ajatellaan, että jotain jäi puuttumaan. Kerron siis vain selkeyden vuoksi, en arvottamisen vuoksi. Kukin on siinä, missä hän tällä hetkellä on.


Miten oivallus muuttaa ihmistä? Puhun oman kokemukseni kautta, yritän olla mahdollisimman selkeä...

Kaikesta tulee yhtäkkiä tärkeää. Ei ole enää mitään vähemmän arvokasta ja jotain enemmän arvokasta. Ei ole enää illuusiota ja tosiolevaa. Ei ole mitään todellisempaa ja epätodellisempaa. Ei ole mitään tarvetta pysyä absoluuttisessa tai irroittautua tunteista erilliseksi. Teen asioita puhtaasta mielenkiinnosta, en tarpeesta saada niistä jotain hyötyä tai saavuttaa niillä jotain.

Tarkkailija, tausta, yksi absoluuttinen, muuttumaton ykseys katoaa. Tarve tarttua johonkin, pitää jostain kiinni, lakkaa. Kaikki on liikkeessä ja muutoksessa kaiken aikaa. Kokemus koko ajan kasvavasta vapaudesta ja yhteydestä kaikkeen.

Passiivisuudesta tulee aktiivista. Tarkkailijasta tulee toimija. Elämä on sellainen, millaiseksi minä teen sen. Ja minä olen sellainen, millaiseksi elämä tekee minut. Keskinäisriippuvuus käytännön elämässä. Kokemus mahdollisuudesta muuttua ja kokemus mahdollisuudesta vaikuttaa.

Ja sitten on vielä Plop. Tämä tapahtui Japanissa luostarissa opiskellessani. Istuin portailla ja kuuntelin hidasta sadetta. Luostarin räystään alla oli puinen tynnyri, johon pisarat putoilivat. Tip, tip, tip.. Ja yhden pisaran kohdalla kuului erilainen ääni. Plop.
Siinä yhdessä äänessä katon tekijä, tynnyri, sadepilvi taivaalla, vesipisara, minä ja kaikki se mitä oli aiemmin ollut tulimme yhteen. Me teimme yhdessä Plopin. Pelkkä ääni. Pelkkä kuuleminen. Pelkkä tapahtuma. Ei ykseyttä, ei kaksinaisuutta, ei itseä -suurta tai pientä, ei toista -suurempaa tai pienempää, se ei tapahtunut minussa, se ei tapahtunut jossain muualla, se ei tapahtunut minusta riippumatta, se ei tapahtunut minun toimestani. Se vain tapahtui. Plop.


Tyhjyys tai keskinäisriippuvuus ei ole tietty kokemus tai tila. Se on portti ihmismielessä, jossa jotain putoaa tarpeettomana pois. Aivan samalla tavoin kuin ego putoaa tarpeettomana pois.



16
Keskustelua buddhalaisuudesta / Vs: Primääri havaitsija ruumis eli keho
« Uusin viesti kirjoittanut Marko Toukokuu 27, 2020, 05:34:45 ip »
Zen on kaunis, advaitakin on kaunis. En vain osaa päättää kummassa on enemmän järkeä, en tarkoita että minun pitäisi. Mutta se on aika fifty-fifty juuri nyt. Jos omaksun advaitan "totuuden" siitä että olen kokija tai katsoja, ikuinen subjekti jolle tämä maailma näyttäytyy objekteina, ja kysyn itseltäni millainen maailma ja kokemukseni olisi jos tämä olisi todella totta, minun täytyy vastata että se näyttäytyisi silloin minulle juuri tällaisena, kuin se nyt näyttäytyykin. Kun yritän ottaa zenin näkökulmaa tyhjyydestä, joudun menemään vähän uskon alueelle. Ajattelemaan että tältä se tyhjyys siis tuntuu ja näyttää. Jos nielen sen että minua tosiolevana katsojana ei ole olemassa. Toisin sanoen en tunnista zenin "totuutta" suoraan, vaan joudun miettimään jos aion olla zen, mikä kuulostaa väkinäiseltä. Tämä siis siksi, että minun on vaikea sivuuttaa näkyä siitä että tietoisuus on, että olen tietoinen, joku, tai sitten olen tietoinen ei-mitään. Jälkimmäinen kuulostaa vähän hassulta, mutta myös hauskalta... Näillä mennään nyt.
17
Keskustelua buddhalaisuudesta / Vs: Primääri havaitsija ruumis eli keho
« Uusin viesti kirjoittanut ZenKivi Toukokuu 26, 2020, 08:41:48 ip »
Advaita tarjoaa jotain konkreettista, peräti omassa itsessämme, zen ei ole yhtä vieraanvarainen. Ei se ole kumma että moni ihastuu tietoisuuteen tyhjyyden sijaan.

Totta. Zen ei tarjoa mitään konkreettista. Vapaus ei ole jotain, johon voi tarttua.
18
Keskustelua buddhalaisuudesta / Vs: Primääri havaitsija ruumis eli keho
« Uusin viesti kirjoittanut Marko Toukokuu 26, 2020, 07:46:21 ip »
Advaita tarjoaa jotain konkreettista, peräti omassa itsessämme, zen ei ole yhtä vieraanvarainen. Ei se ole kumma että moni ihastuu tietoisuuteen tyhjyyden sijaan.
19
Keskustelua buddhalaisuudesta / Vs: Haluatko miljonääriksi?
« Uusin viesti kirjoittanut ZenKivi Toukokuu 26, 2020, 07:26:17 ip »
Aina ihmiset eivät tiedä mitä etsivät, mutta ajattelevat että kun he viimein löytävät sen, he tulevat tietämään mitä se oli mikä oli hukassa.

Joillakin on vain elämäsä tunne että "jotain" puuttuu. Jos ei tiedä mitä etsii ja mihin on jättänyt sen mitä etsii, mistä tietää varmasti että jotain puuttuu? Se on vain tunne.

"Lakkaa etsimästä, liity löytäjiin."

Pitää paikkaansa. Ja jotkut lakkaavat katsomasta auringonlaskua, koska he ovat jo nähneet sellaisen. Heillä ei ole enää mitään tarvetta kokea sitä uudelleen. Se on vain tunne.
20
Keskustelua buddhalaisuudesta / Vs: Haluatko miljonääriksi?
« Uusin viesti kirjoittanut Marko Toukokuu 26, 2020, 07:18:19 ip »
Aina ihmiset eivät tiedä mitä etsivät, mutta ajattelevat että kun he viimein löytävät sen, he tulevat tietämään mitä se oli mikä oli hukassa.

Joillakin on vain elämäsä tunne että "jotain" puuttuu. Jos ei tiedä mitä etsii ja mihin on jättänyt sen mitä etsii, mistä tietää varmasti että jotain puuttuu? Se on vain tunne.

"Lakkaa etsimästä, liity löytäjiin."
Sivuja: 1 [2] 3 4 ... 10