BuddhaDharmaFoorumi

Keskustelua => Aloittelijoiden kysymykset => Aiheen aloitti: coca - Lokakuu 08, 2015, 01:18:32 ip

Otsikko: Halut
Kirjoitti: coca - Lokakuu 08, 2015, 01:18:32 ip
Ikuinen aloittelija taas piinaamassa teitä kokeneempia kysymyksillään. Jossain kohtaa koin jo saavuttaneeen sen mind setin, joka vaaditaan harjoittamiseen. Meditoin yhä päivittäin, mutta olen tehnyt sitä nyt jonkin aikaa yksin.

Ollessani viime kerralla erään zen-yhteisön meditaatioillassa, kumarsimme alttariin päin ja toistimme harjoitukseen liittyviä ohjeita. Yhteisö lupasi pitäytyä imemeästä itseensä haitallisia vaikutteita, joita voimme saada esimerkiksi viihteestä ja suuntaamasta seksuaalista energiaansa vääriin kohteisiin.

On ymmärrettävää että toimiessamme seksuaalisella alueella, liikumme heikoilla jäillä. Voimme tehdä pysyvää vahinkoa sekä itsellemme, että kumppanillemme. Seksuaalinen halu on haluista kenties voimakkain, joten se voi helposti myös tahria keskittyneen mielen.
Buddhalaisuudessa puhutaan usein siemenistä, joita teoillamme, ajatuksillamme ja sanoillamme kastelemme. Harjoittamalla meditaatiota ja kahdeksanosaosta polkua, pyrimme pitämään positiivisen elämän siemenet kukassaan ja negatiiviset, esimerkiksi vihan siemenet, heikkoina. Tämä on harjoituksen ilo ja päämäärä. Maallikko voisi tulkita opetuksen näin: mikä ikinä auttaa sinua pysymään ystävällisenä, rakastavana ja rauhallisena, on sinulle hyväksi.

Seksi ja kannabis. Ne auttavat minua pysymään rauhallisena, toisia kunnioittavana ja tyytyväisenä. Buddhalaisessa yhteisössä voi olla parempi jättää asia mainitsematta. Koen että seksiä voi harrastaa vastuullisesti yhteisymmärryksessä ja keskinäisessä kunnioituksessa rakkaansa kanssa. Kannabiksen puolestaan on todettu tarjoavan satunnaisesti käytettynä psykologista hyvinvointia lisääviä flow-tiloja ja arjen merkityksellisyyden tunnetta. On eri asia harrastaa seksiä irtosuhteissa tuntemattomien kanssa ja käyttää päihteitä holtittomasti, kuin nauttia lasi viiniä ruuan yhteydessä ja rakastella pitkäaikaisen puolisonsa kanssa. Moderni psykologia pitää sekä kohtuullista päihteidenkäyttöä, että tervettä seksielämää merkittävänä osana yksilön kokonaisvaltaista hyvinvointia. Totaalikieltäytyminen johtaa helposti väärinymmärryksiin, demonisointiin ja pelkoon. Miksi buddhalainen perinne suhtautuu niin nuivasti muunmuassa edellämainittuja haluja kohtaan? Kohtuullisuuden ja harkinnan korostaminen kuullostaisi omaan korvaani kannattavammalta. Kohtuullisuus poistaa mielestäni addiktion ja väärinkäytösten riskin.

Hieno sivusto tämä Buddha Dharma. On helppoa lähestyä askarruttavien teemojen tiimalta teitä nettiteitse. Kiitos avustanne!
Otsikko: Vs: Halut
Kirjoitti: coca - Lokakuu 08, 2015, 11:43:50 ip
Olen lukenut filosofian tenttiin koko päivän. Vaikka ketju ei ole vielä synnyttänytkään keskustelua, tahtoisin jatkaa puheenvuoroani, sillä löysin Filosofit-nimisestä kirjasta ajatuksen, johon samaistuin.

Länsimaisen filosofian historian katsotaan kulminoituvan Friedrich Nietzscheen. Hän julisti perustavansa iloisen filosofian, joka olisi vapaa elämänkielteisestä ajattelusta. Kristinusko oli jättänyt jälkensä ajan ajattelijoihin ja heidän arvoihinsa.  Nietzsche halusi kyseenalaistaa näitä maailman vallitsevia arvoja. "Hän väitti, että monet hyvinä pitämämme asiat ovat itseasiassa tapoja rajoittaa elämää tai kieltää se. Saatamme ajatella, ettei ole hyväksi hölmöillä julkisella paikalla, mikä johtaa meidät vastustamaan kiusausta tanssia iloisesti kadulla. Saatamme pitää lihan himoja synnillisinä ja rankaista itseämme niistä. Saatamme suostua tekemään puuduttavan tylsiä töitä koska pidämme niitä velvollisuutenamme. Nietzsche halusi lakkauttaa tällaiset elämänkielteiset filosofiat, jotta ihmiskunta näkisi itsensä toisin."

Buddhalainen maailma ei tunne käsitettä synti. Silti reaktio ohjeiden vastaisesta toiminnasta on samankaltainen kuin lainatussa tekstissä. Ristiriitaiset tunteet valtaavat keho-mielemme kun muistamme opettajiemme sanat toimiessamme niitä vastoin. Rankaisemme itseämme tuntemalla syyllisyyttä tai hämmennystä. Ihminen joka ei ajattele Buddhan oppeja rakastellessaan nauttii rakastelusta niin kauan kun sitä kestää. Tämän jälkeen hän nousee ylös, pukee päällensä ja keskittää mielensä siihen, mitä ikinä onkaan meneillään. Poloinen on hän, joka jää katumaan tekoaan. Oli se sitten tekona haitallinen harjoittamiselle tai ei. Mielen myrkkyjä voidaan pitää myrkkyinä vain jos tuntee niiden olevan haitaksi itselleen. Elämänmyönteisyys on hyve kelle tahansa. Todellinen Buddha rakastelee ja juo lasillisensa viiniä rauhassa häiriintymättä. Ajatus istuvasta Buddhasta on vain kuva päässämme.
Otsikko: Vs: Halut
Kirjoitti: Ekhnaton - Lokakuu 10, 2015, 11:13:15 ap
Ikuinen aloittelija taas piinaamassa teitä kokeneempia kysymyksillään. Jossain kohtaa koin jo saavuttaneeen sen mind setin, joka vaaditaan harjoittamiseen. Meditoin yhä päivittäin, mutta olen tehnyt sitä nyt jonkin aikaa yksin.

Ollessani viime kerralla erään zen-yhteisön meditaatioillassa, kumarsimme alttariin päin ja toistimme harjoitukseen liittyviä ohjeita. Yhteisö lupasi pitäytyä imemeästä itseensä haitallisia vaikutteita, joita voimme saada esimerkiksi viihteestä ja suuntaamasta seksuaalista energiaansa vääriin kohteisiin.

On ymmärrettävää että toimiessamme seksuaalisella alueella, liikumme heikoilla jäillä. Voimme tehdä pysyvää vahinkoa sekä itsellemme, että kumppanillemme. Seksuaalinen halu on haluista kenties voimakkain, joten se voi helposti myös tahria keskittyneen mielen.
Buddhalaisuudessa puhutaan usein siemenistä, joita teoillamme, ajatuksillamme ja sanoillamme kastelemme. Harjoittamalla meditaatiota ja kahdeksanosaosta polkua, pyrimme pitämään positiivisen elämän siemenet kukassaan ja negatiiviset, esimerkiksi vihan siemenet, heikkoina. Tämä on harjoituksen ilo ja päämäärä. Maallikko voisi tulkita opetuksen näin: mikä ikinä auttaa sinua pysymään ystävällisenä, rakastavana ja rauhallisena, on sinulle hyväksi.

Seksi ja kannabis. Ne auttavat minua pysymään rauhallisena, toisia kunnioittavana ja tyytyväisenä. Buddhalaisessa yhteisössä voi olla parempi jättää asia mainitsematta. Koen että seksiä voi harrastaa vastuullisesti yhteisymmärryksessä ja keskinäisessä kunnioituksessa rakkaansa kanssa. Kannabiksen puolestaan on todettu tarjoavan satunnaisesti käytettynä psykologista hyvinvointia lisääviä flow-tiloja ja arjen merkityksellisyyden tunnetta. On eri asia harrastaa seksiä irtosuhteissa tuntemattomien kanssa ja käyttää päihteitä holtittomasti, kuin nauttia lasi viiniä ruuan yhteydessä ja rakastella pitkäaikaisen puolisonsa kanssa. Moderni psykologia pitää sekä kohtuullista päihteidenkäyttöä, että tervettä seksielämää merkittävänä osana yksilön kokonaisvaltaista hyvinvointia. Totaalikieltäytyminen johtaa helposti väärinymmärryksiin, demonisointiin ja pelkoon. Miksi buddhalainen perinne suhtautuu niin nuivasti muunmuassa edellämainittuja haluja kohtaan? Kohtuullisuuden ja harkinnan korostaminen kuullostaisi omaan korvaani kannattavammalta. Kohtuullisuus poistaa mielestäni addiktion ja väärinkäytösten riskin.


Buddhalaisuus on syntynyt Intiassa aikana, jolloin mietiskely ja dhyana-tilat olivat jo olemassa. Ne olivat osa tuo ajan julkista todellisuutta, ne olivat yksi oikean tiedon lähteistä ja sen perusteista.
Nykyään asia on toisin, mietiskelyn tiloja ei pidetä oikean tiedon ja todellisuuden ymmärtämisen lähteenä. Päinvastoin, olen kuullut että mielenterveys alalla mietiskelyyn suhtaudutaan yhtenä riskitekijänä. Todellisuuden näkemistä kutsutaan harhoiksi, jotka pyritään poistamaan lääkkeiden avulla. Jne...

Palatakseni takaisin dhyana-tilohin, muinaisena aikana oli saatu selville että dhyana-tilojen savuttamisen ehtona on pidättyminen seksuaalisesta halusta ja muusta aistikohteiden halusta, kuten tuoksujen, makujen, kosketuksen ja äänien halusta, ainakin sen ajan minkä on dhyana-tilassa. Pelkkä seksuaalisesta halusta pidättyminen ei ole dhyana-tila. Dhyana-tilan saavuttaminen on kuvattu hyvin viiden esteen ylittämisenä. Tutkimalla mitkä nuo viisi estettä ovat voi ymmärtää paremmin mitä mietiskelyn tila tarkoittaa.

Dhyana-tilan saavuttaminen on yleensä pitkällä aikavälillä tapahtuva asia ja kehityslinja. Buddhalaisen opin mukaan kaikki asiat ovat olemassa suhteessa muihin asioihin, eli ne ovat tyhjiä, vailla riippumatonta olemusta. Tämän vuoksi ei mietiskely voi olla sama asiaa kuin joskus 2500 vuotta sitten, jolloin yhteisön arvot olivat melko kuin erilaiset nykyään. Mietiskelykin on olemassa suhteessa kaikkiin muihin asioihin.

K.N. Jayatilleken Early Buddhist Theory of Knowledge on hyvä johdatus tiedon perusteisiin muinaisessa maailmassa. Siinä käsitellään buddhalaisuuden lisäksi myös muita sramana-koulukuntia kuten jainalaisuutta, sekä teistisiä ajatussuuntia.
Otsikko: Vs: Halut
Kirjoitti: coca - Lokakuu 11, 2015, 11:00:12 ap
Kiitos vastauksestasi! Se oli oikein asiantunteva ja informatiivinen!

Lainaamasi teoriat dhyana-tiloista taitavat olla keskeisiä Aasian eteläosien theravada-traditioissa. Theravada on tunnettu niin hyvässä kuin pahassa kurinalaisesta säännöstöstään. Olet varmasti perehtynyt minua enemmän näihin ohjeisiin ja ymmärrät niiden tarkoituksia paremmin. Theravada-tie on minulle tuttua lähinnä nimellisesti, mutta väittäisin silti, että dhyana-tilojen järjestelmällinen tavoitteleminen ja siihen liittyvien ohjeiden noudattaminen eivät ole välttämättömiä vapauttavan kokemuksen muodostumisessa. Zen- ja theravada-traditioiden viitoittamien teiden päämäärät vaikuttavat sävyeroiltaan hieman erilaisilta, mutta zen-maailmassa kuulee usein puhuttavan valaistuneista ei-munkkiharjoittajista, jotka elävät tavallista perhe-elämää. Tietyt opettajat korostavat harjoituksen arkipäiväisyyttä. Sitä kuinka valaistumista arjen ulkopuolella ei ole, ja jos on, siitä ei ole mitään hyötyä. Voimme tarjota läheisillemme parhaan mahdollisen itsemme ja hoitaa tiskit vaikka joka päivä joutumatta kärsimään. Haha!

Niin no... Sitten on vielä nämä outokortit. Tunnetuin heistä lienee japanilainen Ikkyu. Häntäkin kutsuttiin valaistuneeksi. Hän vain harjoitti vähän omalla tavallaan viitaten kintaalla kaikenmaailman hierarkioille ja säännöstöille.

Ovatko tulokulmamme buddhalaisuuteen liian erilaiset? Myönnän tälläkin hetkellä roikkuvani kiinni ajatuksissani romantisoidusta Ikkyusta. Minä en voisi harjoittaa samalla tavalla. Silloin kyse olisi takertumisista ja niiden toteuttamisesta. Hänen kohdallaan kyse taisi olla tabujen kaatamisesta ja takertumattomuudesta buddhalaisuuden muodollisuuksiin.

Tästä seuraakin mielenkiintoinen kysymys. Onko buddhalainen itseasiassa takertunut omaan moraalikoodistoonsa?
Otsikko: Vs: Halut
Kirjoitti: Ekhnaton - Lokakuu 12, 2015, 11:18:55 ap
Kiitos vastauksestasi! Se oli oikein asiantunteva ja informatiivinen!

Lainaamasi teoriat dhyana-tiloista taitavat olla keskeisiä Aasian eteläosien theravada-traditioissa. Theravada on tunnettu niin hyvässä kuin pahassa kurinalaisesta säännöstöstään. Olet varmasti perehtynyt minua enemmän näihin ohjeisiin ja ymmärrät niiden tarkoituksia paremmin. Theravada-tie on minulle tuttua lähinnä nimellisesti, mutta väittäisin silti, että dhyana-tilojen järjestelmällinen tavoitteleminen ja siihen liittyvien ohjeiden noudattaminen eivät ole välttämättömiä vapauttavan kokemuksen muodostumisessa. Zen- ja theravada-traditioiden viitoittamien teiden päämäärät vaikuttavat sävyeroiltaan hieman erilaisilta, mutta zen-maailmassa kuulee usein puhuttavan valaistuneista ei-munkkiharjoittajista, jotka elävät tavallista perhe-elämää. Tietyt opettajat korostavat harjoituksen arkipäiväisyyttä. Sitä kuinka valaistumista arjen ulkopuolella ei ole, ja jos on, siitä ei ole mitään hyötyä. Voimme tarjota läheisillemme parhaan mahdollisen itsemme ja hoitaa tiskit vaikka joka päivä joutumatta kärsimään. Haha!

Niin no... Sitten on vielä nämä outokortit. Tunnetuin heistä lienee japanilainen Ikkyu. Häntäkin kutsuttiin valaistuneeksi. Hän vain harjoitti vähän omalla tavallaan viitaten kintaalla kaikenmaailman hierarkioille ja säännöstöille.

Ovatko tulokulmamme buddhalaisuuteen liian erilaiset? Myönnän tälläkin hetkellä roikkuvani kiinni ajatuksissani romantisoidusta Ikkyusta. Minä en voisi harjoittaa samalla tavalla. Silloin kyse olisi takertumisista ja niiden toteuttamisesta. Hänen kohdallaan kyse taisi olla tabujen kaatamisesta ja takertumattomuudesta buddhalaisuuden muodollisuuksiin.


Asia ei ole lainkaan noin. Sana Dhyana on sanskritia, se on kiinalaisten sanomana Chan, joka taas on japanilaisten ääntämänä Zen. Kyse on nimenomaan siis Chanista eli Zenistä eli Dhyanasta.
Yritin muotoilla asian mahdollisimman "ei-moraalisesti",  siten että kyseessä on joukko ehtoja ja syitä joiden vallitessa ilmenee  Dhyana.
Lähetymistapani on tieteelliseen objektiivisuuteen pyrkivä. Samalla tavoin kuin maraton-juoksijaksi aikovan pitää alistua tiettyihin sääntöihin, lainlaisuuksiin, syihin ja seurauksiin, (sama pätee mietiskelyyn). Kyse ei ole mistään muusta, ei mistään sellaisesta  kuin olet kuvitellut.
Koitapa sanoa tuo sama maraton-juoksijalle! Että mielestäsi kurinalainen harjoittelu ei ole lainkaan "vapauttavaa", eikä se sen vuoksi ole tarpeellista!
Otsikko: Vs: Halut
Kirjoitti: Tomi - Lokakuu 12, 2015, 12:51:18 ip
Olen lukenut filosofian tenttiin koko päivän. Vaikka ketju ei ole vielä synnyttänytkään keskustelua, tahtoisin jatkaa puheenvuoroani, sillä löysin Filosofit-nimisestä kirjasta ajatuksen, johon samaistuin.

Länsimaisen filosofian historian katsotaan kulminoituvan Friedrich Nietzscheen. Hän julisti perustavansa iloisen filosofian, joka olisi vapaa elämänkielteisestä ajattelusta. Kristinusko oli jättänyt jälkensä ajan ajattelijoihin ja heidän arvoihinsa.  Nietzsche halusi kyseenalaistaa näitä maailman vallitsevia arvoja. "Hän väitti, että monet hyvinä pitämämme asiat ovat itseasiassa tapoja rajoittaa elämää tai kieltää se. Saatamme ajatella, ettei ole hyväksi hölmöillä julkisella paikalla, mikä johtaa meidät vastustamaan kiusausta tanssia iloisesti kadulla. Saatamme pitää lihan himoja synnillisinä ja rankaista itseämme niistä. Saatamme suostua tekemään puuduttavan tylsiä töitä koska pidämme niitä velvollisuutenamme. Nietzsche halusi lakkauttaa tällaiset elämänkielteiset filosofiat, jotta ihmiskunta näkisi itsensä toisin."

Buddhalainen maailma ei tunne käsitettä synti. Silti reaktio ohjeiden vastaisesta toiminnasta on samankaltainen kuin lainatussa tekstissä. Ristiriitaiset tunteet valtaavat keho-mielemme kun muistamme opettajiemme sanat toimiessamme niitä vastoin. Rankaisemme itseämme tuntemalla syyllisyyttä tai hämmennystä. Ihminen joka ei ajattele Buddhan oppeja rakastellessaan nauttii rakastelusta niin kauan kun sitä kestää. Tämän jälkeen hän nousee ylös, pukee päällensä ja keskittää mielensä siihen, mitä ikinä onkaan meneillään. Poloinen on hän, joka jää katumaan tekoaan. Oli se sitten tekona haitallinen harjoittamiselle tai ei. Mielen myrkkyjä voidaan pitää myrkkyinä vain jos tuntee niiden olevan haitaksi itselleen. Elämänmyönteisyys on hyve kelle tahansa. Todellinen Buddha rakastelee ja juo lasillisensa viiniä rauhassa häiriintymättä. Ajatus istuvasta Buddhasta on vain kuva päässämme.

Mielenmyrkyt ovat mielenmyrkkyjä koska ne ovat haitallisia pysyvän onnen etsinnälle ja tuottavat kärsimystä. Kyse ei ole moraalsita tai siitä mitä Buddha käskee täkemään. Ei Nietzschekään kovin hyvää kirjoittanut kaunasta, kateudesta, julmuudesta, ahneudesta ja halusta turruttaa itsensä tietämättömyyteen. Ne ovat Buddhalaisuudessakin lähes aina osa inhimillistä olemassaoloa, mutta jotain sellaista jonka kultivoiminen ei ole viisasta ja joita ilman elo on ehtoisempaa.

Ajatus on ymmärtääkseni siinä että päihteet ja seksi tarjoavat mielihyvää ja onnea, mutta samalla niiden tarjoama onni on myös rajoittunutta. Esimerkiksi seksiin tarvitaan (yleensä) se toinen ihminen ja jonkinlainen suhde tähän. Tähän suhteeseen liittyy kaikenlaista ehdonvaraista ja jos iso osa onnestamme ja näkemyksestämme itsestämme on sidottu hyvään seksiin tämän ihmisen kanssa niin voi olla että onnemme ei ole kovin pysyvää ja painopiste on itsen ulkopuolella. Eli kun ihmissuhde muuttuu tai tylsistymme on onnemme uhanalainen. Jatkuva voimakkaiden seksuaalisten kokemusten etsiminen saa meitä ehkä laiminlyömään muita elämänalueita ja toimimaan tavoilla jotka vahingoittavat iseämme ja muiden pitkän aikavälin onnea. Aistinautintoihin liittyy voimakas halu joka on sinänsä epätyydyttävää. Tässäkin yhteiskunnassa hyvin monet ihmiset kärsivät siitä että eivät saa haluamansa kaltaista seksiä ja halu jäytää heidän onneansa päivästä päivään.

Tämä nyt ei ole argumentti olla harrastamatta seksiä vaan miettiä enemmänkin sitä että millaiset onnen lähteet ovat sellaisia jotka rakentavat pysyvää ja tasaista onnea. Näitä erilaisia onnen lähteitä on tarkoitus tutkia oman kokemuksen laboratoriossa, muuten kyse on vain turhasta auktoriteettiuskosta. Selibaattia ei tyrkytetä minusta missään yhteisössä aloittelijoille ja päihteidenkin osalta täysraittius ei välttämättä ole kaikkien kohdalla se realistinen tavoite heti. Joskus harjoittajat huomaavat että seksin perässä juoksemisesta on enemmän harmia kuin hyötyä tai että päihteet ovat heille merkittävämpien elämäntavoitteidensa tiellä. Tämän pitää kuitenkin perustua omaan oivallukseen eikä alistumiseen ulkoiselle auktoriteetille. Se että tarkastelee mitä omasta toiminnasta seuraa itselle ja muille on tavoite ja viisauden lähtökohta. Viisi harjoitusohjetta suuntaavat huomion aika keskeisiin elämän alueisiin. En nyt usko että Nietzschekään tästä kauheasti poikkeasi, naiminen ja viini ovat miellyttäviä, mutta elämässä on paljon muutakin. Se että asettaa onnen lähteet järjestykseen ei minusta ole elämän kielteisyyttä vaan inhimillistä järjen käyttöä.

Jos harjoittaa meditaatiota säännöllisesti ja osallistuu ajoittain retriiteille niin todennäköisesti huomaa että omilla toimilla on tosiaankin vaikutusta omaan mieleen. Tästä nousee tarve tarkastella omaa toimintaa uudella tavalla, joka mahdollistaa sellaisen mielen suuntaamisen joka tukee tasapainoisempaa elämää. Tämä syventää meditaatiota jne. Noiden jhanojen saavuttamiseen tarvitaan kohtuullinen vakiintunut harjoitustausta ja se että mieli on kulkenut aika lailla tähän tasapainoisempaan suuntaan. Jos menneet teot tulevat koko ajan mieleen tai mieli etsii koko ajan jotain uutta haluttavaa niin hengityksen liike ei välttämättä kykyne objektina kovin paljoa näiden kanssa kilpailemaan huomiosta. Jhanat tarjavat harjoittajalle suurempaa nautintoa kuin aistinautinnot voivat koskaan tarjota ja näin aistinautintojen painoarvo vähenee. Jos ihminen ei etsi onnea ulkoisista olosuhteista on hän suuremmassa turvassa.
Otsikko: Vs: Halut
Kirjoitti: Seagal - Lokakuu 12, 2015, 01:15:26 ip

Buddhalainen maailma ei tunne käsitettä synti. Silti reaktio ohjeiden vastaisesta toiminnasta on samankaltainen kuin lainatussa tekstissä.

Ylläoleva johtuu pitkälti siitä, että me olemme kasvaneet judeo-kristillisessä kulttuurissa, ja olemme kulttuurimme lapsia. Halusimme sitä tai emme. Siten ei ole mitenkään kummallista nähdä, että buddhalaisia ohjeita tulkitaan hieman samaan tapaan kuin kristillinen pappi tulkitsisi raamattua. Varmaankin sen takia, näitä ohjeita käytetään jonkinlaisena kieroutuneena katalyyttinen syyllisyystrippien luomiseen.

Theravada-, Zenillä, ym. on oma paikkansa. Ihmiset ovat erillaisia, ja siksi heille on erillaisia ohjeita ja polkuja olemassa. Ei voi olettaa, että jokaisesta tulisi askeetikko. Tai että jokainen olisi hedonisti. Buddhalaisuuden rikkaus on omasta mielestäni juuri siinä, että polkuja löytyy joka lähtöön. Ei tarvitse tyytyä vain yhteen, ja olettaa, että siinä oli kaikki.

Moraalisäännöstö ei itsessään ole saavutus. Se on työkalu valaistumisen saavuttamiseen, mikä tuntuu unohtuvan monelta. Ja tulee myös tietää, että säännöt ovat tarkoitettu eri tilanteisiin ja eri elämänvaiheisiin. Seksuaalinen pidäyttäytyminen on ihan hyödyllistä intensiivisessä retriitissä, jossa kaikki aika tulisi sijoittaa meditaatioon. Sille on oma aikansa ja paikkansa.

Itse olen sen verran liberaali, etten näe - etenkin siinä valossa, että monessa Yhdysvaltojen osavaltiossa on laillistettu - satunnaista pössyttelyä tai paneskelua mitenkään pahana.
Otsikko: Vs: Halut
Kirjoitti: coca - Lokakuu 12, 2015, 05:21:11 ip
Kiitos vastauksistanne ja niiden ymmärtäväisestä sävystä! Hyviä viestejä vaikka kysymykseni voikin kokea vähän ärsyttävänä.

Olen ihan tosissani miettinyt tätä juttua jo pitkään. Minulta puuttuu toki kaltaisenne kokemus ja sen myötä myös paljon ymmärrystä asiaan. Näkemykseni saattaa olla rajoittunut. Tai sitten vain erilainen.

Lainaus
Ajatus on ymmärtääkseni siinä että päihteet ja seksi tarjoavat mielihyvää ja onnea, mutta samalla niiden tarjoama onni on myös rajoittunutta
Aivan. Huumeista tai seksistä riippuvainen ei tätä nää. Hänelle seksin tai päihtyneen tilan saaminen on yhtä kuin hetkellinen onni. Ajatuskulku ei kuullosta terveeltä. Riippuvaisen hetkellinen onni on riippuvainen sen jonkin saamisesta. Henkilö ei voi muuten kokea onnea. Riippuvaisuudesta tässä ei ole kysymys. En ajattele seksiä tai päihteitä kovinkaan usein. Ne tapahtuvat yleensä aika harvoin ja spontaanisti - seksi monivuotisen rakkaan ja päihtymys ystävien kanssa. Mielestäni kyse ei ehkä ole niinkään siitä mitä tekee, vaan siitä miten tekee ja kuinka suhtautuu tekoonsa. Jos toimii teoissaan tietoisena, tässä tapauksessa kuin leikkinä, en näe siinä ongelmaa. Ajatus siitä, ettei ohimenevän ilon lähteisiin kannata ryhtyä kuullostaa kummalliselta. Kun istut meditaatioon, ymmärrät nousevasi tyynyltäsi jossain vaiheessa vaikka siinä istumimen tuntuisi kuinka hyvältä. Kuka tahansa ymmärtää myös päihtymystilan päättyvän pian. Se tulee ja menee omia aikojaan. Menkööt vaan. Se toi hupia. Nyt on jonkun muun jutun aika. Asiantilan muuttuminen ei haittaa meitä. Nautimme siitä mitä milloinkin on meneillään.

Ongelma muodostuu jos sisällämme on dissonanssi. Teemme jotain josta emme ole oikein varmoja. Koemme sisäistä ristiriitaa teostamme. Silloin teemme selkeää haittaa itsellemme. Tekomme eivät ole samassa linjassa sisäisen maailmamme kanssa. Se luo jännitteitä ja ikäviä seurauksia. Itse teko voi olla luonteeltaan neutraali (seksi), mutta mielessämme asetamme sille positiivisen tai negatiivisen latauksen.

Lainaus
Tämä nyt ei ole argumentti olla harrastamatta seksiä vaan miettiä enemmänkin sitä, millaiset onnenlähteet rakentavat pysyvää ja tasaista onnea
Tämä on mielestäni tärkeä pointti. Halujen täyttäminen tai aistinautinnot sellaisenaan eivät ole tuomaan meille mainitsemaasi tasaista onnea. On helppoa nähdä, miksi rakastava toista kunnioittava perhesuhde on irtoseksisuhdetta tasaisempi onnenlähde. Näiden seikkojen kultivoiminen on tärkeää. Sen myönnän ja pyrin sitä parhaani mukaan tekemään. En kuitenkaan näe miten tämä sulkisi aistinautintojen tuomaa mielihyvää pois. Zen-mestari ei lakkaa olemasta valaistunut mennessään vuoristorataan. Elämä on kokonaisuus, johon kuuluu monia erilaisia aspekteja. Pyrin hyväksymään ne kaikki ja nauttimaan niistä sellaisena kuin ne minulle ilmenevät kussakin hetkessä. Teen juomisesta, taiteen tekemisestä, tanssimisesta, viheltelystä jne ei välttämättä ole meille mitään sen suurempaa hyötyä. Teemme näitä asioita koska nautimme niistä. Aamuauringon noustessa ajaudun mielelläni nauttimaan sen säteistä, vaikka voisin yhtä hyvin istua varjossa. Nämä esimerkit ovat kauniin, monipuolisen elämän ilmenemismuotoja. Nekään eivät itsessään takaa meille pysyvää onnea, mutta teemme meille mieluisia asioita, koska tahdomme, nautimme niistä. Kyllähän me periaatteessa voisimme istua risti-istunnassa aamusta iltaan, mutta jotain merkillistä tuossa visiossa on. Jos ei muuta, jäisi ainakin iso siivu elämästä kokematta. Ymmärtämättömyydenkin varjolla aion lueskella Aku Ankkaa iltaisin, nauttia maukkaista ruuista perheen kanssa ja joskus köllähtää sohvan syleilyyn mukavissa viikonloppupöhnissä. Ai että!
Otsikko: Vs: Halut
Kirjoitti: Saltzmann - Lokakuu 14, 2015, 11:01:13 ip
Miten ap ajattelit, että ap-pähkäily liittyy buddhalaisuuteen? No, ehkä seksiä voisi miettiä buddhalaisittain, mutta entä päihteet?
Otsikko: Vs: Halut
Kirjoitti: Seagal - Lokakuu 14, 2015, 11:19:28 ip
Miten ap ajattelit, että ap-pähkäily liittyy buddhalaisuuteen? No, ehkä seksiä voisi miettiä buddhalaisittain, mutta entä päihteet?

Joillekkin buddhalaisille voi tulla yllätyksenä, että dharman lukemisen ulkopuolella on myös elämää...
Otsikko: Vs: Halut
Kirjoitti: Saltzmann - Lokakuu 16, 2015, 12:47:51 ap
Miten ap ajattelit, että ap-pähkäily liittyy buddhalaisuuteen? No, ehkä seksiä voisi miettiä buddhalaisittain, mutta entä päihteet?

Joillekkin buddhalaisille voi tulla yllätyksenä, että dharman lukemisen ulkopuolella on myös elämää...

Mietin noita päihteitä. Onko ne sitä mainitsemaasi elämää? Kuuluuko ne buddhalaisen elämään. Lähtökohtaisesti ei. *pipon kiristävyysvaroitus* Valoissakin on jotain noista päänsekoitusjutuista, jotta jätetään välistä. Miten sen nyt, Seagal, meni?

Tosin jotkut perimyslinjan opettajat pitää lasia (eli about 12 cl) viiniä ihan ookoona. Itsekin tykkään joskus hyvän ruoan kanssa jo maun takia. Silti en tykkää, koska minusta se lasillinenkin tuntuu, vai onko sitä tullut jotenkin herkäksi sen kanssa ja sitten se häiritsee. Mutta että huumeet. En usko, että kuuluu senkään vertaa.

Seksi nyt varmaan kuuluu parisuhteelliseen buddhalaiseen elämään enimmäkseen jossain määrin. Ainakin, jos ei päädy silti selibaattiin tai ainakin, jos haluaa lisääntyä. Muuten pitää adoptoida. Mahtaako kukaan niin ekstreemi olla eikä kai tarkoituskaan. Eikä varmaan minään additiona siinäkään mene enää kohtuuden piikkiin eikä tue mitään tarkoituksenomaista.

Otsikko: Vs: Halut
Kirjoitti: coca - Lokakuu 18, 2015, 01:50:30 ap
 
Lainaus
Kuuluuko ne buddhalaisen elämään. Lähtökohtaisesti ei.

Niin no, riippuu varmasti kovasti siitä, minkä vuoksi buddhalaisuutta harjoittaa ja kuinka tosissaan rakentaa näkemyksiään sen mukaisesti. Hmm.

Etenkin länsimainen ihminen saattaa eksotiikkapäissään pyrkiä samaistumaan rooliin buddhalainen. ''Oikea buddhalainen on sellainen tai tällainen''. Roolin täyttyessä näkemys itsestä hyvänä buddhalaisena, jopa hyvänä ihmisenä vahvistuu. Näkemyksiä perustellaan buddhalaisella tapakulttuurilla tai auktoriteetilta saaduilla ohjeilla. ''Näin buddhalaiset toimivat''. Idässä ''buddhalaiset'' tavat ovat syvästi juurtuneet kulttuuriin. Siellä perustelu saattaa olla vähän toisenlaista. Maailma nähdään näiden tapojen filtterin läpi. Ollaan hyviä vanhempia, hyviä lapsia tai hyviä ystäviä buddhalaisittain, joskin buddhalaisuus vain kevyenä, kenties huomaamattomana taustapiruna vaikuttamassa.

Sitten on tämä harjoittamisen polku. Kuten teidänkin viesteistänne sain kuvan, olette huomanneet kuinka vaikka alkoholi vaikuttaa mietiskelykykyynne ja olette vakuuttuneita siitä, että tuo mietiskelykyky tulisi pitää mahdollisimman kirkkaana olemassa koko ajan. Niinhän ne opettajat toisaalta neuvovat - pysymään mindfullina kellon ympäri. En tiedä sitten kuuluuko tältä kantilta päihteet ja seksi buddhalaiseen elämään, mutta harjoitukseen tuskin kuitenkaan...

... Paitsi tältä kantilta: Katselin muutamia päiviä sitten videota Luumukylästä. Ennen Thich Nhat Hanhin puhetta munkit opastivat meditaatiota lapsille. Munkit pyysivät lapsia istuutumaan ja olemaan juttelematta vierustoverille. He ottivat mielestäni mielenkiintoisen lähtökohdan, jolla lapset hiljenivät. ''Hengittäessäni sisään, tiedän hengittäväni sisään. Hengittäessäni ulos, tiedän hengittäväni ulos. En anna kenenkään häiritä keskittymistäni''. Kokemukseni mukaan ajatusten ja tunnetilojen takana on puhdas tietoisuus. En tiedä miksi tuota tietoisuutta kutsutaan. Sen voi kokea kun ajatusten juoksu hiljenee hetkeksi. Nauttiessa sen lasin-pari viiniä, voi ottaa sen vaikutuksen osaksi harjoitustaan. ''Hengittäessäni sisään, tunnen kuinka alkoholi vaikuttaa mielentiloihini. Hengittäessäni ulos, tunnen kuinka alkoholi vaikuttaa kehooni. En anna päihtymyksen häiritä keskittymistäni ja myötätuntoani''.

 En ole koskaan juonut alkoholia kovin mindfullina, mutta tässä viestiä kirjoittaessani huomasin, kuinka ajatuskin sen juomisesta johtaa ymmärrykseen siitä, kuinka suuret määrät tärvelevät kehoa ja mieltä.

EDIT CUT (Saltzmann)
Otsikko: Vs: Halut
Kirjoitti: ode - Lokakuu 18, 2015, 03:17:03 ip
EDIT: Poistan tästä viestini alusta moderoinnista ja omasta säätämisestäni aiheutuneen sekavan hässäkän.

Buddha opetti välttämään alkoholin käyttämistä, sillä se hämärtää moraalin tajua ja mielenselkeyttä. Tämän voi minusta huomata jo aika pienilläkin annoksilla: pari bisseä juotuaan on aavistuksen vaikeampi keskittyä todellisuuteen ja tulee vähän helpommin sanottua jotain, mitä ei muuten sanoisi.

Kaikki päihteiksi luokitellut substanssit eivät kuitenkaan vaikuta (juuri) samalla tavoin kuin alkoholi. Buddhakin opetti juuri alkoholista pidättäytymistä, vaikka hän todennäköisesti tunsi muitakin päihteitä.

Intian henkisessä skenessä vaikuttaisi muutenkin olevan aika yleistä, että alkoholiin suhtaudutaan hyvin negatiivisesti, mutta joihinkin muihin päihteisiin neutraalimmin tai jopa positiivisesti.

En kuitenkaan halua rohkaista ketään päihteilemään, sillä vaikkeivät kaikki päihteet sumentaisikaan mieltä niin kuin alkoholi, niin kaikenlainen hedonismi edesauttaa takertumista ja voi siten muodostua esteeksi vapautumiselle.
Otsikko: Vs: Halut
Kirjoitti: Saltzmann - Lokakuu 18, 2015, 04:03:21 ip
...

Seksi ja kannabis. Ne auttavat minua pysymään rauhallisena, toisia kunnioittavana ja tyytyväisenä.  ...

Et kai mitenkään voi moraaliasi tai mielentilaasi ulkoistaa huumeille ja seksille. Tai voit, mutta sitten mennään buddhalaisuuden ulkopuolelle ja otetaan siitä vain rusinat.
Otsikko: Vs: Halut
Kirjoitti: coca - Lokakuu 18, 2015, 04:11:23 ip
Rusinat ovat maukkaita.

Eikö buddhalaiseen mielenfilosofiaan kuulu ajatus siitä, miten "kaikki vaikuttaa kaikkeen"? Mielemme kerää koko ajan ikäänkuin vaikutteita ympäristöstään, mutta myös sisäisistä liikkeistään. Siksi kai sitä myötätuntoakin kehotetaan harjoittamaan. Näinollen asiat joille altistumme, muokkaavat valintojamme ja kokemustamme maailmasta. Si? Tällöin myös seksi ja päihteet voivat vaikuttaa valintoihimme. Ehkä tässä on juuri tämä saumakohta jota olen koko keskustelun ajan etsinyt. Buddhalainen näkee että seksi ja päihteet vaikuttavat mieleen (ja näinollen myös tekoihin, sanoihin, ajatuksiin...) aina ehdottoman negatiivisesti. En osaa allekirjoittaa tuota väitettä.
Otsikko: Vs: Halut
Kirjoitti: Saltzmann - Lokakuu 18, 2015, 05:49:17 ip
Rusinat ovat maukkaita.

Eikö buddhalaiseen mielenfilosofiaan kuulu ajatus siitä, miten "kaikki vaikuttaa kaikkeen"? Mielemme kerää koko ajan ikäänkuin vaikutteita ympäristöstään, mutta myös sisäisistä liikkeistään. Siksi kai sitä myötätuntoakin kehotetaan harjoittamaan. Näinollen asiat joille altistumme, muokkaavat valintojamme ja kokemustamme maailmasta. Si? Tällöin myös seksi ja päihteet voivat vaikuttaa valintoihimme. Ehkä tässä on juuri tämä saumakohta jota olen koko keskustelun ajan etsinyt. Buddhalainen näkee että seksi ja päihteet vaikuttavat mieleen (ja näinollen myös tekoihin, sanoihin, ajatuksiin...) aina ehdottoman negatiivisesti. En osaa allekirjoittaa tuota väitettä.

Joo. Rusinat on hyviä, mutta Dharma pitää miehen tien päällä. Naisetkin. T. S.
Otsikko: Vs: Halut
Kirjoitti: Saltzmann - Lokakuu 18, 2015, 06:13:14 ip
Buddha opetti välttämään alkoholin käyttämistä, sillä se hämärtää moraalin tajua ja mielenselkeyttä. Tämän voi minusta huomata jo aika pienilläkin annoksilla: pari bisseä juotuaan on aavistuksen vaikeampi keskittyä todellisuuteen ja tulee vähän helpommin sanottua jotain, mitä ei muuten sanoisi.
...
EDITKAKKONEN: CUT pyynnöstä. (Meni säädöksi, pahoittelee Saltzmann.)

Näinkin. Ehkä on joku veteen piirretty viiva, missä kohtaan hyvän teen nauttiminen kauniissa syyssäässä on enemmänkin siihen takertumista ja milloin ei. Riippuvuutta tuskin siitä voi kehittää ja jos seuraavana sateisena päivänä harmittaa, ettei voi sitä uudelleen kokea, niin elämä on aika vaikeaa ja täytyy palata ihan lähtöruutuun buddhalaisessa pelissä.

Päiteiden käytön ja seksin kanssa kuitenkin valinnat tekee itse eikä vaikkapa sää, jolle ei voi kovin paljon mitään, paitsi sen oman asennoitumisen siihen. Päinvastoin, jos sitten osaa siitä epämukavan säänkin päivästä nauttia tai olla kärsimättä siitä erityisesti, niin ei tarvise rypeä lähtöruudun rasittavuutta.
Otsikko: Vs: Halut
Kirjoitti: Saltzmann - Lokakuu 18, 2015, 06:23:37 ip
Unohdin vielä kommentoida, että rusinat on aika samsarisia. Heti alkoi tehdä mieli, mutta ruokakaapissa oli kaikkea muuta valtavasti, mutta ei rusinoita. Vähän huvittaa, että mielestäni löytyi joku valitus sille asioiden tiloille. En sentään lähde kauppaan sen takia, vaan koitan vetää treenikamat niskaan ja lähteä heittelemään tossua toisen perään. Ai jai, miten koukuttavaa. Monesti harmittaa, että latu loppuu kesken ja elämä häiritsee juoksemista. Tai joku jänne herjaa.

Toivottavasti siihen mennessä sitten olen nuo rusinat unohtanut. Silti oivallinen harjoituksen paikka. Taidan vetää sitten mandariineja rusinoiden puutteeseen. Lykkää tosin lenkille lähtöä vartin.

Ei mennyt rusinat offtopic otsikon suhteen.
Otsikko: Vs: Halut
Kirjoitti: coca - Lokakuu 18, 2015, 06:51:12 ip
Buddhalaisena oleminen on vaikeaa. Harjoittaminen on helppoa. Olen mielummin ukko joka harjoittaa buddhalaisuutta tullakseen paremmaksi ukoksi, kuin buddhalainen joka harjoittaa buddhalaisuutta tullakseen paremmaksi buddhalaiseksi.

Eikä tätä elämää kai ihan niin vakavasti tarvitse ottaa? Se vakavuus vasta kurjaa ja samsarista onkin.
Otsikko: Vs: Halut
Kirjoitti: Saltzmann - Lokakuu 18, 2015, 10:32:07 ip
Unohtui rusinat tuolla polulla.

Huomatkaa muuten -ketjua seuraavat- käydä katsomassa oden hyvää EDIT:iä.

Sitten nälän takia vedin iltapalaa nirsoilematta, vähän mitä, nyt sattui kaapeista löytymään. Nyt taas muistan, että kaapissa ei ole rusinoita. Sigh.

Siis, rusinoiden haluaminen ei ole kovin vakavaa moraalisesti, mutta mindfullnessin kannalta on, jos ne rusinat -esimerkinomaisesti- vie "tasapainon" mielestä ja mieli jää niihin roikkumaan. Paljon ongelmallisempia on monet muut halut ja varsinkin riippuvuudet, eikä aina niin moraalisiakaan.
Otsikko: Vs: Halut
Kirjoitti: coca - Lokakuu 19, 2015, 09:56:03 ap
Yritin aiemmin tarkoituksella kirjoittaa vähän provokatiivisesti mehustaakseni teistä vasta-argumentteja. Olette liian mukavia! Kokemukseni mukaan ei ole pätevää päättelyä todeta kannabiksen olevan haitallista mielelle, koska auktoriteetti (buddhalaiset opettajat)  sanoi niin. Miksi mielestänne (ei kehostanne heh heh) halujen kohteet ovat ehdoton no-no? Miksi moderoidusta päihteiden käytöstä seuraisi muka negatiivisia vaikutuksia mielelle?
Otsikko: Vs: Halut
Kirjoitti: Ekhnaton - Lokakuu 19, 2015, 10:35:20 ap
Yritin aiemmin tarkoituksella kirjoittaa vähän provokatiivisesti mehustaakseni teistä vasta-argumentteja. Olette liian mukavia! Kokemukseni mukaan ei ole pätevää päättelyä todeta kannabiksen olevan haitallista mielelle, koska auktoriteetti (buddhalaiset opettajat)  sanoi niin. Miksi mielestänne (ei kehostanne heh heh) halujen kohteet ovat ehdoton no-no? Miksi moderoidusta päihteiden käytöstä seuraisi muka negatiivisia vaikutuksia mielelle?

Cannabiksen käytön vaikutuksista on paljon tieteellistä tutkimusta. Oheisen wikipedia artikkelin mukaan se mm "heikentää koordinaatiokykyä, tasapainoa, muistia, tarkkavaisuutta, reaktioaikaa ja arvostelukykyä." Jne... Todettuja vaikutuksia on vielä paljon lisääkin. Kyseessä ei siis ole pelkkä mielipide, tai muinainen perinne.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kannabis (https://fi.wikipedia.org/wiki/Kannabis)

Buddhan mukaan, erityisesti  Abhidharmassa, kaikki halut eivät ole kielteisiä. Voi esimerkiksi haluta harjoittaa mietiskelyä, tarkkaavaisuutta tai oikeaa elinkeinoa, tai voi haluta hankkia taitoja ja käytännön tietoa voidakseen olla hyödyksi muille ihmisille ja koko ihmiskunnalle. Tällaisten halujen sanotaan olevan hyödyllisiä ja toivottavia. Katso esim Mangala Sutta tai Abhidharmakosha. Mahayanassa on parikin hieman erilaista luetteloa ansiokkaista teoista, joihin kuuluu esim teiden rakentaminen. Joka on mainittu Maitreya sutrassa. Jossakin päin pali kaanonia Buddha sanoo: "Bhikkhut älkää pelätkö hyvien tekojen tekemistä!"
Maitreya sutrassa myös Bhixut ja Bhixunit osallistuvat yleisten teiden kunnostamiseen!
Nykyaikanakin ovat Mahayanan munkit ja nunnat osallistuneet yleishyödylliseen työhön, kuten puiden istutukseen (Taiwanissa). Tämäkin on halujen toteuttamista.
______________________
Buddha Pronounces the Sutra of Maitreya Bodhisattva's Attainment of Buddhahood, Chinese Tripitaka
Otsikko: Vs: Halut
Kirjoitti: ode - Lokakuu 19, 2015, 10:37:51 ap
Buddhakaan ei kehottanut omaksumaan mitään opetusta vain siksi, että se tulee joltain auktoriteetilta - edes Buddhalta itseltään. Mites se klassinen vertaus nyt menikään: ennen hyväksymistä olisi opetuksia hyvä tutkiskella tarkasti niin kuin taitava kultaseppä tutkii ja puntaroi kultahippua.

Lueskelin muuten juuri Sutta Nipataa, ja satuin törmäämään juuri tilanteeseen sopivaan opetukseen (Pieni luku: Dhammika):

Lainaus
Maallikon, joka on mieltynyt Dhammaan,
ei tulisi juoda itseään humalaan
tai edesauttaa muiden juomista,
koska hän tietää sen johtavan sekavaan tilaan.

Hölmöt tekevät humalapäissään pahaa
ja saavat vielä muutkin mukaansa.
Tätä taitamattomuuden perustaa tulisi välttää,
tätä hölmöjen huvia, tätä hulluutta ja harhaa.

Jokainen voi minusta itse puntaroida, mikä on sopivaa ja mikä menee sekavuuden ja hulluuden puolelle.

Pidän paljon noista melko varhaisista opetuksista: niissä on jotenkin ihmis- ja maanläheinen sävy.
Otsikko: Vs: Halut
Kirjoitti: coca - Lokakuu 19, 2015, 02:46:19 ip
Ahaa! Eli Buddha pelkäsi oppilaidensa retkahtavan humalapäissään hölmöilemään!

Päihteitä ei kannata käyttää, koska ne ovat haitallisia terveydelle. Himputti. Onpa yksinkertaista. Lähestytään tätä vielä toisesta vinkkelistä.
"Harjoitan buddhalaisuutta ja mindfulnessia kokeakseni miellyttäviä tuntemuksia. Mindfulnessin energia tuntuu taianomaiselle. Harjoitan mindfulnessia, koska nautin siitä sen tuomista vaikutuksista. Rentoutuneempana satun toimimaan myös ystävällisemmin."

Kuullostaako hyvälle? Erilaissa hidastajaliikkeissä on tällaisia piirteitä. En oikein tiedä harjoitetaanko buddhalaisuutta samoin.
Otsikko: Vs: Halut
Kirjoitti: Saltzmann - Lokakuu 19, 2015, 03:02:10 ip
Ahaa! Eli Buddha pelkäsi oppilaidensa retkahtavan humalapäissään hölmöilemään!

Päihteitä ei kannata käyttää, koska ne ovat haitallisia terveydelle. Himputti. Onpa yksinkertaista. Lähestytään tätä vielä toisesta vinkkelistä.
"Harjoitan buddhalaisuutta ja mindfulnessia kokeakseni miellyttäviä tuntemuksia. Mindfulnessin energia tuntuu taianomaiselle. Harjoitan mindfulnessia, koska nautin siitä sen tuomista vaikutuksista. Rentoutuneempana satun toimimaan myös ystävällisemmin."

Kuullostaako hyvälle? Erilaissa hidastajaliikkeissä on tällaisia piirteitä. En oikein tiedä harjoitetaanko buddhalaisuutta samoin.
Kuulostaa samsariselta. Sitä paitsi, jos buddhalaiseksi ryhtyessään tekee valaa, ettei sekoita päätään, niin edelleen kyselen, että mitä tuolla on tekemistaä buddhalaisen harjoittamisen kanssa?

Voihan noin harjoittaa, mutta en kutsuisi sitä buddhalaiseksi harjoittamiseksi. New Age rusinointia?

*veiläkin ruokakaappi ammottaa tyhjyyttää rusinoiden osalta*
Otsikko: Vs: Halut
Kirjoitti: coca - Lokakuu 19, 2015, 04:49:38 ip
Vaan buddhalainen pyrkii kaikkien nautintojen tuolle puolen? Ja fanaattisuudessaan kieltäytyy nautinnoista? Vai miten ihmeessä tämä menee? Nauttiessaan teetä, buddhalainen tietää ettei oikeasti nauti. Kyseessä on vain aisti-illuusio, jota ei kannata miettiä enempää. Jos luulee nauttivansa, joutuu säikähtämään kun kärsimyksen märkä hansikas läpsähtää naamalle kupin tyhjetessä. Kuullostaa nihilistiseltä ja neuroottiselta tai vähintäänkin ankealta. Help me out!
Otsikko: Vs: Halut
Kirjoitti: ode - Lokakuu 19, 2015, 05:58:44 ip
Vaan buddhalainen pyrkii kaikkien nautintojen tuolle puolen? Ja fanaattisuudessaan kieltäytyy nautinnoista? Vai miten ihmeessä tämä menee? Nauttiessaan teetä, buddhalainen tietää ettei oikeasti nauti. Kyseessä on vain aisti-illuusio, jota ei kannata miettiä enempää. Jos luulee nauttivansa, joutuu säikähtämään kun kärsimyksen märkä hansikas läpsähtää naamalle kupin tyhjetessä. Kuullostaa nihilistiseltä ja neuroottiselta tai vähintäänkin ankealta. Help me out!

Minusta nautintoja ei tarvitse itseltään kieltää. Sen sijaan on järkevää etsiä sellaisia nautinnon ja onnen lähteitä, jotka ovat mahdollisimman kestäviä ja tuottavat mahdollisimman vähän kärsimystä.

Ryyppääminen esimerkiksi on aika huono onnellisuuden lähde. Elokuvissa käyminen on jo parempi. Meditaation tuottama ilo on vielä parempi ja Nibbana paras.

Minusta buddhalaisella polulla ei kannata olla turhan neuroottinen, mutta ei toisaalta huolimatonkaan. Kun löytää vähitellen parempia ilon lähteitä, niin huonommat tavat jäävät taakse luonnostaan.
Otsikko: Vs: Halut
Kirjoitti: coca - Lokakuu 19, 2015, 06:08:05 ip
Juuri tätä ajoin takaa. Vaikka kuinka vanhempani tulisivat kuolemaan, se ei tarkoita että heidän rakkautensa olisi ollut yhdentekevää ja heidän huolenpidostaan seuranneet tuntemukset jotenkin haitallisia. Menetykset kuuluvat elämään. Tunteetkin kuuluvat elämään. Erilaiset mielentilat kuuluvat elämään (luonnolliset arvostuksen ja ilonlähteet, "hight" esimerkiksi herkullisen ruuan nauttimisesta). Ne tulevat ja menevät. Tämä on mielestäni tärkeää ymmärtää ja hyväksyä. Sen jälkeen niiden hetkellisyyttä on helpompi arvostaa ja ottaa siitä ruuasta kaikki ilo irti! Jokainen hetki on ainutlaatuinen ja jokaista hetkeä, mielentilaa, tunnetta, aistimusta, tapaamaansa ihmistä tulisi kunnioittaa osakseen juuri sen takia, että ne auttavat muovaamaan uniikkeja hetkiä. Kohta ne menevät pois. Thay kutsuu näitä asioita elämän ihmeiksi. Haluan pysähtyä, nauttia ja jakaa nämä elämän ihmeet rakkaideni kanssa.
Otsikko: Vs: Halut
Kirjoitti: coca - Lokakuu 19, 2015, 10:43:14 ip
Olin kirjoittamassa pitkää paasausta siitä, miten asiat mielestäni ovat. Kuinka minä näen buddhalaisuuden ja sen ongelmakohdat. Oivalsin kirjoittaessani, että kaikki kritisoimani kohdat on paikattu valitsemallani zenin polulla.

Oppilas kysyi mestarilta: "Mitä sinussa on, joka saa sinut näyttämään noin rauhalliselta ja tyyneltä?"
Mestari vastasi: "Mitä sinussa on, joka saa sinut näyttämään noin rauhattomalta?"

Zenissä ei ole kyse saavuttamisesta, vaan ylimääräisen riisumisesta. Pölykerroksista puhdistettu patsas on kaunis ja siinä on kaikki mitä siinä tarvitseekin olla. Olemme jo perillä. Emme vain itse huomaa sitä.

Zazen zazen zazen.
Otsikko: Vs: Halut
Kirjoitti: ode - Lokakuu 20, 2015, 12:15:27 ip
^
Hyvä, että olet löytänyt sinua inspiroivan polun! Minuakin viehättää zenin yksinkertainen ja suora lähestymistapa. Joskus, kun tunnen olevani liian sotkeutunut teorioihin ja ideoihin (vaikkapa sitten saavuttamisesta tai riisumisesta), niin luen pari zen-runoa "lääkkeeksi". Profiilikuvassani virnistelevä Hanshan on yksi lemppareistani.
Otsikko: Vs: Halut
Kirjoitti: Seagal - Lokakuu 20, 2015, 07:10:53 ip
Mutta että huumeet. En usko, että kuuluu senkään vertaa.

Niin. Tämähän taas riippuu, että mihin - silloiseen lainsäädäntöön, terveyteen - perustelu pohjautuu. Jotenkin on typerää puhua huumeista, jos asioista koitetaan puhua sellaisina kuin ne ovat. loput löytyy blogistani. Päihde on terminä paljon neutraalimpi, eikä pohjaudu huumeiden vastaisen sodan (http://yle.fi/uutiset/huumeiden_vastainen_sota_on_havitty__nyt_etsitaan_vaihtoehtoja/7668251) (se mikä hävittiin) terminologiaan. Ja päihteistä keskuteluun meillä ei oikein ole muuta pohjaa kuin se mitä asiantuntijat ovat löytäneet eri päihteiden vaikutusaineista.  Tiiätkö, niinku tutkimalla.

(EDIT poisto loppuläppään. T. Saltzmann)
Otsikko: Vs: Halut
Kirjoitti: Saltzmann - Lokakuu 20, 2015, 09:31:34 ip
Ikäväkseni meni parillakin sen verran huumemyönteiseksi jutut, että piti toimittajan ominaisuudessa poistaa. Meikät kun on kuitenkin julkaisujen vastuussa eikä mitään laittomia positiivisesti katsastelevia juttuja pidä sääntöjemmekään mukaan postata.

Ehkä tästä voidaan kuitenkin jatkaa keskustelua karsien huumeromantiikan pois?

T. S.
Otsikko: Vs: Halut
Kirjoitti: Saltzmann - Lokakuu 20, 2015, 09:35:03 ip
Mutta että huumeet. En usko, että kuuluu senkään vertaa.

Niin. Tämähän taas riippuu, että mihin - silloiseen lainsäädäntöön, terveyteen - perustelu pohjautuu. Jotenkin on typerää puhua huumeista, jos asioista koitetaan puhua sellaisina kuin ne ovat. Päihde on terminä paljon neutraalimpi, eikä pohjaudu huumeiden vastaisen sodan (http://yle.fi/uutiset/huumeiden_vastainen_sota_on_havitty__nyt_etsitaan_vaihtoehtoja/7668251) (se mikä hävittiin) terminologiaan. Ja päihteistä keskuteluun meillä ei oikein ole muuta pohjaa kuin se mitä asiantuntijat ovat löytäneet eri päihteiden vaikutusaineista. Tiiätkö, niinku tutkimalla.
...

Olen siinä samaamieltä, että päihteitä on monenlaisia eikä alkoholikaan ole hyvä ihmiselle, varsinkaan väkevät. Alkoholistille ei ole mikään alkoholi sopivaa.

Siitä olen eri mieltä, että buddhalaisen pitäisi katsoa harjoitusohjeet lain mukaan. Ei niinkään. Kyllä lainkuuliaisuus on varmasti sopivaa sinänsä, ja laistavälittämättömyys tuskin dharman mukaista toimintaa ja sitten ne harjoitusohjeet voi katsoa sitten sieltä opetuksista. En näe näissäkään mitään ristiriitaa laissa ja harjoitusohjeissa.
Otsikko: Vs: Halut
Kirjoitti: Seagal - Lokakuu 20, 2015, 09:41:07 ip
Lainaus
Siitä olen eri mieltä, että buddhalaisen pitäisi katsoa harjoitusohjeet lain mukaan. Ei niinkään. Kyllä lainkuuliaisuus on varmasti sopivaa sinänsä, ja laistavälittämättömyys tuskin dharman mukaista toimintaa ja sitten ne harjoitusohjeet voi katsoa sitten sieltä opetuksista. En näe näissäkään mitään ristiriitaa laissa ja harjoitusohjeissa.

Se oli piikki suhtautumiseesi tekstiini, jonka uumoilin tapahtuvan. Sinänsä harmillista, että kommentoit tekstiä, jonka poistit, ja muut joutuvat tavallaan hyväksymään vain sinun tulkintasi siitä. teksti löytyy blogista. Näin he eivät voi muodostaa omaa mielipidettä tekstistäni. Eli heität lokaa, mutta et anna mahdollisuutta puolustautua. Näkisin että otit moderointityökalut väittelyn tueksi.

Ei mulla muuta.

edit: otetaan taas parin vuoden päästä uudeksi, ja katsotaan saadanko keskustelu sillä kertaa aktivoiduksi. :D
Otsikko: Vs: Halut
Kirjoitti: Saltzmann - Lokakuu 20, 2015, 09:49:30 ip
Lainaus
Siitä olen eri mieltä, että buddhalaisen pitäisi katsoa harjoitusohjeet lain mukaan. Ei niinkään. Kyllä lainkuuliaisuus on varmasti sopivaa sinänsä, ja laistavälittämättömyys tuskin dharman mukaista toimintaa ja sitten ne harjoitusohjeet voi katsoa sitten sieltä opetuksista. En näe näissäkään mitään ristiriitaa laissa ja harjoitusohjeissa.

Se oli piikki suhtautumiseesi tekstiini, jonka uumoilin tapahtuvan. Sinänsä harmillista, että kommentoit tekstiä, jonka poistit, ja muut joutuvat tavallaan hyväksymään vain sinun tulkintasi siitä. Näin he eivät voi muodostaa omaa mielipidettä tekstistäni. Eli heität lokaa, mutta et anna mahdollisuutta puolustautua. Näkisin että otit moderointityökalut väittelyn tueksi.

Ei mulla muuta.

edit: otetaan taas parin vuoden päästä uudeksi, ja katsotaan saadanko keskustelu sillä kertaa aktivoiduksi. :D

Joo. On tämä aina kerta toisensa jälkeen deja vù tämä keskustelu. Tähän asti menikin yllättävän hyvin.

Roolini on hankala kaksoisrooli. Pahoittelen, että koit, että heitin lokaa. Mietin kyllä, että poistanko koko postauksen. Alku kun oli vielä asiaa, niin jätin. Voin tietty poistaa kaiken, niin ei jää loanheittoa? Taidan poistaakin...

Meidän on täällä ihan turha alkaa miettiä, että onko nykyinen lainsäädäntö järkevä. Se on sellainen kuin on. Jos muutosta tulee, niin en siltikään aio olla sitä mieltä, että jotkut muutkin päihteet on ok harjoittajalle, mutta olen sitten vaikka tiukkapipoinen. Muut saavat olla omaa mieltänsä.
Otsikko: Vs: Halut
Kirjoitti: Seagal - Lokakuu 20, 2015, 09:55:25 ip
Jotenkin nyt tuntuu siltä, että vastaan monologiin. Suosittelen silti Saltzmann miettimään pari kertaa uusiksi, että miten meni nyt niinku omasta mielestä.
Otsikko: Vs: Halut
Kirjoitti: ode - Lokakuu 20, 2015, 10:06:21 ip
Ikäväkseni meni parillakin sen verran huumemyönteiseksi jutut, että piti toimittajan ominaisuudessa poistaa. Meikät kun on kuitenkin julkaisujen vastuussa eikä mitään laittomia positiivisesti katsastelevia juttuja pidä sääntöjemmekään mukaan postata.

Ehkä tästä voidaan kuitenkin jatkaa keskustelua karsien huumeromantiikan pois?

T. S.

Koen vaikeaksi jatkaa keskustelua foorumilla, jossa sensuuri iskee näin mielivaltaisesti.

Laitoin sensuroidun viestini kommenttina tuonne Seagalin blogiin tätä aihetta käsittelevän kirjoituksen alle.
Otsikko: Vs: Halut
Kirjoitti: Saltzmann - Lokakuu 20, 2015, 10:09:42 ip
Ikäväkseni meni parillakin sen verran huumemyönteiseksi jutut, että piti toimittajan ominaisuudessa poistaa. Meikät kun on kuitenkin julkaisujen vastuussa eikä mitään laittomia positiivisesti katsastelevia juttuja pidä sääntöjemmekään mukaan postata.

Ehkä tästä voidaan kuitenkin jatkaa keskustelua karsien huumeromantiikan pois?

T. S.

Koen vaikeaksi jatkaa keskustelua foorumilla, jossa sensuuri iskee näin mielivaltaisesti.

Laitoin sensuroidun viestini kommenttina tuonne Seagalin blogiin tätä aihetta käsittelevän kirjoituksen alle.

Ei tässä mitään mielivaltaa ole. Menen ihan sekä yleisten toimittamisen ohjeiden mukaan, että palstan keskusteluohjeiden mukaan.
Otsikko: Vs: Halut
Kirjoitti: Seagal - Lokakuu 20, 2015, 10:39:14 ip

Ei tässä mitään mielivaltaa ole. Menen ihan sekä yleisten toimittamisen ohjeiden mukaan, että palstan keskusteluohjeiden mukaan.

(Epä?)onneksi linkittämäni lehdet eivät mene samojen ohjeiden mukaisesti. Ehkä niiden päätoimittaja asuu eri todellisuudessa, ellei jopa planeetalla.
Otsikko: Vs: Halut
Kirjoitti: ode - Lokakuu 20, 2015, 10:56:16 ip
Ei tässä mitään mielivaltaa ole. Menen ihan sekä yleisten toimittamisen ohjeiden mukaan, että palstan keskusteluohjeiden mukaan.
Onko "huumeromantiikkaa" todeta, että alkoholi on yksi haitallisimmista päihteistä?
Rikkooko foorumin sääntöjä pohdiskella alkoholia koskevaa harjoitusohjetta tästä näkökulmasta?
Onko lainvastaista kirjoittaa varovaisen positiiviseen sävyyn psykedeelitutkimuksesta, joka on täysin laillinen tutkimusala siellä, missä sitä harjoitetaan?

Psykedeelitutkimusta lukuunottamatta en kirjoittanut mistään päihteisiin liittyvästä tippaakaan positiiviseen sävyyn. Siksi koen viestini sensuroimisen "huumemyönteisenä" mielivaltaiseksi toiminnaksi.

En kuitenkaan pahoita mieltäni enkä toivo mitään konflikteja tms. Foorumin ylläpito saa puolestani toimia niin kuin parhaaksi katsoo. Tahdoin vain kertoa, mitä siitä ajattelen.
Otsikko: Vs: Halut
Kirjoitti: Saltzmann - Lokakuu 20, 2015, 11:40:15 ip

Ei tässä mitään mielivaltaa ole. Menen ihan sekä yleisten toimittamisen ohjeiden mukaan, että palstan keskusteluohjeiden mukaan.

(Epä?)onneksi linkittämäni lehdet eivät mene samojen ohjeiden mukaisesti. Ehkä niiden päätoimittaja asuu eri todellisuudessa, ellei jopa planeetalla.

Ylen toimittajan jutut varmasti asiallisia ja ammattimaisesti toimitettuja. Muita linkkejä lopusta en katsonut, kun ne oli siellä osassa, jota en aikonut jättää.

Pointti on, että täällä turha miettiä, millaisia lait on, miten huumeongelmaa vois pienentää globaalisti jne.
Otsikko: Vs: Halut
Kirjoitti: Saltzmann - Lokakuu 20, 2015, 11:44:49 ip
Ei tässä mitään mielivaltaa ole. Menen ihan sekä yleisten toimittamisen ohjeiden mukaan, että palstan keskusteluohjeiden mukaan.
1. Onko "huumeromantiikkaa" todeta, että alkoholi on yksi haitallisimmista päihteistä?
2. Rikkooko foorumin sääntöjä pohdiskella alkoholia koskevaa harjoitusohjetta tästä näkökulmasta?
3. Onko lainvastaista kirjoittaa varovaisen positiiviseen sävyyn psykedeelitutkimuksesta, joka on täysin laillinen tutkimusala siellä, missä sitä harjoitetaan?

Psykedeelitutkimusta lukuunottamatta en kirjoittanut mistään päihteisiin liittyvästä tippaakaan positiiviseen sävyyn. Siksi koen viestini sensuroimisen "huumemyönteisenä" mielivaltaiseksi toiminnaksi.

En kuitenkaan pahoita mieltäni enkä toivo mitään konflikteja tms. Foorumin ylläpito saa puolestani toimia niin kuin parhaaksi katsoo. Tahdoin vain kertoa, mitä siitä ajattelen.
1. Ei.
2. Ei, kunhan ei junnata siinä, ja sitä kautta vähätellä muita päihteitä.
3. Psykedeelitutkimukset laillisia tai ei menee jo keskusteluohjeiden ohi.

Anteeksi pyydän, jos niputin sinut huumemyönteiseksi yhden kuriositeettijutun takia, koska jo aiemmin pystyin toteamaan, että et ole. Tarkoitin kuitenkin juttua. T. S.
Otsikko: Vs: Halut
Kirjoitti: ode - Lokakuu 21, 2015, 11:54:00 ap
^Ei se mitään. Ymmärrän, ettei moderaattorin tehtävä ole aina helppo.

Minusta foorumi saa vapaasti valita linjansa, ja vastaavasti "asiakkaat" saavat vapaasti valita fooruminsa. Ehkä kirjoittelen välillä vaikka Ylilaudalle. :D

Rauhaa ja rakkautta.
Otsikko: Vs: Halut
Kirjoitti: coca - Lokakuu 21, 2015, 01:35:32 ip
Yhtenäinen linja on hyvä olla. Se on välttämätöntä foorumin toiminnan kannalta. Etenkin jos tänne kirjoittelisi enemmän käyttäjiä. Kun keskustelussa käytetään objektiivisia tieteellisiä tutkimuksia ja hyvä keskustelu pysyy analyyttisellä tasolla, eikä ketään loukata,en ihan näe syytä sille miksi viestejä poistetaan. Vestien poistamisen ja auktoriteetin käyttämisen sijaan vaihtoehtoinen toimintatapa voisi olla osallistua keskusteluun ja perustella mikseivät tieteelliset löydökset ja buddhalaiset näkemykset kohtaa toisiaan. Koen että se palvelisi keskustelijoita ja sivustaseuraajia enemmän. Buddhalaisuuden perjaatteista (eli forumin keskeisestä aiheesta) tässä kuitenkin on puheltu.

Tein eilen uuden havainnon liittyen päihtymystiloihin. Tyttöystäväni oli surullinen. Pitelin häntä sylissäni ja silittelin tämän päätä. Jos tuossa tilanteessa olisin ollut päihtynyt mistään aineesta, jotain olennaista olisi puuttunut. Läsnäoloni. Olisin ollut läsnä vain näennäisesti, kuorena. Tavallaan toiset ihmiset tarvitsevat läsnäoloamme jatkuvasti. Jätämmekö heidän tarpeensa huomioimatta joka kerta, kun eristämme itsemme heistä päihtein? Toisaalta olen kuullut ihmisten raportoivan myös yhteenkuuluvuuden ja ykseyden kokemuksia tripeiltään. Teennäistä ykseyttä? Oivallukset kantavat usein myös arkimaailmaan.Vähän kuin sanoisi kaiken ruuan olevan epäterveellistä koska roskaruoka on. Maailma ei (kai) ole mustavalkoinen. Mitä tästä nyt ajattelette? Yuttadhammo Bikkhu puhui youtubessa ajatuksesta, että ei ole mitään rajaa, jossa ihminen esimekiksi humaltuu, vaan jokainen lasi lisää päihtymystä vähän. Lasillinen alkoholia on vähän tyhmyyttä ja huolimattomuutta. Monta lasia on vastaavasti paljon. Hän esitti mm. kannabiksen tuovan epätodellisia onnellisuuden tuntemuksia. Brad Warner vertasi psykedeelejä vuorikiipeilyyn. Vuorikiipeilijälle huipun saavuttaminen on täysin eri asia kuin duracell-pupulle joka käy piipahtamassa huipulla helikopterilla.
Otsikko: Vs: Halut
Kirjoitti: Seagal - Lokakuu 21, 2015, 05:24:52 ip
Ylen toimittajan jutut varmasti asiallisia ja ammattimaisesti toimitettuja. Muita linkkejä lopusta en katsonut, kun ne oli siellä osassa, jota en aikonut jättää.

Pointti on, että täällä turha miettiä, millaisia lait on, miten huumeongelmaa vois pienentää globaalisti jne.

Niin, tämä taitaa olla osa sitä suurempaa ongelmaa, että ensin hutkitaan, ja sitten vasta tutkitaan. Kun tekstejäsi lukee, niin tule hieman sellainen olo, että luitko nyt ollenkaan. Etenkin kun öyhötyksesi "huumeromantiikasta" herättää hieman hilpeyttä.

Pointtini oli, toisin kuin sinä kirjoitat, pohtia suhtautumistamme huumeisiin (tai vaikka mihin tahansa tabuun) ja pohtia sitä, onko tunnereaktiomme yhtään rationaalinen, jos alamme tarkastelemaan asiaa objektiivisesti. Vaikka siitä kuuluisasta lintuperspektiivistä. Sen jälkeen voimme miettiä, auttaakko meidän asenne, vai vahingoittaako se muita - toiminnan, keskustelun tai ajatusten tasolla.

En tiedä teikäläisestä, minä joskus kuulin pikkulinnuilta, että buddhalaisuudessa on kyse asioiden näkemisestä sellaisina kuin ne ovat ja muiden auttamisesta.
Otsikko: Vs: Halut
Kirjoitti: Seagal - Marraskuu 02, 2015, 09:42:15 ip
Saltzmann kävi vissiin nukeemassa Cocan viestin?
Otsikko: Vs: Halut
Kirjoitti: coca - Marraskuu 03, 2015, 08:19:37 ap
Joo, menee jo vähän merkilliseksi. Linkkasin tekstin, joka pui buddhalaisen tantran ja huumeiden välistä yhteyttä. Halukkaat voivat itse googlailla. Yleinen vajrayana-linjaus taitaa olla melko lailla muiden koulukuntien tapainen; ei päihteitä, ei lihaa. Mutta ovat joogit omaksuneet myös toisenlaisia näkemyksiä, jossa rikkomalla tabuja poistavat mielen kangistumia ja pyrkivät pitämään meditatiivisia tiloja yllä siitä huolimatta, että myrkyt vaikuttavat kehoon. Näin joskus vertauksen, jossa puhuttiin myrkkyä syövästä riikinkukosta. Myrkky kulkee riikinkukon elimistön läpi, muttei vaikuta lintuun mitenkään. Joissain zen-kouluissa harjoitetaan lihan osalta samaa meininkiä. Jos joku maallikko tarjoaa lahjana lihaa sisältävää ruokaa, annoksesta ei kieltäydytä, sillä kieltäytymisen nähdään tappavan hyvä aikomus. Tämä on mielestäni mielenkiintoista ja äärimmäisen ihailtavaa. Ei takerru edes oman opin sisältöihin, vaan pysyy zeneissä nauttien siitä yhdestä liha-ateriasta. Olen itse ollut muutamia vuosia kasvissyöjä ja olen joutunut muutaman kerran tilanteeseen, jossa olen olosuhteiden pakosta joutunut syömään lihaa. Sen sijaan että olisin toivottanut hetken tervetulleeksi, pyrin siirtämään ajatukseni koko ajan muualle ja syömään mahdollisimman tiedottomana. Tuolla saralla on vielä paljon kohdattavaa!
Otsikko: Vs: Halut
Kirjoitti: Seagal - Marraskuu 03, 2015, 10:11:04 ip
Kaipa Saltzmann koittaa innokkaasti tappaa keskustelua, kun foorumi on toistaiseksi pysynyt sopivassa idlauksen tilassa.

Harmi sinänsä, joskus foorumi oli aika aktiivinen, ja virkaintoisella moderoinnilla (ja päsmäröinnillä) onnistuttiin tappamaan se.

(http://i.imgur.com/29XYmgE.gif?noredirect)
Otsikko: Vs: Halut
Kirjoitti: coca - Marraskuu 04, 2015, 07:08:34 ap
Ei, kyllä forumien kuolema on ihan isompi ilmiö. Olen nauttinut forumeille kirjoittelusta paljon, joten vähän harmikseni olen seurannut kaikkien käyttämieni forumien nuukahtamista sosiaalisen median tieltä. Facebookistakin löytyy vaikka mitä erilaisia buddhalaisia yhteisöjä ja opetussivuja. Niissä ei tietenkään pääse ihan yhtä lailla keskustelemaan asiallisesti kuin tällaisilla pohjilla.
Otsikko: Vs: Halut
Kirjoitti: Ekhnaton - Marraskuu 06, 2015, 02:27:51 ip
Asia pitäisi kyetä muotoilemaan siten että sitä ei lainkaan mielletä "huumeisiin" liittyväksi. Sellainen mahdollisuus on olemassa ja käytössäkin maailmalla ja eurooppalaisissa kielissä.
Eli, Coca yritä uudestaan, toisella terminologialla!
Onhan buddhalaisuudessakin sallittuja substansseja kuten lääkkeitä, siunattuja pillereitä, viisauden nektareita jne.. Kysy ja pohdi sitä miten ne selitetään buddhalaisessa maailman käsityksessä ja olemassaolon teoriassa?
Otsikko: Vs: Halut
Kirjoitti: coca - Marraskuu 06, 2015, 11:31:24 ip
Aivan. Olisin kiinnostunut kuulemaan lisää.
Otsikko: Vs: Halut
Kirjoitti: Ekhnaton - Marraskuu 07, 2015, 11:04:03 ap
Tässä lyhyesti amritasta buddhalaisuudessa ja muissa Intian uskonnoissa https://en.wikipedia.org/wiki/Amrita (https://en.wikipedia.org/wiki/Amrita)
Siinä ei kuitenkaan selitetä sen sijaa budhalaisessa opissa. Amrita esiintyy ainakin Puhtaan Maan buddhalaisuudessa Kiinassa ja Japanissa, se ei rajoitu pelkästään Vajrayanaan. Amrita on kiinaksi "sweet dew" eli "makea aamukaste".

Asian teoreettinen osuus tarkoittaa sitä miten  ruumis ja mieli, tai aine/materia ja tietoisuus, ovat yhteydessä toisiinsa Buddhan opetuksessa?
Tätä aihetta ei suoranaisesti mainita missään sutrassa, ainakaan minun käsitykseni mukaan. Buddhalaisuudessa olemassaolon syyt ovat yleensä puhtaasti henkisiä, kuten Samskarat (tahtomukset) ja Vijñana (tietoisuus)  12 Nidanan opetuksessa. 
Buddhalaisuuden mukaan aine ei kuitenkaan ole mielestä riippumaton tekijä. Kuitenkin aine, kuten ruoka, lääke, alkoholi jne, aiheuttaa muutoksia ruumiiseen ja mieleen. Yleensä näiden vaikutusten ei katsota aiheutuvan ihmisen omasta karmasta tai menneisyyden tahtomuksista, ainakaan suoranaisesti tai pelkästään niistä.
Miten tämä  materian ja hengen välinen syy-seuraus suhde on olemassa, suhteessa tahtomuksiin, karmaan ja tietoisuuteen?

Amrita mainitaan muistini mukaan myös Mahaparinirvana sutrassa ja Lalitavistara sutrassa. Kaukoidän buddhalaisuudessa on käytännön tasolla paljonkin erilaisia nektarin kaltaisia opetuksia, joiden usein katsotaan olevan perua Taolaisuudesta, jossa on runsaasti ihmeyrttien keräämiseen liittyviä asioita. Aiheesta ei vain kerrota juuri mitään länsimaissa, koska sen pelätään olevan harhaoppista tai maallikkojen asiaa. Tätä kautta se on kuitenkin olemassa myös Zenissä, ainakin  Hakuinilla Rinzaissa ja Han Shanilla  Kiinassa.
 
Otsikko: Vs: Halut
Kirjoitti: coca - Marraskuu 13, 2015, 10:06:40 ip
Kiitos Ekhnatonille informatiivisesta viestistä! Sen verran vielä kysyisin, että liittyykö amritan käsitteeseen ajatus siitä, että rituaalinen puhdistaja nautitaan kerran elämässä, mahdollisesti kun henkilö on henkisesti siihen valmis?

Tämä lanka paisui yli odotusteni hyvin nopeasti. Keskustelu rönsyili ja saimme sen seurauksena aikaan mielenkiintoista keskustelua. Halujen sijaan olemme keskittyneet pohtimaan pääasiassa halujen kohteita. Olen pohtinut näitä asioita paljon viime aikoina. Olen yllättänyt itseni ajattelemasta usein sitä, onko tekemäni tarpeeksi ''zen'' ja sääntöjen mukaista. Tällainen ajattelu on johtanut lähinnä epävarmuuden ja sekavuuden tuntemuksiin. Vainoharhaisuus on yltänyt esimerkiksi musiikkiin. Onko sen kuunteleminen tarpeeksi zen, kun voisi yhtä hyvin olla kuuntelemattakin?

Olen tullut johtopäätökseen, että zenissä (en tunne muita koulukuntia tarpeeksi puhuakseni niiden puolesta) on enemmän kyse siitä miten tekee, kuin mitä tekee. On yhtä tekemisensä kanssa. Shunryu Suzuki kuulemma katseli oppilaidensa kanssa silloin tällöin samurai-elokuvia, Bernie Glassman polttelee sikareita ja Brad Warner soittaa hc-punkia. Käsitys istuvasta buddhasta on ainoastaan kuva päässämme. Tänään voin olla tanssiva buddha, huomenna laulava buddha. Toki voimme harjoittaa istumameditaatiota aamusta iltaan ja kieltäytyä kokemasta maailmaa ympärillämme, mutta siinä tapauksessa mielestäni menetämme jotain elämälle olennaista. Elämä on kokonaisuus johon kuuluu monenkirjava, jollei loputon joukko mahdollisuuksia. Tästä kaikesta voimme tehdä taidetta. Voimme soveltaa väkivallattomuuden, myötätunnon ja keskittymisen periaatteita kaikkiin tekoihimme. Tanssiessamme olemme yhtä kuin tanssi. Rakastellessamme olemme yhtä kuin rakasteleminen. Ilmennämme elämän monimuotoisuutta joka hetkessä. Niin kauan kuin pysymme teoistamme tietoisena ja pyrimme toiminnallame hyvään, on mielestäni yksi lysti mitä teemme. Toivottavasti asioita joiden parissa viihdymme ja josta nautimme. On selvää, että luostariolosuhteissa on pakollista asettaa tiukkoja rajoja ihmisten toiminnalle, jotta luostarielämä pysyy tarkoituksenmukaisena. Joku mainitsi aiemmin hienosti, että eri tilanteissa toimitaan eri tavoin. Luostarisäänöille on paikkansa nimenomaan luostariolosuhteissa.

Aiemmin tässä aiheessa mainittiin ajatus siitä, kuinka tietyt asiat ovat toisia ''parempia'' tehdä. Elokuvien tapittaminen on buddhalaisellekin kannattavampaa kuin tupakointi. Olen suureksi ilokseni löytänyt itselleni tärkeitä asioita, jotka ovat ns. ulkoisia, mutta jotka ovat kulkeneet mukanani iloa tuoden lapsuudesta asti. Yksi näistä on sarjakuvien lukeminen. Tintti ja Aku Ankka ovat suosikkejani. Niiden parissa olen viettänyt kullanarvoisia hetkiä; oppinut ja kokenut yhtä sun toista. Sarjakuvien maailmaan liittyy kultaisia muistoja lapsuudestani. Aion tämän viestin lähetettyäni ottaa käteeni vanhan Aku Ankka-lehden ja sukeltaa Ankkalinnan maailmaan.


https://www.youtube.com/watch?v=OAcdsbC8F60
Tässä linkki amerikkalaisen zen-opettaja Brad Warnerin puheeseen, joka käsittelee nimensä mukaisesti zeniä, syntiä ja seksiä. Ehkä jostain tämänkaltaisen pohdinnan etsimisestä viestiketjun alussa oli puhe.
Otsikko: Vs: Halut
Kirjoitti: coca - Marraskuu 14, 2015, 08:57:59 ip
https://youtu.be/9RTCNuZSCsU

Vielä toinen tosi kiinnostava puhe aiheesta.
Otsikko: Vs: Halut
Kirjoitti: Tomi - Marraskuu 19, 2015, 02:22:27 ip
Kiitos Ekhnatonille informatiivisesta viestistä! Sen verran vielä kysyisin, että liittyykö amritan käsitteeseen ajatus siitä, että rituaalinen puhdistaja nautitaan kerran elämässä, mahdollisesti kun henkilö on henkisesti siihen valmis?

Tämä lanka paisui yli odotusteni hyvin nopeasti. Keskustelu rönsyili ja saimme sen seurauksena aikaan mielenkiintoista keskustelua. Halujen sijaan olemme keskittyneet pohtimaan pääasiassa halujen kohteita. Olen pohtinut näitä asioita paljon viime aikoina. Olen yllättänyt itseni ajattelemasta usein sitä, onko tekemäni tarpeeksi ''zen'' ja sääntöjen mukaista. Tällainen ajattelu on johtanut lähinnä epävarmuuden ja sekavuuden tuntemuksiin. Vainoharhaisuus on yltänyt esimerkiksi musiikkiin. Onko sen kuunteleminen tarpeeksi zen, kun voisi yhtä hyvin olla kuuntelemattakin?


Tämä on ihan mielekäs kirjoitus meditaation ja muun elämän suhteesta, miten elää siten että se tukee elämää.

http://nirodha.fi/meditatiivinen-elama/

Pitiäisin noita viittä harjoitusohjetta tärkeimpänä. Niitä rikkoessaan todennäköisesti on jonkin mielenmyrkyn hallinnassa.
Otsikko: Vs: Halut
Kirjoitti: coca - Marraskuu 19, 2015, 09:18:29 ip
Mjoo-o... Hmm... Tjaa... Kun tuli tässä tällainen mieleen, että me olemme kaikki yksilöitä ja erilaisten olosuhteiden vaikutteiden tuotteita. Näinollen myös ulkoiset ärsykkeet vaikuttavat meihin eri tavoin. Mieti musiikkia. En tiedä mitä ikäluokkaa edustat, mutta koitan havainnollistaa mahdollisimman arkisin esimerkein. Kun rock-musiikki alkoi tehdä tuloaan, nuoret pitivät siitä kovasti. Vanhemmat paheksuivat. Nuorissa rock herätti miellyttäviä assosiaatioita. Kuka yhdisti musiikin unelmiinsa, kuka mukavaan yhdessäoloon kaveriporukassa. Vanhemmille musiikki edusti kaoottista pauketta, joka turmelisi nuoret. Johtopäätös: nauttijat nauttikoot, kauhistelijat jättäkööt rokit hyllyyn. Nykypäivänä ajankohtaisempia genrejä voisi olla vaikka hip hop ja edm. Sama ilmiö pätee oikeastaan kaikessa taiteessa. Kauhistelijalle on ihan aidosti tuhoisaa kuluttaa tällaista taidetta, kun taas sen ymmärtäjä voi kokea syviäkin inspiroitumisen tuntemuksia.

''Musiikkia valitessa ei kannata seurata muiden mielipidettä. Musiikki vaikuttaa terveyteen silloin, kun se on itse valittua ja sitä keskittyy kuuntelemaan'' sanoo Helsingin yliopiston kognitiivisen aivotutkimusyksikön johtaja Mari Tervaniemi. (HS 12.11.-15)
Otsikko: Vs: Halut
Kirjoitti: Ekhnaton - Marraskuu 20, 2015, 10:21:54 ap
https://youtu.be/9RTCNuZSCsU

Vielä toinen tosi kiinnostava puhe aiheesta.

Hyvä ja kiinnostava video.
Mielestäni Buddha ei ole sanonut mitään juuri sellaista kuin videolla oleva kaveri väittää (so. Gautama omista seksikokemuksistaan elämässään prinssinä tai aiemissa elämissään). Puhuja varmaankin viittaa tiettyyn aiheeseen joka kuitenkin on olemassa, nimittäin että nykyinen Sravakayana munkkien välittämä traditio prinssi Siddhartha Gautaman haaremielämästä vaikuttaa kovin sensuroidulta versiolta. Ei ole järkevää uskoa että Siddhartha olisi pelkästään pelannut risti-nollaa tai täyttänyt sanaristikkoja haaremineitojensa kanssa, jota sravakayanan versio tapahtumista yrittää meille kertoa!
Totuuden mukaisempi versio löytyy Mahayanan piiristä, jossa sielläkään ( esim Lalitavistara sutra) ei keskitytä tämän  Siddhartha Gautaman elämänvaiheen kuvaamiseen mitenkään ylenpalttisesti.
Siddharthalla on ollut useampi kuin yksi puoliso, Paali suttissa tunnetaan vain Yasodhara, kun taas  Mahayanan Lalita-Vistara sutrassa Siddharthan puoliso on nimeltään Gopa. Etienne Lamotten, ja tiibetiläisen Blue Annals -historiakirjan mukaan, Siddharthalla oli kaksi puolisoa: Yasodhara ja Gopa.
Lamotte on löytänyt vielä kolmannenkin vaimon, joka tunnetaan nimellä Mrigaja, hänet on mainittu Mulasarvastivadin Vinayassa.
Arya Nagarjunan Mahayana Upadesassa on mainittu kaksi puolisoa: Gopa ja Yasodhara, joista Gopa on ensimmäinen puoliso. Gopa on myös ainoa puoliso, joka on mainittu Lalitavistara sutrassa.
Kurtisaanien eli haaremineitojen lukumäärä Siddharthan palatsissa, tai palatseissa, on Mulasarvastivadin Vinayan mukaan ollut 60 000, ja Mahayanan mukaan 84 000 (näin sen meille kertoo Drikung Kagyu -perinne).


Toisenlaista aspektia aiheeseen nykyaikana löytyy tässä kirjassa (joka on käännetty suomeksikin)
www.amazon.com/Sex-Not-Compulsory-Liz-Hodgkinson/dp/0862872294 (http://www.amazon.com/Sex-Not-Compulsory-Liz-Hodgkinson/dp/0862872294)
Otsikko: Vs: Halut
Kirjoitti: coca - Marraskuu 20, 2015, 11:03:44 ip
Aihetta sen enempää tuntevana voin vain kysyä, että eikö opinkappaleiden legimiteettiä nimenomaan vahvistaisi se, että Siddharta olisi nuoruusvuosinaan kokenut seksin ja näin ollen puhunut selibaatin puolesta omasta kokemuksestaan?

Ihan vain kontrastin vuoksi tahtoisin nostaa esiin ajatuksen myös siitä, että monet meditaatio-opettajat pitävät seksiä pyhänä toimituksena, joka voi nimenomaan tukea yksilön henkistä kehitystä.
Otsikko: Vs: Halut
Kirjoitti: Ekhnaton - Marraskuu 21, 2015, 10:36:15 ap
Perimmältään kysymys on siitä onko aistihalun maailman ylittävä olemassaolon taso olemassa?
Jos ei usko sen olevan olemassa, miksi sitten lainkaan harjoittaa mietiskelyä??
Mietiskely (so dhyana) määrittelyn mukaan tarkoittaa nimenomaan dhyana-maailman tason ja kokemisen saavuttamista, joka on aistimaailman yläpuolella ja on siten eri asia kuin aistihalun maailma (eli kamadhatu).
Buddhalaisuus ei väitä etteikö kamadhatukin ole ihan hyvä asia.
Otsikko: Vs: Halut
Kirjoitti: coca - Marraskuu 21, 2015, 01:59:37 ip
Lueskelin pintaraapaisulla noista jhanoista. Ilmeisesti ne ovat ihmisille tuttuja Theravada-perinteestä. Sille onkin ominaista Theravadan kaavamaisuus. Toisaalta se antaa suoraviivaisen (kenties tehokkaan) tien meditaation päämääriin.

Ymmärsin, että jhanat mielessä pitäen meditoisimme ikäänkuin tyhjentääksemme mielemme. En ole varma mitä sen jälkeen jää jäljelle. Oman kokemukseni mukaan ajatukset heikkenevät, jopa katoavat melko nopeasti säännöllisen meditaatioharjoituksen alettua. Kuitenkin jalustalta noustessa ei mene kovinkaan montaa tuntia, kun mieli on jo vanhassa takertuvassa muotissaan. Mitä sanoisit, Ekhnaton, mitä ajatusten lakkaamisen jälkeen? Emmehän me voi istua tyynyllämme blisseissä ikuisesti!

 Lähteistä en ole nyt kovinkaan varma, mutta muistaakseni Dalai Lama puhuu mielen kehittämisestä niin, että oppisimme korvaamaan tuhoisia ajatuksia positiivisilla. Harjoittaisimme mieltämme myötätuntoisemmaksi meditaation ja altruismin avulla ja näin mieli tuottaisi selkeitä positiivisia ajatuksia. Taas se "water the good seeds"-idea.
Otsikko: Vs: Halut
Kirjoitti: Ekhnaton - Marraskuu 23, 2015, 10:27:42 ap
Lueskelin pintaraapaisulla noista jhanoista. Ilmeisesti ne ovat ihmisille tuttuja Theravada-perinteestä. Sille onkin ominaista Theravadan kaavamaisuus. Toisaalta se antaa suoraviivaisen (kenties tehokkaan) tien meditaation päämääriin.

Ymmärsin, että jhanat mielessä pitäen meditoisimme ikäänkuin tyhjentääksemme mielemme. En ole varma mitä sen jälkeen jää jäljelle. Oman kokemukseni mukaan ajatukset heikkenevät, jopa katoavat melko nopeasti säännöllisen meditaatioharjoituksen alettua. Kuitenkin jalustalta noustessa ei mene kovinkaan montaa tuntia, kun mieli on jo vanhassa takertuvassa muotissaan. Mitä sanoisit, Ekhnaton, mitä ajatusten lakkaamisen jälkeen? Emmehän me voi istua tyynyllämme blisseissä ikuisesti!


Dhyanan eli jhanan jälkeen tulee vipassana eli vipashyana, voit katsoa mitä noiden sanojen kohdalta löytyy? Asia on tietenkin olemassa myös Zenissä, Koan-harjoitukset kuuluvat (käsitykseni mukaan) vipashyana mietiskelyyn. Tyyneyden saavuttamisen jälkeen tulee todellisuuden suora näkeminen, tämän saavuttamiseksi voi alkaa mietiskellä koaneja tai muita vipashyana harjoituksia.
Lisäksi on olemassa aihe mietiskelyn ja sen jälkeisen tilan yhdistäminen tai yhdistyminen, jossa pitäisi löytyä joukko erilaisia ohjeita.
Otsikko: Vs: Halut
Kirjoitti: Samoha - Marraskuu 23, 2015, 07:29:55 ip
Ymmärsin, että jhanat mielessä pitäen meditoisimme ikäänkuin tyhjentääksemme mielemme. En ole varma mitä sen jälkeen jää jäljelle. Oman kokemukseni mukaan ajatukset heikkenevät, jopa katoavat melko nopeasti säännöllisen meditaatioharjoituksen alettua. Kuitenkin jalustalta noustessa ei mene kovinkaan montaa tuntia, kun mieli on jo vanhassa takertuvassa muotissaan. Mitä sanoisit, Ekhnaton, mitä ajatusten lakkaamisen jälkeen? Emmehän me voi istua tyynyllämme blisseissä ikuisesti!

Lyhyt Thai Forest -perinteen opetus siitä mitä tuossa kannattaa tehdä:
Lainaus
Ajaan Sao's Teaching:

After he had left this level of concentration and came to see Ajaan Sao, he was told, "This level of concentration is fixed penetration (appana samadhi). You can rest assured that in this level of concentration there is no insight or knowledge of anything at all. There's only the brightness and the stillness. If the mind is forever in that state, it will be stuck simply on that level of stillness. So once you've made the mind still like this, watch for the interval where it begins to stir out of its concentration. As soon as the mind has a sense that it's beginning to take up an object — no matter what object may appear first — focus on the act of taking up an object. That's what you should examine."

http://www.accesstoinsight.org/lib/thai/phut/sao.html
Otsikko: Vs: Halut
Kirjoitti: Samoha - Marraskuu 23, 2015, 07:41:15 ip
Kun mieli ottaa kontaktia aistikohteisiin, siihen taitaa tulla aina mukaan jotain ekstrakamaa sen pelkän aistien välittämän infon päälle.

Lainaus
“They are not sensual pleasures [kāma], the pretty things in the world:
a person’s sensual pleasure [kāma] is lustful intention;
the pretty things remain just as they are in the world,
but the wise remove the desire for them.

“And what, bhikkhus, is the source and origin of sensual
pleasures? Contact is their source and origin.

Anguttara Nikaya 6.63
Otsikko: Vs: Halut
Kirjoitti: Samoha - Marraskuu 23, 2015, 07:50:50 ip
Tuollaisista taipumuksista pitäisi kai päästä eroon ja ne jhana-tilat on siinä avuksi:

Lainaus
“Again, with the abandoning of pleasure and pain, and with the previous disappearance of joy and grief, a bhikkhu enters upon and abides in the fourth jhāna, which has neither-pain-nor-pleasure and purity of mindfulness due to equanimity.
...
“When his concentrated mind is thus purified, bright, unblemished, rid of imperfection, malleable, wieldy, steady, and attained to imperturbability, he directs it to knowledge of the destruction of the taints. He understands as it actually is: ‘This is suffering’;…‘This is the origin of suffering’;…‘This is the cessation of suffering’;…‘This is the way leading to the cessation of suffering’;…‘These are the taints’;…‘This is the origin of the taints’;…‘This is the cessation of the taints’;…‘This is the way leading to the cessation of the taints.’
...
“When he knows and sees thus, his mind is liberated from the taint of sensual desire, from the taint of being, and from the taint of ignorance. When it is liberated there comes the knowledge: ‘It is liberated.’ He understands: ‘Birth is destroyed, the holy life has been lived, what had to be done has been done, there is no more coming to any state of being.’

https://suttacentral.net/en/mn27

Lainaus
At Sāvatthī. “Bhikkhus, I say that the destruction of the taints is for one who knows and sees, not for one who does not know and does not see. For one who knows what, for one who sees what, does the destruction of the taints come about? ‘Such is form, such its origin, such its passing away; such is feeling ... such is perception … such are volitional formations … such is consciousness, such its origin, such its passing away’: it is for one who knows thus, for one who sees thus, that the destruction of the taints comes about.
...
with happiness as proximate cause, concentration;
with concentration as proximate cause, the knowledge and vision of things as they really are;
with the knowledge and vision of things as they really are as proximate cause, revulsion;
with revulsion as proximate cause, dispassion;
with dispassion as proximate cause, liberation;
with liberation as proximate cause, the knowledge of destruction.

https://suttacentral.net/en/sn12.23
Otsikko: Vs: Halut
Kirjoitti: Samoha - Marraskuu 23, 2015, 08:02:04 ip
Siis jhana-tilojen puhdistama ja kirkas mieli näkee asiat niinkuin ne todella on ja sitä kautta voi päästä eroon noista mielen "taints" jutuista, aasavista.

taint of sensual desire - kāmāsava
taint of being - bhavāsava
taint of ignorance - avijjāsava

Kāma, m. pleasure; lust; enjoyment; an object of sensual enjoyment.
Bhava, m. the state of existence.

Lainaus
"The āsavas or taints are a classification of defilements considered in their role of sustaining the forward movement of the process of birth and death. The commentaries derive the word from a root su meaning "to flow." Scholars differ as to whether the flow implied by the prefix ā is inward or outward; hence some have rendered it as "influxes" or "influences," others as "outflows" or "effluents." A stock passage in the suttas indicates the term's real significance independently of etymology when it describes the āsavas as states "that defile, bring renewal of existence, give trouble, ripen in suffering, and lead to future birth, aging and death" (MN 36.47; I 250). Thus other translators, bypassing the literal meaning, have rendered it "cankers," "corruptions," or "taints." The three taints mentioned in the Nikāyas are respectively synonyms for craving for sensual pleasures, craving for existence, and ignorance. [The fourth āsava, attachment to views, appears in the commentaries.] When the disciple's mind is liberated from the taints by the completion of the path of arhantship, he reviews his newly won freedom and roars his lion's roar: "Birth is destroyed, the spiritual life has been lived, what had to be done has been done; there is no more coming back to any state of being." --Bhikkhu Bodhi
https://en.wikipedia.org/wiki/Asava

Lainaus
Sabbaasava-sutta
Sutta kaikista mielenkuohuista

Mestari puhui seuraavasti:

”Munkit, näin teille sanon: mielenkuohuista pääsee eroon se, joka tietää ja näkee, ei se, joka ei tiedä eikä näe. Tietää ja näkee mitä? Viisaan tutkiskelun ja epäviisaan tutkiskelun. Kun munkki tutkiskelee epäviisaasti, ilmenemättömät mielenkuohut ilmenevät, ja jo ilmenneet mielenkuohut lisääntyvät. Kun munkki tutkiskelee viisaasti, ilmenemättömät mielenkuohut eivät ilmene, ja jo ilmenneet mielenkuohut hylätään. On sellaisia mielenkuohuja, jotka hylätään näkemällä; sellaisia, jotka hylätään hillitsemällä; sellaisia, jotka hylätään käyttämällä; sellaisia, jotka hylätään kestämällä; sellaisia, jotka hylätään välttämällä; sellaisia, jotka hylätään tuhoamalla; ja sellaisia, jotka hylätään kehittämällä.
...
Kääntänyt Tae Hye Sunim
https://suttacentral.net/fi/mn2
Otsikko: Vs: Halut
Kirjoitti: coca - Marraskuu 24, 2015, 07:57:28 ap
Annan itseni heittäytyä hetkeksi mielikuviin. Luettuani viestinne, mieleeni piirtyi kuva ihmisestä, joka on vetäytynyt ja ameebamainen. Hän on vapautunut elämän kärsimyksestä, mutta myös iloista ja rakkaudesta, jota elämä tarjoaa. Elämä on asettanut ansoja, joista kieltäytymällä ei varmasti tipahda pyydykseen. Toisaalta samalla ansaa ympäröivä kaunis metsä jää tutkimatta. Jotain paradoksaalista tai irrationaalista tuossa kuitenkin tapahtuu, sillä esimerkiksi Thai-tradition kenties tunnetuin munkki Ajahn Chahn vaikutti nauttivan elämänsä joka hetkestä.

Luopuminen on kivulias prosessi ja harjoituksen nimissä siitä tulee tehdä tietoinen valinta. Uskon kuitenkin, että perheellinen mies tekee suurimman rakkauden teon nimenomaan elämällä perheensä kanssa. Jos valaistuminen on jotain arkemme ulkopuolella, en koe siitä olevan mitään iloa. Näkemyksemme saattavat poiketa toisistaan. Uskon kuitenkin, että suurin mahdollinen lahja jota voimme ihmisille antaa, on vilpitön läsnäolomme.

Elämä antaa meille maukkaita hedelmiä. Miksemme nauttisi näistä hedelmistä?
Otsikko: Vs: Halut
Kirjoitti: Tomi - Marraskuu 24, 2015, 11:07:51 ap
Annan itseni heittäytyä hetkeksi mielikuviin. Luettuani viestinne, mieleeni piirtyi kuva ihmisestä, joka on vetäytynyt ja ameebamainen. Hän on vapautunut elämän kärsimyksestä, mutta myös iloista ja rakkaudesta, jota elämä tarjoaa. Elämä on asettanut ansoja, joista kieltäytymällä ei varmasti tipahda pyydykseen. Toisaalta samalla ansaa ympäröivä kaunis metsä jää tutkimatta. Jotain paradoksaalista tai irrationaalista tuossa kuitenkin tapahtuu, sillä esimerkiksi Thai-tradition kenties tunnetuin munkki Ajahn Chahn vaikutti nauttivan elämänsä joka hetkestä.

Luopuminen on kivulias prosessi ja harjoituksen nimissä siitä tulee tehdä tietoinen valinta. Uskon kuitenkin, että perheellinen mies tekee suurimman rakkauden teon nimenomaan elämällä perheensä kanssa. Jos valaistuminen on jotain arkemme ulkopuolella, en koe siitä olevan mitään iloa. Näkemyksemme saattavat poiketa toisistaan. Uskon kuitenkin, että suurin mahdollinen lahja jota voimme ihmisille antaa, on vilpitön läsnäolomme.

Elämä antaa meille maukkaita hedelmiä. Miksemme nauttisi näistä hedelmistä?

Kannattaa varmaan miettiä että mistä nuo mielikuvat ovat peräisin. Suora kosketus varhaiseen buddhalaisuuteen on kuitenkin todennäköisesti aika kapea. Mieleen voi hiipiä helposti kuvastoa ihan muista perinteistä ja niiden piirissä suoritetusta luopumisesta. Harjoittaja luopuu siitä mikä on raskasta, mikä tuottaa kärsimystä ja sitoo itsekkyyteen. Ei siksi että näin "tulisi tehdä" vaan sen vuoksi että näkee itse omassa kokemuksessa näiden asioiden olemuksen ja luopumisen ilon. Tämä voi tapahtua ihan hyvin perheen piirissä kuin missä tahansa muuallakin. Jos aikaa on irroittautua muista velvoitteista ja touhuista viisauden kehittämiseen niin tämä edistää luopumista. Ihmisellä joka kuitenkin pyrkii elättämään itsensä omalla työllään ja on ehkä vastuussa alaikäisten kasvattamisesta on kuitenkin velvollisuuksia muita kohtaan joiden täyttäminen on tärkeää ja kunniallista. Mitä enemmän ihminen on luopunut siitä mikä on raskasta, himosta, vihamielisyydestä ja itsekkyydestä niin sitä enemmän hän tosiaan voi antaa ympäristölleen.
Otsikko: Vs: Halut
Kirjoitti: Samoha - Marraskuu 24, 2015, 05:09:59 ip
Aihetta sen enempää tuntevana voin vain kysyä, että eikö opinkappaleiden legimiteettiä nimenomaan vahvistaisi se, että Siddharta olisi nuoruusvuosinaan kokenut seksin ja näin ollen puhunut selibaatin puolesta omasta kokemuksestaan?

Vähän tuohon suuntaanhan se on kerrottu aistinautintojen osalta:
 
Lainaus
“Māgandiya, formerly when I lived the home life, I enjoyed myself, provided and endowed with the five cords of sensual pleasure: with forms cognizable by the eye…with sounds cognizable by the ear…with odours cognizable by the nose…with flavours cognizable by the tongue…with tangibles cognizable by the body that are wished for, desired, agreeable, and likeable, connected with sensual desire and provocative of lust. I had three palaces, one for the rainy season, one for the winter, and one for the summer. I lived in the rains’ palace for the four months of the rainy season, enjoying myself with musicians, none of whom were men, and I did not go down to the lower palace.

“On a later occasion, having understood as they actually are the origin, the disappearance, the gratification, the danger, and the escape in the case of sensual pleasures, I abandoned craving for sensual pleasures, I removed fever for sensual pleasures, and I abide without thirst, with a mind inwardly at peace. I see other beings who are not free from lust for sensual pleasures being devoured by craving for sensual pleasures, burning with fever for sensual pleasures, indulging in sensual pleasures, and I do not envy them, nor do I delight therein. Why is that? Because there is, Māgandiya, a delight apart from sensual pleasures, apart from unwholesome states, which surpasses even divine bliss. Since I take delight in that, I do not envy what is inferior, nor do I delight therein.

To Māgandiya
https://suttacentral.net/en/mn75

Tuo koko sutta liittyy aika läheisesti tän ketjun aiheeseen, ja siinä on pari värikästä mielikuvaakin jos niistä tykkää.
Otsikko: Vs: Halut
Kirjoitti: Samoha - Marraskuu 24, 2015, 05:29:34 ip
Annan itseni heittäytyä hetkeksi mielikuviin. Luettuani viestinne, mieleeni piirtyi kuva ihmisestä, joka on vetäytynyt ja ameebamainen. Hän on vapautunut elämän kärsimyksestä, mutta myös iloista ja rakkaudesta, jota elämä tarjoaa. Elämä on asettanut ansoja, joista kieltäytymällä ei varmasti tipahda pyydykseen. Toisaalta samalla ansaa ympäröivä kaunis metsä jää tutkimatta. Jotain paradoksaalista tai irrationaalista tuossa kuitenkin tapahtuu, sillä esimerkiksi Thai-tradition kenties tunnetuin munkki Ajahn Chahn vaikutti nauttivan elämänsä joka hetkestä.

Toivottavasti ne lainaukset kumminkin jotenkin selvensi sitä mikä tarkoitus niillä jhanoilla (tai samadhilla) on kai aikoinaan ollut.

Ja joo, aika ankeiltahan nuo jotkut paali-kaanonin opetukset voi vaikuttaa. Mutta harjoittajista ja lopputuloksista on sitten positiivisempia kuvauksia, esim. pätkä Theragathaa Zenin ensimmäisestä patriarkasta:

Lainaus
Maha Kassapa Thera: At Home in the Mountains

Strung with garlands of flowering vines,
This patch of earth delights the mind;
The lovely calls of elephants sound —
These rocky crags do please me so!

The shimmering hue of darkening clouds,
Cool waters in pure streams flowing;
Enveloped by Indra's ladybugs —
These rocky crags do please me so!

Like the lofty peaks of looming clouds,
Like the most refined of palaces;
The lovely calls of tuskers sound —
These rocky crags do please me so!

The lovely ground is rained upon,
The hills are full of holy seers;
Resounding with the cry of peacocks —
These rocky crags do please me so!

Being clothed in flaxen flowers,
As the sky is covered in clouds;
Strewn with flocks of various birds —
These rocky crags do please me so!

Not occupied by village folk,
But visited by herds of deer;
Strewn with flocks of various birds —
These rocky crags do please me so!

With clear waters and broad boulders,
Holding troops of monkey and deer;
Covered with moist carpets of moss —
These rocky crags do please me so!

[But] there is not so much contentment
For me in the five-fold music,
As in truly seeing Dhamma
With a well-concentrated mind.

http://www.accesstoinsight.org/tipitaka/kn/thag/thag.18.00x.olen.html
(koko juttu eri kääntäjältä: https://suttacentral.net/en/thag18.1)

Ja vaimokin näköjään pääsi eroon aasavista (tässä eng. cankers):

Lainaus
Bhadda Kapilani

Son of the Buddha and his heir is he,
Great Kassapa — his mind serene, collected.
Vision of previous lives is his,
Heaven and hell he penetrates.

The ceasing of rebirth he has obtained,
And supernormal knowledge he has mastered.
With these three knowledges possessed by him
He is a brahman true, of threefold knowledge.

So has she, too, Bhadda the Kapilani, gained for herself
The threefold knowledge and has vanquished death.
Having bravely vanquished Mara and his host,
It is the last formation of a body that she bears.

Seeing the world's deep misery, we both went forth
And are now both free of cankers, with well-tamed minds.
Cooled of passions, we have found deliverance;
Cooled of passions, we have found our freedom.

http://www.accesstoinsight.org/tipitaka/kn/thig/thig.04.01.hekh.html
Otsikko: Vs: Halut
Kirjoitti: Samoha - Marraskuu 24, 2015, 05:45:27 ip
Luopuminen on kivulias prosessi ja harjoituksen nimissä siitä tulee tehdä tietoinen valinta. Uskon kuitenkin, että perheellinen mies tekee suurimman rakkauden teon nimenomaan elämällä perheensä kanssa. Jos valaistuminen on jotain arkemme ulkopuolella, en koe siitä olevan mitään iloa. Näkemyksemme saattavat poiketa toisistaan. Uskon kuitenkin, että suurin mahdollinen lahja jota voimme ihmisille antaa, on vilpitön läsnäolomme.

Elämä antaa meille maukkaita hedelmiä. Miksemme nauttisi näistä hedelmistä?

Noinhan se näin maallikkoelämässä usein on. Mutta ei minusta opetuksia noista "ylimaallisista" jutuista kannata jättää pois buddhalaisuudesta. Siksi nuo vanhat fundislainaukset. Kun on pimeetä ja sataa räntää niskaan niin on mieltä lämmittävää takertua aasavien tuhoamiseen, deevoihin ja nibbanaan. lol
Otsikko: Vs: Halut
Kirjoitti: coca - Marraskuu 25, 2015, 07:15:09 ap
Lainaus
esim. pätkä Theragathaa Zenin ensimmäisestä patriarkasta:

Hah onhan tuossa selvää jonkin sortin vastakkainasettelua ja aukkoja logiikassa. Linnunlaulu koetaan puhtaaksi ja kauniiksi, ihmislaulu monipiippuiseksi aistinautinnoksi.

Mutta vähän niinhän se tuppaa olemaan, että ei näitä juttuja kannata edes yrittää järkeillä auki. Se vasta sitten tuottaakin kärsimystä :D Hetkessä eläen spekulaatio haihtuu ja jäljelle jää seesteinen tyytyväisyys. Jotenkin harjoittaminen vaan toimii. Ei se ole ollut itsestäänselvää monelle muullekaan. Muutenhan Siddhartan opetus olisi hyväksytty heti kaikkialle maailmaan. Pelkkiä opinkappaleita lukemalla saattaa harjoittajista piirtyä mieleen kuva kyynisistä maailmankieltäjistä. Menee sitä mihin tahansa meditaatiokeskukseen, voi omin silmin todeta todellisuuden olevan toisenlainen. Tämä pätee oikeastaan muihinkin uskontoihin. Hartaasti harjoittavat ovat usein iloisia, mutta nöyriä, tyyniä ja myötätuntoisia ihmisiä.
Otsikko: Vs: Halut
Kirjoitti: Ekhnaton - Marraskuu 25, 2015, 11:27:46 ap
Onko kaiken filosofian koetinkivi kuolema? Ja se mitä kuolema on?
Eihän kukaan tarvitse Buddhalaisuutta, tai montaa muutakaan oppia, jos  olemassaolo päättyy kuolemaan. Pitää vai olla kärsivällinen ja jaksaa odottaa,.. ja kärsimys loppuu itsestään. Ilman että tarvitsee tehdä yhtään mitään.
Eikö tässäkin populaarissa logiikassa ole aukkoja?

Tiede ei suostu sanomaan että kuoleman jälkeen on jotakin, tai että kuoleman jälkeen seuraa jokin tietoisen olemassaolon laji. Joten monet uskovat että kuolema on loppuminen, eli käytännössä sama kuin "nirvana".

Onko keinoa osoittaa tieteellisesti että kuolema ei ole loppuminen?
On sanottu että tiede on kankea auktoriteettijärjestelmä, eikä se sen vuoksi ota vastaan mitään tämän suuntaisia kokeita tai tähän asiaan  viittaavia tieteellisiä teorioita. Kaikki sellainen hylätään armotta.

Otsikko: Vs: Halut
Kirjoitti: coca - Marraskuu 25, 2015, 08:11:49 ip
En tiedä. Kukaan ei tiedä.

Koirani menehtyi syöpään viime viikolla. Istun nyt bussissa matkalla kotiini. Jotain siis on kuoleman jälkeen. Sitä en tiedä, onko koiraani enää. Siihen tiede taitaa sanoa, että koirani atomit hajoavat ja päätyvät muihin elämänmuotoihin. En ole kovin kiinnostunut tieteestä. Siksi harjoitankin vähemmän spekulatiivista ja kokemukseni mukaan tehokkaampaa buddhalaisuutta.

Mitä näin perinteisesti buddhalaisuudessa ajatellaan kuolemasta? On varmasti näkemyksiä, joiden mukaan jokin osa mielestä tai tietoisuudesta syntyy uudelleen toisessa kehossa. On myös näkemyksiä että kuolemme ja emme kuole. Kaikki on yhdessä ja yksi kaikessa. Hallitsette noita suutria todella hyvin. Mitä ne "fundis"-ajatukset ovat tähän liittyen?

Otsikko: Vs: Halut
Kirjoitti: Ekhnaton - Marraskuu 26, 2015, 10:19:27 ap

On olemassa tutkimuksen haara, joka katsoo olevansa oikea tiedettä ja joka tutkii kuolemaa, eli sitä mitä kuolemassa tapahtuu. Asia tunnetaan nimellä NDE, eli Near Death Experience. Aiheesta on paljon tietoa jo olemassa. Jos vain haluaa tutustua siihen.

(Jätän suutra lainausten hakemisen toiseen kertaan.)
Otsikko: Vs: Halut
Kirjoitti: Samoha - Marraskuu 28, 2015, 10:14:13 ip
En tiedä. Kukaan ei tiedä.

Koirani menehtyi syöpään viime viikolla. Istun nyt bussissa matkalla kotiini. Jotain siis on kuoleman jälkeen. Sitä en tiedä, onko koiraani enää. Siihen tiede taitaa sanoa, että koirani atomit hajoavat ja päätyvät muihin elämänmuotoihin. En ole kovin kiinnostunut tieteestä. Siksi harjoitankin vähemmän spekulatiivista ja kokemukseni mukaan tehokkaampaa buddhalaisuutta.

Mitä näin perinteisesti buddhalaisuudessa ajatellaan kuolemasta? On varmasti näkemyksiä, joiden mukaan jokin osa mielestä tai tietoisuudesta syntyy uudelleen toisessa kehossa. On myös näkemyksiä että kuolemme ja emme kuole. Kaikki on yhdessä ja yksi kaikessa. Hallitsette noita suutria todella hyvin. Mitä ne "fundis"-ajatukset ovat tähän liittyen?

Tuossa aiemmin olleessa lainauksessa Kassapasta vaimoineen mainittiin "threefold knowledge" ja ne "kolme tietoa" tarkoittaa kai siinäkin kohtaa tietoa aimmista elämistä, tietoa olentojen kuolemasta ja syntymästä karmansa mukaan ja tietoa aasavien loppumisesta / neljästä totuudesta:

Lainaus
The three knowledges

"With his mind thus concentrated, purified, and bright, unblemished, free from defects, pliant, malleable, steady, and attained to imperturbability, he directs and inclines it to knowledge of the recollection of past lives.
...
Just as if a man were to go from his home village to another village, and then from that village to yet another village, and then from that village back to his home village. The thought would occur to him, 'I went from my home village to that village over there. There I stood in such a way, sat in such a way, talked in such a way, and remained silent in such a way...

"...directs and inclines it to knowledge of the passing away and re-appearance of beings. He sees — by means of the divine eye, purified and surpassing the human — beings passing away and re-appearing, and he discerns how they are inferior and superior, beautiful and ugly, fortunate and unfortunate in accordance with their kamma:
...
Just as if there were a tall building in the central square [of a town], and a man with good eyesight standing on top of it were to see people entering a house, leaving it, walking along the street, and sitting in the central square. The thought would occur to him, 'These people are entering a house, leaving it, walking along the streets, and sitting in the central square.'

"...directs and inclines it to the knowledge of the ending of the mental fermentations. He discerns, as it has come to be, that 'This is stress... This is the origination of stress... This is the cessation of stress... This is the way leading to the cessation of stress... These are mental fermentations... This is the origination of fermentations... This is the cessation of fermentations... This is the way leading to the cessation of fermentations.'
...
Just as if there were a pool of water in a mountain glen — clear, limpid, and unsullied — where a man with good eyesight standing on the bank could see shells, gravel, and pebbles, and also shoals of fish swimming about and resting, and it would occur to him, 'This pool of water is clear, limpid, and unsullied. Here are these shells, gravel, and pebbles, and also these shoals of fish swimming about and resting.'

http://www.accesstoinsight.org/tipitaka/mn/mn.039.than.html

Se fundistulkinta olisi varmaan jotain sellaista, että Gotaman, Kassapan jne nuo "kolme tietoa" saavuttaneiden havainto- ja päättelykyky oli kunnossa ja heidän "todistuksiinsa" voi luottaa. He siis "näkivät" nuo jutut selkeästi, aivan kuten nähdään nuo mukaan laitettujen vertausten asiat. Kyseessä ei siis olisi sen aikaisten intialaisten käsitysten sokea toistaminen. Eikä myöskään niistä käsityksistä lähtöisin olevat unet tai muut kuvitelmat, joita Gotama ym eivät olisi osanneet erottaa todellisuudesta.

Vertailukohdaksi voi katsoa näitä videokohtia vähän lähempänä nykyaikaa olevien harjoittajien kokemuksista:

"When I meditate, I can see all my former lives..."
https://www.youtube.com/watch?v=sFSjxc2Vg14&t=2215
(Yogis Of Tibet)

"Later, as I turned my attention to investigating my past lives..."
https://www.youtube.com/watch?v=508qgi_sJSs&t=1147
(Ajahn Maha Boowa weeps with pity for us all)

Onko kyseessä kirkkaamman ja puhtaamman mielen kyky nähdä joku objektiivinen "todellisuus"? Vai syvässä meditaatiossa esiin nousevia kuvitelmia, joiden juuret on vuosikausia kestäneessä buddhalaisten opetusten pohtimisessa? Vai onko nuo tarinat vain keksittyjä ilman mitään taustalla olevaa omaa kokemusta?
Otsikko: Vs: Halut
Kirjoitti: Ekhnaton - Marraskuu 30, 2015, 11:06:21 ap

Onko kukaan lukenut mitä NDE:stä sanotaan wikipediassa? Valitettavasti siellä oleva juttu on englanniksi ainakin kymmenen kertaa laajempi kuin vastaava sivu suomeksi. Jos ko aihe on millään lailla olemassa tieteessä, se merkitsee väistämättä paljon enemmän kuin jonkin historiallisen henkilön (kuten Buddhan tms) visio. Joka tapauksessa  skeptikot ovat valmiita tyrmäämään kaikki visiot ja kaiken extrasensorisen tiedon, kuten wikipedian NDE artikkelistä käy hyvin ilmi.
Itse ihmettelen sitä, onko aiheesta edes teoriassa mahdollista saada aikaan riittävää todistetta, joka vakuutttaisi kaikki henkilöt?  Aina tuntuu löytyvän auktoriteettejä, jotka pystyvät hylkäämään kaiken mitä jotkin muut henkilöt ovat itse kokeneet. Pitääkö ruumiin olla sillä aikaa täysin mädäntynyt haudassa, että skeptikko uskoo kuoleman jälkeisen tilan olevan sittenkin olemassa?? Entä jos tällainen skeptikko itse kuolee, miten hänen käy? Voiko hän kokea yhtään mitään? Vajoaako hän äärettömään pimeyteen, koska on itse uskonut sellaiseen ja on julistanut tätä uskoaan muille?
https://en.wikipedia.org/wiki/Near-death_experience (https://en.wikipedia.org/wiki/Near-death_experience)
"Ihminen kuulee mielellään sen, mitä hän haluaa kuulla", sanovat roomalaiset.
Niinpä ihminen voi nyt lukea sellaista tiedettä kuin haluaa kuulla ko aiheesta. Ja vahvistaa sillä omaa uskoaan aiheesta.
Itse uskon että myös skeptikoilla tietoisuus jatkuu kuoleman rajan ylitse. Vaikka se mihin ihminen on uskonut eläessään ilman muuta vaikuttaa kaikkeen mitä hän kokee kuolemassa ja kuoleman jälkeen.
Otsikko: Vs: Halut
Kirjoitti: Ekhnaton - Joulukuu 03, 2015, 11:41:37 ap



Tuossa aiemmin olleessa lainauksessa Kassapasta vaimoineen mainittiin "threefold knowledge" ja ne "kolme tietoa" tarkoittaa kai siinäkin kohtaa tietoa aimmista elämistä, tietoa olentojen kuolemasta ja syntymästä karmansa mukaan ja tietoa aasavien loppumisesta / neljästä totuudesta:


Se fundistulkinta olisi varmaan jotain sellaista, että Gotaman, Kassapan jne nuo "kolme tietoa" saavuttaneiden havainto- ja päättelykyky oli kunnossa ja heidän "todistuksiinsa" voi luottaa. He siis "näkivät" nuo jutut selkeästi, aivan kuten nähdään nuo mukaan laitettujen vertausten asiat. Kyseessä ei siis olisi sen aikaisten intialaisten käsitysten sokea toistaminen. Eikä myöskään niistä käsityksistä lähtöisin olevat unet tai muut kuvitelmat, joita Gotama ym eivät olisi osanneet erottaa todellisuudesta.

Vertailukohdaksi voi katsoa näitä videokohtia vähän lähempänä nykyaikaa olevien harjoittajien kokemuksista:

"When I meditate, I can see all my former lives..."
https://www.youtube.com/watch?v=sFSjxc2Vg14&t=2215
(Yogis Of Tibet)

"Later, as I turned my attention to investigating my past lives..."
https://www.youtube.com/watch?v=508qgi_sJSs&t=1147
(Ajahn Maha Boowa weeps with pity for us all)

Onko kyseessä kirkkaamman ja puhtaamman mielen kyky nähdä joku objektiivinen "todellisuus"? Vai syvässä meditaatiossa esiin nousevia kuvitelmia, joiden juuret on vuosikausia kestäneessä buddhalaisten opetusten pohtimisessa? Vai onko nuo tarinat vain keksittyjä ilman mitään taustalla olevaa omaa kokemusta?

Buddha korostaa opetuksissaan että hänen Dharmansa johtaa kunkin itse kokemaan todellisuuden, ja että se näin ollen on jokaisen itse todennettavissa.
Tässä seuraa kuitenkin sellainen ongelma että voiko kukaan luottaa omiin kokemuksiinsa?
Uskaltaako kukaan luottaa edes omiin kokemuksiinsa jälleensyntymästä ja kuoleman takaisesta elämästä?
Kun vastassa on yhteiskunnan instituutiot (yliopisto, koulu, psykiatria, media, viihdeteollisuus) sekä  uskontojen asettamat suuret ja "korkeat" auktoriteetit, jotka takuuvarmasti määrittelevät ihmisen omat kokemukset "harhoiksi" tai  vastaavaksi?

Todellisuus on kaikkina aikoina sama, nykyaikana ja muinaisuudessa.
Kaikilla, jotka ovat kokeneet ja jotakin erikoista (yliluonnollista), on ollut epäilijöitä, ja heidän oma epäilynsä, nykyaikana ja muinaisuudessa, Kiinassa, Intiassa, Euroopassa, Afrikassa ja Amerikoissa.


Otsikko: Vs: Halut
Kirjoitti: coca - Joulukuu 09, 2015, 06:50:05 ip
Olen törmännyt moniin erilaisiin kuvauksiin tapahtumista, joissa esimerkiksi meditaatiokeskuksen/luostarin johtaja on erotettu virastaan seksuaalisuuteen liittyvän skandaalin takia. Nimiä on helppo googlata jos yksittäiset tapaukset kiinnostavat. Totean tässä vain että näin on tapahtunut useasti. Monet erotuksista johtuvat nimenomaan seksuaalisuuteen liittyvistä tapahtumista. Usein tapahtumakuvauksissa ei anneta sen tarkempaa tietoa siitä mitä on tapahtunut. Kerrotaan ainoastaan opettajan olleen seksuaalisessa suhteessa. Varmasti joitain ahdistelutapauksiakin on, mutta veikkaisin niiden olevan aika harvinaisia. Omasta näkökulmastani tässä ei ole mitään kummallista. Kaksi keskenään myöntyvää aikuista voivat varmasti harrastaa seksiä, eikä siinä ole mitään kummallista, pikemminkin päinvastoin. Miksi näissä tapauksissa opettajat on erotettu virastaan?

Olen sitä mieltä, että kieltämällä itseltään seksuaalisuuden, kieltää ihminen osan ihmisyydestään. Monet tekevät tietoisen valinnan, kaikki eivät ole siihen valmiita. Oletus siitä, että kaikki opettajat noudattaisivat selibaattia, luo varmasti ahdistavaa painetta teeman ympärille, jolloin monilla käy kuohumaan sisäisesti. Eikö olisi kannattavampaa kannustaa harjoittajia ennemmin vastuullisiin ja turvallisiin ihmissuhteisiin?
Otsikko: Vs: Halut
Kirjoitti: Vekkis - Joulukuu 09, 2015, 11:09:41 ip
Yksi juttu, mitä itse olen huomannut hyväksi halujen suhteen, on harjoittaa jonkinlaista "silloin tällöin pidättäytymistä". Ahmiminen, päihteet, seksi... voi päättää esim. että en harrasta niitä tänään, tai lykkään himoni toteuttamista, tunnilla, vartilla tai edes minuutilla. Käytän tuon ajan haluni tutkiskeluun (vaikka meditoimalla) ja sen jälkeen "annan mennä", jos vielä tuntuu siltä.

Ideana tässä on se, että harjoittaa kieltäymystä lempeydellä itseään kohtaan. Toisekseen, kun haluaan ei pyri kokonaan kieltämään, on ehkä paremmat mahdollisuudet tiedostaa, mitä kaikkea haluun liityy, mitkä seikat pitävät sitä yllä jne.

*

Ketjun alussa pohditiin myös vertailevasti hyvien tekojen merkitystä kristillisessä ja buddhalaisessa perinteessä. Mielestäni buddhalaisuudessakin hyvillä teoilla ajatellaan olevan hyviä seurauksia niiden tekijöille. Kokemukseni mukaan meditaatio johtaa rauhallisiin mielentiloihin (esim. jhanoihin) helpommin silloin, jos omantunto on puhdas ja "hommat hoidossa". Jhana-tilat taas vaimentaa mielen egoistista puolta, jolloin on helpompi ymmärtää omaa paikkaansa maailmassa vähän laajemmasta vinkkelistä.
Otsikko: Vs: Halut
Kirjoitti: Ekhnaton - Joulukuu 10, 2015, 11:48:05 ap
Olen törmännyt moniin erilaisiin kuvauksiin tapahtumista, joissa esimerkiksi meditaatiokeskuksen/luostarin johtaja on erotettu virastaan seksuaalisuuteen liittyvän skandaalin takia. Nimiä on helppo googlata jos yksittäiset tapaukset kiinnostavat. Totean tässä vain että näin on tapahtunut useasti. Monet erotuksista johtuvat nimenomaan seksuaalisuuteen liittyvistä tapahtumista. Usein tapahtumakuvauksissa ei anneta sen tarkempaa tietoa siitä mitä on tapahtunut. Kerrotaan ainoastaan opettajan olleen seksuaalisessa suhteessa. Varmasti joitain ahdistelutapauksiakin on, mutta veikkaisin niiden olevan aika harvinaisia. Omasta näkökulmastani tässä ei ole mitään kummallista. Kaksi keskenään myöntyvää aikuista voivat varmasti harrastaa seksiä, eikä siinä ole mitään kummallista, pikemminkin päinvastoin. Miksi näissä tapauksissa opettajat on erotettu virastaan?

Asia on tuttu ja useimpien tiedossa. Miksi heidät on erotettu johtuu pelkästään eurooppalaisesta (tai amerikkalaisesta) arvomaailmasta. Sellainen ei ole lainkaan mahdollista perinteisesti, useimmissa buddhalaisissa kulttuureissa. Oppilaat eivät mitenkään voi erottaa opettajaa/gurua, se on täysin mahdotonta!
Joitakin erottamisia on historiassa kutenkin tapahtunut, sen on silloin suorittanut jokin korkea arvoinen, valtaa pitävä Sanghan kokous, tai sitten valtakunnan Kuningas. Jolla ei periaatteesa pitäisi olla lainkaan sanaa Sanghan asioihin. Käytäntö on kuitenkin yleensä ollut toisin. Katso esim Japanin Meiji-restauraatio ja siihen johtaneet syyt.
Otsikko: Vs: Halut
Kirjoitti: coca - Joulukuu 10, 2015, 02:00:29 ip
Esitin varmaan asian vähän hämärästi. Kysymykseni siis piti liittyä nimenomaan aktiin joka on johtanut erottamiseen. Buddhalainen johtaja siis ei absoluuttisesti saa harrastaa seksiä tai menettää identiteettinsä ja kunniansa? Mikä kumma tämä on?
Otsikko: Vs: Halut
Kirjoitti: Ekhnaton - Joulukuu 11, 2015, 10:39:38 ap
Esitin varmaan asian vähän hämärästi. Kysymykseni siis piti liittyä nimenomaan aktiin joka on johtanut erottamiseen. Buddhalainen johtaja siis ei absoluuttisesti saa harrastaa seksiä tai menettää identiteettinsä ja kunniansa? Mikä kumma tämä on?

Opettaja on tässä henkilö, joka opettaa dhyana-tilan saavuttamista ja kaikkea mikä siihen liittyy. Kuten on jo aiemmin selvitetty, dhyana-tila on vapaa viidesta esteestä (nivarana), joista yksi on aistihalu. Yleensä pidetään itsestään selvänä että opettajan tulee hallita opettamansa laji, eli tässä tapauksessa dhyana-tila.
En ole missään vaiheesssa sanonut että opettajan tulee koko ajan olla aistihalun ylä- tai ulkopuolella. Joten älä lue tähän sellaista mitä en ole sanonut.
Aistihalun ylittäminen on melko vaikeaa useimmille. Jos oppilaat saavat selville että opettajalla onkin liuta seksisuhteita jossakin takana ja piilossa, he yleensä alkavat pitää häntä valehtelijana. Se on vähän samaa kuin että AA-kerhon vetäjä jäisi kiinnni päihteiden salakäytöstä.
Jos opettaja ei ole milloinkaan sanonut olevansa selibaatissa, eikä esitä olevansa munkki, hän ei ole valehdellut. Ainakaan minun mielestäni.
Katsoitko Meiji-restauraation, eli mitä Japanissa tapahtui tässä asiassa 1800-luvulla?

Buddhalaisuus syntyi Intiassa osana Sramana -liikettä n. 2500 vuotta sitten. Sramanat olivat  vapaita askeettaja ja filosofeja. He olivat ammattipapiston eli brahmanoiden ulkopuolinen liike, vaikka myös jotkut brahmanat, kuten Sariputra, ryhtyivät sramanoiksi.
Sramanat elivät yhteiskunnan tuella, mikä tarkoittaa että heillä oli perinteen antama oikeus kerjätä ruokaa. Sramanoiden askeesissa oli erilaisia asteita, kuten metsässä asuminen ja puunjuurella nukkuminen, vain poisheitettyjen vaatekappaleiden käyttäminen,  jne..
Yhteiskunnan tuen ehtona oli että sramanat ovat oikeita askeetteja, johon itsestään selviönä sisältyy selibaattius. Tämä käy ilmi sravakayana sutrista.
Jos joku nykyaikana esiintyy buddhalaisuuden opettajana, hän esittää silloin olevansa osa muinaisen sramana -liikkeen ja sen periaatteiden jatkumoa.

Otsikko: Vs: Halut
Kirjoitti: Seagal - Joulukuu 12, 2015, 09:09:13 ip
Kiitos Ekhnatonille informatiivisesta viestistä! Sen verran vielä kysyisin, että liittyykö amritan käsitteeseen ajatus siitä, että rituaalinen puhdistaja nautitaan kerran elämässä, mahdollisesti kun henkilö on henkisesti siihen valmis?

Tämä lanka paisui yli odotusteni hyvin nopeasti. Keskustelu rönsyili ja saimme sen seurauksena aikaan mielenkiintoista keskustelua. Halujen sijaan olemme keskittyneet pohtimaan pääasiassa halujen kohteita. Olen pohtinut näitä asioita paljon viime aikoina. Olen yllättänyt itseni ajattelemasta usein sitä, onko tekemäni tarpeeksi ''zen'' ja sääntöjen mukaista. Tällainen ajattelu on johtanut lähinnä epävarmuuden ja sekavuuden tuntemuksiin. Vainoharhaisuus on yltänyt esimerkiksi musiikkiin. Onko sen kuunteleminen tarpeeksi zen, kun voisi yhtä hyvin olla kuuntelemattakin?


Tämä on ihan mielekäs kirjoitus meditaation ja muun elämän suhteesta, miten elää siten että se tukee elämää.

http://nirodha.fi/meditatiivinen-elama/

Pitiäisin noita viittä harjoitusohjetta tärkeimpänä. Niitä rikkoessaan todennäköisesti on jonkin mielenmyrkyn hallinnassa.

Onko näistä ohjeista ollut apua elämässäsi? Miten ne ovat mielestäsi toimineet omalla kohdallasi tähän asti?
Otsikko: Vs: Halut
Kirjoitti: Seagal - Joulukuu 12, 2015, 09:20:05 ip
Esitin varmaan asian vähän hämärästi. Kysymykseni siis piti liittyä nimenomaan aktiin joka on johtanut erottamiseen. Buddhalainen johtaja siis ei absoluuttisesti saa harrastaa seksiä tai menettää identiteettinsä ja kunniansa? Mikä kumma tämä on?

Buddhalaisen johtajan, tässä tapauksessa apotin, arvovalta perustuu enemmän tai vähemmän siihen kuinka hyvin hän on pystynyt sisäistämään roolinsa munkkina, niin silloin seksin harrastaminen kulissin takana hieman nakertaa hänen uskottavuutta. Aktia pidetään yhtenä rampauttavana tekijänä, joka murtaa munkin valat tämän elämän ajaksi.

Seksin harrastaminen on siis vahingoillista otettuja valoja kohtaan silloin, kun toinen (tai kummatkin) osapuolet ovat ottaneet valat. Muita tämä ei koske. En voi puhua muiden traditioiden puolesta, mutta esim. tiibetin buddhalaisuudessa kaikissa traditioissa ei ole välttämätöntä gurulle olla munkki tai nunna. Gelukpat (johon mm Dalai lama kuuluu) korostetaan luostariperinnettä, ja siinä ei taida olla yhtäkään lamaa, joka ei olisi valoja ottanut.

Mahasiddhojen tarinoita lukemalla voi hieman avartaa näkökulmiaan, mikäli inspiroituu tarinoista ja kokee niihin yhteyttä. Muuten, normaalista näkökulmasta katsottuna, ne taitavat aika pitkälti olla hölynpölyä.

Kagyut tradition harjoittajat inspiroituvat esimerkiksi Milarepasta. Marpa kidutti häntä yli kymmenen vuotta. Pakotti rakentamaan stupia, jotta voisi purkaa ne. Ja kirsikkana kakun päällä, kun Milarepan työura oli päättynyt, Marpa heitti Milarepan tornin ikkunasta alas usean metrin korkeudelta.
Otsikko: Vs: Halut
Kirjoitti: coca - Joulukuu 13, 2015, 11:33:06 ap
Todella informatiivista keskustelua! Kiitos!

Juuri tämän takia perustan näitä aiheita nimenomaan aloittelija-alueelle. Teiltä löytyy paljon sellaista "itsestään selvää" tietoa, josta itse en ole kuullukaan.
Otsikko: Vs: Halut
Kirjoitti: Tomi - Joulukuu 13, 2015, 04:41:29 ip
Olen törmännyt moniin erilaisiin kuvauksiin tapahtumista, joissa esimerkiksi meditaatiokeskuksen/luostarin johtaja on erotettu virastaan seksuaalisuuteen liittyvän skandaalin takia. Nimiä on helppo googlata jos yksittäiset tapaukset kiinnostavat. Totean tässä vain että näin on tapahtunut useasti. Monet erotuksista johtuvat nimenomaan seksuaalisuuteen liittyvistä tapahtumista. Usein tapahtumakuvauksissa ei anneta sen tarkempaa tietoa siitä mitä on tapahtunut. Kerrotaan ainoastaan opettajan olleen seksuaalisessa suhteessa. Varmasti joitain ahdistelutapauksiakin on, mutta veikkaisin niiden olevan aika harvinaisia. Omasta näkökulmastani tässä ei ole mitään kummallista. Kaksi keskenään myöntyvää aikuista voivat varmasti harrastaa seksiä, eikä siinä ole mitään kummallista, pikemminkin päinvastoin. Miksi näissä tapauksissa opettajat on erotettu virastaan?

Jos kyseessä on opettaja ja oppilas niin kyse ei ole normaalista suhteesta vaan valta(/auktoriteetti)suhteesta. Sama asia kuin psykoterapeutti käyttäisi asemaansa hyväksi ja käyttäisi psykoterapiassa ilmenneitä tunteita hyväksi oman nautintonsa vuoksi. Valtasuhteet ovat alttiita seksuaaliselle hyväksikäytölle ja jos niiden haltija ei kykene pidättäytymään omien nautintojensa asettamisesta etusijalle ei hän ole pätevä hommaansa.
Otsikko: Vs: Halut
Kirjoitti: Tomi - Joulukuu 13, 2015, 05:00:02 ip
Kiitos Ekhnatonille informatiivisesta viestistä! Sen verran vielä kysyisin, että liittyykö amritan käsitteeseen ajatus siitä, että rituaalinen puhdistaja nautitaan kerran elämässä, mahdollisesti kun henkilö on henkisesti siihen valmis?

Tämä lanka paisui yli odotusteni hyvin nopeasti. Keskustelu rönsyili ja saimme sen seurauksena aikaan mielenkiintoista keskustelua. Halujen sijaan olemme keskittyneet pohtimaan pääasiassa halujen kohteita. Olen pohtinut näitä asioita paljon viime aikoina. Olen yllättänyt itseni ajattelemasta usein sitä, onko tekemäni tarpeeksi ''zen'' ja sääntöjen mukaista. Tällainen ajattelu on johtanut lähinnä epävarmuuden ja sekavuuden tuntemuksiin. Vainoharhaisuus on yltänyt esimerkiksi musiikkiin. Onko sen kuunteleminen tarpeeksi zen, kun voisi yhtä hyvin olla kuuntelemattakin?


Tämä on ihan mielekäs kirjoitus meditaation ja muun elämän suhteesta, miten elää siten että se tukee elämää.

http://nirodha.fi/meditatiivinen-elama/

Pitiäisin noita viittä harjoitusohjetta tärkeimpänä. Niitä rikkoessaan todennäköisesti on jonkin mielenmyrkyn hallinnassa.

Onko näistä ohjeista ollut apua elämässäsi? Miten ne ovat mielestäsi toimineet omalla kohdallasi tähän asti?

Käytännössä pyrin saamaan tolkkua toimintani seurauksista. Eli jos rikon harjoitusohjeita, puhun vaikka palturia niin pyrin ymmärtämään miksi niin tein ja mitä siitä seurasi. Samalla tavalla pyrin olemaan refleksiivinen oman mediankäyttöni suhteen ja välttämään asioita jotka suuntaavat mieltäni mielestäni huonompaan suuntaan. Näin noista periaatteista tulee pikku hiljaa omia kun niiden hyödyllisyys paljastuu yhä uudelleen omassa kokemuksessa ja elämässä. Käytännössä nuo ohjeet tarkoittavat mahdollisimman tietoisena olemista oman toiminnan suhteen, mutta nuo ovat keskeisiä alueita joihin kiinnittää huomiota. On tässä vielä hommaa. Mitä vahvemmin kykenee olemaan läsnä jatkuvasti sitä enemmän noiden periaatteiden mukaan näyttää toimivan.
Otsikko: Vs: Halut
Kirjoitti: Ekhnaton - Joulukuu 14, 2015, 12:16:44 ip
Esitin varmaan asian vähän hämärästi. Kysymykseni siis piti liittyä nimenomaan aktiin joka on johtanut erottamiseen. Buddhalainen johtaja siis ei absoluuttisesti saa harrastaa seksiä tai menettää identiteettinsä ja kunniansa? Mikä kumma tämä on?

ja siinä ei taida olla yhtäkään lamaa, joka ei olisi valoja ottanut.

Mahasiddhojen tarinoita lukemalla voi hieman avartaa näkökulmiaan, mikäli inspiroituu tarinoista ja kokee niihin yhteyttä. Muuten, normaalista näkökulmasta katsottuna, ne taitavat aika pitkälti olla hölynpölyä.

 Ja kirsikkana kakun päällä, kun Milarepan työura oli päättynyt, Marpa heitti Milarepan tornin ikkunasta alas usean metrin korkeudelta.

Myös Gelukpassa on, ja on ollut, lukuisia naimisissa olevia maallikko-opettajia, esim Lakha Lama, Tarab Tulku, jne...

Tarkoittaako väitteesi Mahasiddhoista että et usko ihmeisiin, ihmetekoihin, yms?
Henkilökohtaisesti uskon että todellisuuteen kuuluu myös ihmeiden avaruus/ulottuvuus.  Materia/aine ei ole absoluuttinen/lopullinen todellisuus.

Gelugpassa on olemassa myös tantrinen puolisosuhde, jota esim Geshe Michael Roach on elämässään harjoittanut (luopumatta Gesheydestään tietenkään). Kaikki joilla on Lama -vaatteet eivät ole munkkeja.
https://en.wikipedia.org/wiki/Michael_Roach (https://en.wikipedia.org/wiki/Michael_Roach)
Wikipedian kertomus Geshe Michael Roachista oli aiemmin pidempi ja hieman toisenlainen. Geshe Roach itse valottaa omaa elämäkertaansa kotisivullaan yhä edelleen näin, otsakkeella Inner Life: www.geshemichaelroach.com/inner-life.html (http://www.geshemichaelroach.com/inner-life.html)

En muista että Milarapan Elämässä olisi mitään kohtaa "ikkunasta ulos heittämisestä". Mistä kirjasta olet lukenut sen? Tai kuka sen on sanonut?

Otsikko: Vs: Halut
Kirjoitti: Seagal - Joulukuu 14, 2015, 07:06:56 ip
Gelugpassa on olemassa myös tantrinen puolisosuhde, jota esim Geshe Michael Roach on elämässään harjoittanut (luopumatta Gesheydestään tietenkään). Kaikki joilla on Lama -vaatteet eivät ole munkkeja.
https://en.wikipedia.org/wiki/Michael_Roach (https://en.wikipedia.org/wiki/Michael_Roach)
Wikipedian kertomus Geshe Michael Roachista oli aiemmin pidempi ja hieman toisenlainen. Geshe Roach itse valottaa omaa elämäkertaansa kotisivullaan yhä edelleen näin, otsakkeella Inner Life: www.geshemichaelroach.com/inner-life.html (http://www.geshemichaelroach.com/inner-life.html)

Dalai lama on omista opetustilaisuuksistaa banninnut Roachin, mikäli hän ilmestyy paikalle kaavut päällä ja väittää olevansa Geshe. Tälläistä juttua kuulin pari vuotta takaperin Kanadassa. Lama Zopa haastoi Roachin todistamaan väitteensä kirjeessä.
Lainaus
"This is my response to your letter. This is what I think if I can express. If your conduct will be the way you explained in the letter then it will not be normal from the monasteries point of view or according to the monasteries point of view.

Where the need is more important than what is to abandoned (gagcha le skyang gopa chewa) along with that one should be able to perform other miracle powers, show control or freedom like Milarepa or like any of those yogi's such as Dukpa Kunleg , then in this way people can see the realizations and power and so devotion grows in them.

Even they have mistaken appearance, people see their special qualities of showing control and high realizations, in this way seeing the mistakes does not destroy peoples faith and instead they see only qualities."

En muista että Milarapan Elämässä olisi mitään kohtaa "ikkunasta ulos heittämisestä". Mistä kirjasta olet lukenut sen? Tai kuka sen on sanonut?

Pikkulinnut visersi.
Otsikko: Vs: Halut
Kirjoitti: Ekhnaton - Joulukuu 15, 2015, 10:54:26 ap
Gelugpassa on olemassa myös tantrinen puolisosuhde, jota esim Geshe Michael Roach on elämässään harjoittanut (luopumatta Gesheydestään tietenkään). Kaikki joilla on Lama -vaatteet eivät ole munkkeja.
https://en.wikipedia.org/wiki/Michael_Roach (https://en.wikipedia.org/wiki/Michael_Roach)
Wikipedian kertomus Geshe Michael Roachista oli aiemmin pidempi ja hieman toisenlainen. Geshe Roach itse valottaa omaa elämäkertaansa kotisivullaan yhä edelleen näin, otsakkeella Inner Life: www.geshemichaelroach.com/inner-life.html (http://www.geshemichaelroach.com/inner-life.html)

Dalai lama on omista opetustilaisuuksistaa banninnut Roachin, mikäli hän ilmestyy paikalle kaavut päällä ja väittää olevansa Geshe. Tälläistä juttua kuulin pari vuotta takaperin Kanadassa. Lama Zopa haastoi Roachin todistamaan väitteensä kirjeessä.
Lainaus
"This is my response to your letter. This is what I think if I can express. If your conduct will be the way you explained in the letter then it will not be normal from the monasteries point of view or according to the monasteries point of view.

Where the need is more important than what is to abandoned (gagcha le skyang gopa chewa) along with that one should be able to perform other miracle powers, show control or freedom like Milarepa or like any of those yogi's such as Dukpa Kunleg , then in this way people can see the realizations and power and so devotion grows in them.

Even they have mistaken appearance, people see their special qualities of showing control and high realizations, in this way seeing the mistakes does not destroy peoples faith and instead they see only qualities."


Koko juttu on hyvin mielenkiintoinen. Kysymys on paljolti siitä missä määrin, milloin ja miten Tantrat voivat olla osa julkista todellisuutta?
Asia on ollut täysin ennustettavissa, ja  samanlainen kuin mitä on tapahtunut monta kertaa aiemminkin buddhalaisuuden historiassa, ja muuallakin kuin Tiibetissä.
En usko että mitään ehdottomia "todisteita" on milloinkaan olemassa, nyt tai menneisyydessä. Todisteet ovat aina ihmisen uskon varaisia. Miksi uskoa että joku ihminen jossain menneisyydessä on esim vääntänyt miekan rullalle? ( ja on siten demonstroinut kykynsä hallita elementtejä). Miksi emme aivan samalla tavoin voi uskoa Geshe Roachin demonstraatioihin? (joita hänellä varmaankin on ollut).  Kyse on näin ollen pääasiassa muiden henkilöiden uskosta, tai puhtaasta, eli tässä tapauksessa yleensä epäpuhtaasta, havainnosta.
https://michaelroachfiles.wordpress.com/key-info/ (https://michaelroachfiles.wordpress.com/key-info/)
Otsikko: Vs: Halut
Kirjoitti: Seagal - Joulukuu 15, 2015, 07:00:10 ip
Miksi emme aivan samalla tavoin voi uskoa Geshe Roachin demonstraatioihin? (joita hänellä varmaankin on ollut).

Koska hän ei tietääkseni ole demonstroinut mitään. Ainoastaan kehunut Ja mikä pahinta, hän on erossa traditioista. Itse näen tradition katkeamattomana linjana tästä päivästä Buddhaan saakka, jolloin opetuksen sisältö ei eroa siitä mitä Buddha opetti. Jos taas linja on katki, niin kyse vähän samasta asiasta kuin puhelinlanka olisi katki. Yhteyttä ei ole.

Lainaus
Kyse on näin ollen pääasiassa muiden henkilöiden uskosta, tai puhtaasta, eli tässä tapauksessa yleensä epäpuhtaasta, havainnosta.

Eikö muiden epäpuhtaan havainnon havaitseminen ole silloin sinun epäpuhdasta havaintoa, mikäli kaiken tulisi olla puhdasta?
Otsikko: Vs: Halut
Kirjoitti: Ekhnaton - Joulukuu 23, 2015, 01:51:13 ip
Miksi emme aivan samalla tavoin voi uskoa Geshe Roachin demonstraatioihin? (joita hänellä varmaankin on ollut).

Koska hän ei tietääkseni ole demonstroinut mitään. Ainoastaan kehunut Ja mikä pahinta, hän on erossa traditioista. Itse näen tradition katkeamattomana linjana tästä päivästä Buddhaan saakka, jolloin opetuksen sisältö ei eroa siitä mitä Buddha opetti. Jos taas linja on katki, niin kyse vähän samasta asiasta kuin puhelinlanka olisi katki. Yhteyttä ei ole.

Tämä kaikki on pelkästään siunun uskoasi, vieläpä  fanaattista uskoa, koska et ole ottanut selville Geshe Roachin  suorittamia ihmeitä eli demonstraatioita.
Miten niin "erossa"? -En ymmärrä.
Erossa mistä? Miten olet itse todennut sen?
Ainoa todellinen asia on bodhicitta, transkendenttinen todellisuus. Fanaattisten uskovien lukumäärä ei voi päättää sitä asiaa.
"Dharmakaya ei ole merkki, lakshana. Todellinen Buddha on vailla merkkejä", (Timantti sutra).
Eivätkö Shakyamuni, Bodhidharma, HuiNeng, Milarepa, Padmasmbhava, ja lukuisat muut buddhalaiset valaistuneet olleet lopulta aivan yksin?  Suuret joukot ovat yleensä aina jossain muualla.
Otsikko: Vs: Halut
Kirjoitti: Seagal - Joulukuu 28, 2015, 04:34:42 ip
Tämä kaikki on pelkästään siunun uskoasi, vieläpä  fanaattista uskoa, koska et ole ottanut selville Geshe Roachin  suorittamia ihmeitä eli demonstraatioita.

Olet oikeassa. Kiitos kun huomautit.
Otsikko: Vs: Halut
Kirjoitti: coca - Helmikuu 11, 2016, 11:28:08 ap
Noin. Nyt on sulateltu ajatuksia muutaman kuukauden verran. Tällä välillä lueskelin vähän tiibetiläisten opettajien sekä positiivisen psykologian tutkimuksen näkemyksiä onnellisuuteen. Ehkä voisi ajatella, että näiden tahojen osoittamat oivallukset tuntuivat kuin voimakkailta itsestäänselvyyksiltä, joita en ollut kuullut ennen sanallistettavan.

Olennainen tekijä on erottaa toisistaan ulkoisesta riippuva hetkellinen mielihyvä ja pitkäkestoinen tyytyväisyys. Tutkimukset ja buddhalaiset opettajat toteavat että pitkäkestoista onnellisuutta tuo arvopainotteinen suhtautuminen elämään. Pysyvä tyytyväisyys on saavutettavissa lataamalla arvonsa pysyviin tai pitkäkestoisiin ominaisuuksiin, kuten myötätuntoon, altruismiin, kiitollisuuteen tai kenties joidenkin tapauksessa Jumalaan. Mielihyvää tuottavat ulkoiset tekijät, kuten seksi tai vaikka elokuvat ovat omiaan lisäämään tyytyväisyyttä, mutta vain hetkellisesti. Siksi niitä ei tule arvottaa liian korkealle. Näin tyytyväisyys elämää kohtaan pysyy vakaana, eikä sinkoile ylösalas sen mukaan, millaisessa tilanteessa kulloinkin on.
Otsikko: Vs: Halut
Kirjoitti: Saltzmann - Maaliskuu 19, 2016, 12:40:42 ap
Noin. Nyt on sulateltu ajatuksia muutaman kuukauden verran. Tällä välillä lueskelin vähän tiibetiläisten opettajien sekä positiivisen psykologian tutkimuksen näkemyksiä onnellisuuteen. ...

En tiennyt, että tiibetiläisten opettajien ja positiivisen psykologian tutkimuksen näkemykset mahtuvat samaan lauseeseen. Tai pikemminkin olisin toivonut, etteivät mahdu. Koitan olla kuitenkin älähtämättä ääneen tai valilttamatta. Lähtökohtaisesti olen kuitenkin sitä mieltä, että eivät mahdu. Kielikuvallisesti siis.

Olen ollut palstalta vähän tipahtanut ja muutenkin. Siis tavallista enemmän.
Otsikko: Vs: Halut
Kirjoitti: Seagal - Maaliskuu 19, 2016, 09:56:09 ap
Tai pikemminkin olisin toivonut, etteivät mahdu.

Olisi siis parempi, jos mahayanan oppeja onnellisuudesta ei käytettäisi psykologiassa???

Mitä???
Otsikko: Vs: Halut
Kirjoitti: Saltzmann - Maaliskuu 19, 2016, 09:08:11 ip
Tai pikemminkin olisin toivonut, etteivät mahdu.

Olisi siis parempi, jos mahayanan oppeja onnellisuudesta ei käytettäisi psykologiassa???

Mitä???

Mitä tekemistä positiivisella psykologialla on mahayanan kanssa?
Otsikko: Vs: Halut
Kirjoitti: Ekhnaton - Maaliskuu 22, 2016, 10:39:06 ap
Psykologia käsittelee, tarkastelee, mieltä  ja Mahayana tarkastelee mieltä, sen olemusta ja lainalaisuuksia, sekä havaitsemista. Yhteinen tutkimusaihe on periaatteessa olemassa.
En tiedä onko tällainen rinnastus millään lailla hyödyllinen, tosiasiassa mielentutkimusta on kuitenkin ollut olemassa ainakin kaksi tai kolme tuhatta vuotta, buddhalaisuudessa esim Pramana eli epistemologia ja käsitys havaitsemisesta ovat edelleen mielenkiintoisia.
Otsikko: Vs: Halut
Kirjoitti: Saltzmann - Maaliskuu 22, 2016, 01:41:28 ip
Psykologia käsittelee, tarkastelee, mieltä  ja Mahayana tarkastelee mieltä, sen olemusta ja lainalaisuuksia, sekä havaitsemista. Yhteinen tutkimusaihe on periaatteessa olemassa.
En tiedä onko tällainen rinnastus millään lailla hyödyllinen, tosiasiassa mielentutkimusta on kuitenkin ollut olemassa ainakin kaksi tai kolme tuhatta vuotta, buddhalaisuudessa esim Pramana eli epistemologia ja käsitys havaitsemisesta ovat edelleen mielenkiintoisia.

Kysyin, että mitä tekemistä positiivisella psykologialla on mahayanan kanssa tekemistä. Toisaalta, totta, olisin yhtäkaikki voinut kysyä, että mitä psykologialla on tekemistä mahayanan opetusten kanssa.

Psykologiaa käsittelee mieltä? Tällä hetkellä hyvinkin marginaalisesti. Valtavirtapsykologia ei käsittele mieltä, ei tutkimuksessa eikä akateemisesti. Rinnastus on sikäli ehkä ontuva.

Nykypsykologia tutkii isoja aineistoja, ei mieltä, eikä yksittäisen ihmisen elämää. Psykologit mittaavat, eivät tutki mieltä. Satakunta vuotta on mietitty jotain ihan muuta. Välillä jopa on mietitty enemmän ihmisen käyttäytymistä ja sen manipuolointia.

Mihin tarkalleen viittaat psykologialla? Jos viittaat siihen marginaaliseen psykologian alaan, joka miettii mieltä, niin sitten kyllä. Tai sekään sitten ei liity psykologiaan tai psykologeihin sinänsä, elleivät sitten tutkinnon ulkopuolella tutustu ja erikoistu siihen psykologiaan, joka miettii mieltä.

Sittenkin vielä kyselisin sen trendikkään positiivisen psykologian perään. Onko siinä (jotain) mieltä? Onko se mielekästä? Löytääkö sen avulla todellista positiivisuutta tai jopa onnellisuutta? Saanen epäillä. Ettei olisi vaan kosmeettista ihkuttelua jne. Jos siitä on jotain iloa jollekin, niin hienoa, mutta ehkä sitten kuitenkin se voisi löytyä muualta. Ei välttämättä niin positiivista ja hienoa aina se ihkuton polku, mutta perille ehkä pääsee kuitenkin varmemmin.

T. Paraskin sanomaan *Edit: kielikuvavaroitus*  + typo
Otsikko: Vs: Halut
Kirjoitti: Saltzmann - Maaliskuu 22, 2016, 01:48:28 ip
P. S. Sitten vielä psykologian kentällä häärää vielä jotain aivotutkimusta. Siinäkään ei hirveästi sitä psykologista mieltä ole näkynyt sen lisäksi, että sotketaan mieli aivoihin ja päinvastoin. Sinänsä neuropsykologia ihan tärkeää kuntoutujille, kunhan pysyisivät siellä omalla tontillaan.
Otsikko: Vs: Halut
Kirjoitti: Ekhnaton - Maaliskuu 23, 2016, 10:53:45 ap
Psykologia käsittelee, tarkastelee, mieltä  ja Mahayana tarkastelee mieltä, sen olemusta ja lainalaisuuksia, sekä havaitsemista. Yhteinen tutkimusaihe on periaatteessa olemassa.
En tiedä onko tällainen rinnastus millään lailla hyödyllinen, tosiasiassa mielentutkimusta on kuitenkin ollut olemassa ainakin kaksi tai kolme tuhatta vuotta, buddhalaisuudessa esim Pramana eli epistemologia ja käsitys havaitsemisesta ovat edelleen mielenkiintoisia.

Kysyin, että mitä tekemistä positiivisella psykologialla on mahayanan kanssa tekemistä. Toisaalta, totta, olisin yhtäkaikki voinut kysyä, että mitä psykologialla on tekemistä mahayanan opetusten kanssa.

Psykologiaa käsittelee mieltä? Tällä hetkellä hyvinkin marginaalisesti. Valtavirtapsykologia ei käsittele mieltä, ei tutkimuksessa eikä akateemisesti. Rinnastus on sikäli ehkä ontuva.

Nykypsykologia tutkii isoja aineistoja, ei mieltä, eikä yksittäisen ihmisen elämää. Psykologit mittaavat, eivät tutki mieltä. Satakunta vuotta on mietitty jotain ihan muuta. Välillä jopa on mietitty enemmän ihmisen käyttäytymistä ja sen manipuolointia.

Mihin tarkalleen viittaat psykologialla? Jos viittaat siihen marginaaliseen psykologian alaan, joka miettii mieltä, niin sitten kyllä. Tai sekään sitten ei liity psykologiaan tai psykologeihin sinänsä, elleivät sitten tutkinnon ulkopuolella tutustu ja erikoistu siihen psykologiaan, joka miettii mieltä.

Sittenkin vielä kyselisin sen trendikkään positiivisen psykologian perään. Onko siinä (jotain) mieltä? Onko se mielekästä? Löytääkö sen avulla todellista positiivisuutta tai jopa onnellisuutta? Saanen epäillä. Ettei olisi vaan kosmeettista ihkuttelua jne. Jos siitä on jotain iloa jollekin, niin hienoa, mutta ehkä sitten kuitenkin se voisi löytyä muualta. Ei välttämättä niin positiivista ja hienoa aina se ihkuton polku, mutta perille ehkä pääsee kuitenkin varmemmin.

T. Paraskin sanomaan *Edit: kielikuvavaroitus*  + typo

Mielestäni Sigmund Freud ja kaikki muut psykologit, joiden teoksia olen lukenut tai joista olen kuullut, käsittelevät mieltä. Sana psykologia itsessään tarkoittaa mielen tutkimusta. Sanan vanha suomenkielinen vastine on sielutiede, psyyken logos. Sielu tarkoittaa tällöin samaa kuin mieli, tajunta, tietoisuus.
Mieli ilmenee käyttäytymisenä, jota on helpompi havaita kuin itse mieltä.
Otsikko: Vs: Halut
Kirjoitti: Saltzmann - Maaliskuu 23, 2016, 11:10:09 ap
...
Mielestäni Sigmund Freud ja kaikki muut psykologit, joiden teoksia olen lukenut tai joista olen kuullut, käsittelevät mieltä. Sana psykologia itsessään tarkoittaa mielen tutkimusta. Sanan vanha suomenkielinen vastine on sielutiede, psyyken logos. Sielu tarkoittaa tällöin samaa kuin mieli, tajunta, tietoisuus.
Mieli ilmenee käyttäytymisenä, jota on helpompi havaita kuin itse mieltä.

Eli toisin sanoen viittasit psykologiaan sata ja + vuotta sitten ja mikä sen tutkimuskohde oli?

"Mieli ilmenee käyttäytymisenä?" Kuulostaa hyvin behaviorismiselta ajattelutavalta eikä kovin taida liittyä mielen miettimiseen eikä siihen psykologiaan, joka miettii mieltä. "Psykologiaa", johon viittasin, joka sitä käyttäytymistä mietti, koska mielestä ei saannut kiinni, eikä sitä voinut tutkia luonnontieteellisesti.

Psykologia on tai po. mielen logiikkaa, jota valtaosin nykyspsykologia ei kuitenkaan ole. Ikävä kyllä. Monissa koulutusohjelmissa nykyään psykologin koulutuksessa hyvä, että edes mainitaan, koko mieltä. Klassikkojakaan ei varmaan enää lueteta missään.
Otsikko: Vs: Halut
Kirjoitti: Seagal - Maaliskuu 23, 2016, 10:13:34 ip
Mitä tekemistä positiivisella psykologialla on mahayanan kanssa?

Mahayanan perustaan kuuluu muiden auttaminen, myötätunto. Itse näkisin, että psykologialla on autettu monia. Hieman samalla tavalla kuin vettä antamalla on autettu monia, vaikka vesi ei suoranaisesti liitykkään mahayanaan.
Otsikko: Vs: Halut
Kirjoitti: Ekhnaton - Maaliskuu 24, 2016, 10:27:05 ap
...
Mielestäni Sigmund Freud ja kaikki muut psykologit, joiden teoksia olen lukenut tai joista olen kuullut, käsittelevät mieltä. Sana psykologia itsessään tarkoittaa mielen tutkimusta. Sanan vanha suomenkielinen vastine on sielutiede, psyyken logos. Sielu tarkoittaa tällöin samaa kuin mieli, tajunta, tietoisuus.
Mieli ilmenee käyttäytymisenä, jota on helpompi havaita kuin itse mieltä.

Eli toisin sanoen viittasit psykologiaan sata ja + vuotta sitten ja mikä sen tutkimuskohde oli?

"Mieli ilmenee käyttäytymisenä?" Kuulostaa hyvin behaviorismiselta ajattelutavalta eikä kovin taida liittyä mielen miettimiseen eikä siihen psykologiaan, joka miettii mieltä. "Psykologiaa", johon viittasin, joka sitä käyttäytymistä mietti, koska mielestä ei saannut kiinni, eikä sitä voinut tutkia luonnontieteellisesti.

Psykologia on tai po. mielen logiikkaa, jota valtaosin nykyspsykologia ei kuitenkaan ole. Ikävä kyllä. Monissa koulutusohjelmissa nykyään psykologin koulutuksessa hyvä, että edes mainitaan, koko mieltä. Klassikkojakaan ei varmaan enää lueteta missään.

Siitä ajasta ei ole kirjaimellisesti kulunut "100 vuotta", se on paljon lähempänä. Psykoanalyysi on yhä edelleen olemassa, samoin lukuisat muut koulukunnat. Esim International Psychoanalytical Society on edelleen olemassa ja voimissaan. Katsoin ihan huvin vuoksi myös millaisia artikkeleja Psychology Today -lehdessä on nykyään,  aivan selvästi sielläkin yhä edelleen kuvataan mielen ilmiöitä.
Joten en ymmärrä miten voit väittää tuollaista, vai onko Helsingin yliopiston vallannut jokin mielen vastainen kuppikunta?
Otsikko: Vs: Halut
Kirjoitti: Saltzmann - Maaliskuu 24, 2016, 02:26:50 ip
...
Siitä ajasta ei ole kirjaimellisesti kulunut "100 vuotta", se on paljon lähempänä. Psykoanalyysi on yhä edelleen olemassa, samoin lukuisat muut koulukunnat. Esim International Psychoanalytical Society on edelleen olemassa ja voimissaan. Katsoin ihan huvin vuoksi myös millaisia artikkeleja Psychology Today -lehdessä on nykyään,  aivan selvästi sielläkin yhä edelleen kuvataan mielen ilmiöitä.
Joten en ymmärrä miten voit väittää tuollaista, vai onko Helsingin yliopiston vallannut jokin mielen vastainen kuppikunta?

Psykologiksi valmistuvat eivät opiskele psykoanalyysia eivätkä saa psykoanalyytikon pätevyyttä. Psykoanalyysi ei ole kovinkaan voimissaan, vaan alaa valtaa ratkaisukeskeiset ja muut terapiat ja niissä ns. terapeutti ei ole usein edes psykologi eikä psykiatri lähtökoulutukseltaan. Ratkaisukeskeisessä ei mietitä mieltä vaan jotain kätsyä ratkaisua, (vaikka kaikki ongelmat eivät ole ratkaisukeskeisiä). Kognitiivisissa terapioissa mietitään ajattelun ja käyttäytymisen muutosta, ei mieltä. Kriisiterapiassa kognitiivista ja jotain muuta (mikähän se nyt oli). Jne.

Koitan kaivaa Helsingin yliopiston opinto-oppaan myöhemmin. Saat nähdä monessako psykan kurssissa mietitään mieltä. Voit sitten päätellä itse, että onko siellä joku mielen vastainen kuppikunta vai ei.

Psykoanalyyttinen koulukunta on kyllä mahdollisuus, mutta aika marginaalinen, ikävä kyllä. Positiivisen psykologian terapeutuksi ei voi vielä(?) opiskella sentään Suomessa.

En ole itse mitenkään mielen vastainen. Päinvastoin! Olisi vähän hassua olla behavioristinen buddhalainen, kognitiivisen psykologian buddhalainen tai vaikkapa neurobuddhalainen. Sinänsä vaikka joku neuro"psykologia" on tullut tutuksi ja sinänsä oikein hyvä, että tietää, että mitä se on ja mitä se ei ole.

Psychology Today on tuollainen pop julkaisu, että kaikki osaisi sieltä lukea jotain. On siellä varmaan aika paljon sitä positiivista psykologiaa ja aivot sitä ja tätä -juttuja. Hyvä sentään, että sieltä helposti voi etsiä itselleen terapeuttia.
Otsikko: Vs: Halut
Kirjoitti: Saltzmann - Maaliskuu 24, 2016, 02:49:45 ip
http://www.psykonet.fi/perustutkinto/lv%2015-16
Tässä psykonetin psykologian perusopinnot, jotka yhteisiä kaikkien psykologian koulutusohjelmien opiskelijoille eri yliopistoissa. Kuten myös aineopinnot, joita ei tuossa näy.

Psykologit lähinnä opettelee koulutuksessa testailemaan ihmisiä kuin myös tutkimaan (tilastollisesti ihmismassoja). Tietysti heille tulee hyvät perusvalmiudet sitten sen lisäksi hankkia terapeutin koulutus, jos sellaiseen päätyvät. Aika harvat lie.

Seagal, tosiaan tärkeää työtä tekevät ja monesti jo tuolla koulutuksella pystyvät auttamaan, jos on sopivasti ihmisihminen ja ymmärtää ihmisiä myös tutkintosisältöjen ulkopuolelta.

En myöskään vähättele tilastotieteen tärkeyttä, pidän sen syvällisempää ymmärrystä tärkeänä osana asiantuntijuutta monella alalla. Itse pidän sitä jopa hyvin mielenkiintoisena.

Eipä sillä tilastotieteellä kuitenkaan voi sitä mieltä tutkia. Vähän väärät työkalut siinä. Eikä psykologia paljon auta tietää, että mitkä tekijät ovat suojanneet tai olleet jollakin riskejä menneisyydessä, kun se ihminen on siinä edessä ja avun tarpeessa, pahimmillaan rikki ainakin sillä hetkellä. Ei paljon auta joku tilastollinen ennustekaan, sen lisäksi, että ihminen elämineen on niin monimutkainen kokonaisuus. Tai kuinka paljon auttaa joku persoonallisuuden profilointi. Joku persoonatyyppi ei kuitenkaan selitä kaikkea. Ehkäpä siihen ihmismieleen syvällisempi tutustuminen ja myötätunto. Joillakin on tietysti koulutuksesta huolimatta jo joku tarpeellinen ymmärrys ihmisiin, vaikkei mikään filosofi olekaan, joillakin se rakentuu koulutuksessa, jollakin koulutus voi jäädä ulkokultaiseksi tai pinnalliseksi. Jollakin filosofilla voi olla se teoreettinen ymmärrys ihmismielestä, mutta ei silti tajua ihmisiä. jne.

Myötätuntoa ei välttämättä tule sopivaa koulutuksesta. Ehkäpä kuitenkin valtaosa psykologeista on alkanut siihen, koska haluavat auttaa ihmisiä tai ymmärtää ihmisiä. Aika harva varmaan sen takia, että saa virallisesti jotain testejä tehdä ihmisillä. Tosin on testeillekin varmaan joskus paikkansa.

Paljon paranneltavaa tässäkin tekstissä, mutta postaan ja siirryn muihin töihin.
Otsikko: Vs: Halut
Kirjoitti: Saltzmann - Maaliskuu 24, 2016, 03:16:47 ip
https://courses.helsinki.fi/fi/open-university/subjects/psykologia Avoimen sivuilta löytyi kandiin asti kurssit. Weboodissa on minulta hukassa syventävät, kun kiireessä etsii. Perästä löytyy.

Tuossa kurssit. Kliininen psykologia on lähinnä psykodiagnostiikkaa. Se kuinka paljon siinä on joku mieli-perspektiivi, niin riippuu opettajasta/proffasta. Voi olla, että mieli skipataan ja mietitään oireita jotenkin ulkokohtaisesti eikä niinkään mielen tuotteina ja historiallisesti syntyneinä, kuten vaikka psykodynaamisessa lähestymistavassa. Jos opettaja on behaviorismiin kallellaan, niin sitten mieltä ei lähes ole, on vain käytös tai kognitiiviselle havaintoja/käytöstä. Jälkimmäisissä opitaan pois. Aluksi maininnassa muutos tulee sieltä mielen kautta.

Onpa vapaaehtoisena kurssina jopa 5 opintopistettä Psykoterapia-kurssi, joka on noissa vapaaehtoisissa psykoterapeutin koulutukseen tutkinnon jälkeen hakeville pakollinen. Siitäkään kurssista ei tiedä, että onko siinä mieltä. Riippuu opettajasta ja opettajan terapeuttisesta suuntauksesta, joka tietysti määrittyy koulutusohjelman ideologiasta tai on ainakin sen puitteissa.
Otsikko: Vs: Halut
Kirjoitti: Saltzmann - Maaliskuu 24, 2016, 05:04:50 ip
Täällä: https://www.psychologytoday.com/blog/the-second-noble-truth/201603/think-buddha-be-buddha

Psychology Todayn popissa on saatu Buddha ja Bandura mahtumaan samaan blogiartikkeliin. Myös viittaa filosofeihin ja ilmeisesti tarkoittaa tällä toisen artikkelinsa Eckhart Tollea. Siellä on myös aivoläppää. En kylläkään jaksa luke sitä artikkelia: https://www.psychologytoday.com/blog/the-second-noble-truth/201602/the-empowering-moment

Hienoa, jos noista on apua jollekin, mutta minulle liian hämärää settiä. Sen lisäksi pitäisi jotain noita regressioanalyyseja kaivella eikä miettiä näitä.

On jutut karannut jo ap:n jutuista. Ap, siirränkö toiseksi ketjuksi vai jätänkö tähän?
Otsikko: Vs: Halut
Kirjoitti: Saltzmann - Maaliskuu 25, 2016, 01:46:36 ip
Tässä edellisen kansallisen Psykologia-lehden numeroista sisältöä.
http://www.psykologia.fi/uusin-numero (http://www.psykologia.fi/uusin-numero)

Uusinta ei ole vielä tuolla, mutta yllättävästi siinäkään ei ole käppyrän käppyrää tällä kertaa. Yleensä tuntuu, että tilastosivuja on enemmän kuin tekstiä. En liioittele kovinkaan paljon. Kaksi tutkijaesittelyä on aivotutkijoista.

Jos haluat tutkia psykologiassa mieltä tai jotain mieleen liittyvää, niin enpä tiedä, mistä löydät siihen 1. proffan 2. rahoituksen. Tutkimuksen kannalta kun koetaan valtavirrassa mielekkääksi, että se on samaa määrällistä tutkimusta kuin kansainvälisestikin pienenä poikkeuksena usan psykologien marginaalinen psykoanalyyttinen osasto kymmenien muiden osastojen seassa tai vaikka saksalainen perinne. Euroopassa ehkä jossain maassa on psykoanalyyttista perinnettä vielä.

En menisi sanomaan, niin että Helsingin yliopistolla olisi joku mielenvastainen kuppikunta. Ehkä mieletön kuppikunta tai mielettömyyskuppikunta. Aivokuppikunta sieltä löytyy vahvasti. En usko, että psykologian opiskelijoilla tai psykologeilla on jotain mielenvastaisuutta, mutta harva sitä opinnoissa miettii nykyään. Voihan olla, että joillakin on sitten yöpöydällä jotain sivistävää mielekästä lukemista.

Enkä nyt sano sitäkään, etteikö psykologian opinnot olisi epämielekkäitä, mutta mieli siinä jää marginaaliin paradoksaalilsesti ja jää enimmäkseen ihan yksittäisen opiskelijan kontolle.

T. Vastavirtaan uiva
Otsikko: Vs: Halut
Kirjoitti: Seagal - Maaliskuu 25, 2016, 08:01:25 ip
Saltzmann,

kyllä.
Otsikko: Vs: Halut
Kirjoitti: Saltzmann - Maaliskuu 26, 2016, 03:22:35 ip
Saltzmann,

kyllä.

Seagal, kiitos kommenttistasi!

Kyllä mitä? Viittaatko siihen, mitä sinulle kommentoin? Tai, että heittäisin nämä jutut uuteen ketjuun? Tuskin sentään kaikkea allekirjoitat tai eipä ihmeiden aikakaan ole ohi. Muitakin tulkintahypoteeseja tulee, mutta vastauksen kryptisyyden ja monitulkintaisuuden takia kysyn sinulta.

Yksi hypoteesi on se, ettei kukaan jaksanut lukea noin pitkiä, huonostikirjoitettuja ja tylsiä juttuja.

T. S, jonka karma on tänään jotain regressioanalyysin ja regression väliltä
Otsikko: Vs: Halut
Kirjoitti: Ekhnaton - Maaliskuu 29, 2016, 10:43:28 ap
Täällä: https://www.psychologytoday.com/blog/the-second-noble-truth/201603/think-buddha-be-buddha

Psychology Todayn popissa on saatu Buddha ja Bandura mahtumaan samaan blogiartikkeliin. Myös viittaa filosofeihin ja ilmeisesti tarkoittaa tällä toisen artikkelinsa Eckhart Tollea. Siellä on myös aivoläppää. En kylläkään jaksa luke sitä artikkelia: https://www.psychologytoday.com/blog/the-second-noble-truth/201602/the-empowering-moment

Hienoa, jos noista on apua jollekin, mutta minulle liian hämärää settiä. Sen lisäksi pitäisi jotain noita regressioanalyyseja kaivella eikä miettiä näitä.

On jutut karannut jo ap:n jutuista. Ap, siirränkö toiseksi ketjuksi vai jätänkö tähän?

Tervehdys!
Olin lomalla, luin tänään uudet viestisi.
Olen lukenut Psychology Today -lehteä ja muuta alan kirjallisuutta noin 30... 40 vuotta sitten. Täytyy myöntää että tyyli on muuttunut niistä ajoista selvästi. Tampereella kävin vielä 1980 -luvun lopulla kuuntelmassa Ben Furmanin yleisöluennon aiheesta lyhytterapia, joka silloin oli uusinta uutta Suomessa.
Lähettämässäsi blogissa on sentään mainittu sana "unconscious" (hurraa !). Itse löysin joistakin Psychology Todayn artikkeleista sanat "anxiety" ja "depression", joiden voidaan ajatella sisältävän mielen olemassaolon (implisiittisesti)?
Otsikko: Vs: Halut
Kirjoitti: Saltzmann - Maaliskuu 29, 2016, 02:37:00 ip
...
Olen lukenut Psychology Today -lehteä ja muuta alan kirjallisuutta noin 30... 40 vuotta sitten. Täytyy myöntää että tyyli on muuttunut niistä ajoista selvästi. Tampereella kävin vielä 1980 -luvun lopulla kuuntelmassa Ben Furmanin yleisöluennon aiheesta lyhytterapia, joka silloin oli uusinta uutta Suomessa.
Lähettämässäsi blogissa on sentään mainittu sana "unconscious" (hurraa !). Itse löysin joistakin Psychology Todayn artikkeleista sanat "anxiety" ja "depression", joiden voidaan ajatella sisältävän mielen olemassaolon (implisiittisesti)?
Psychology Todayn tyyli on vähän naistenlehtimäistä. Hmm. Tämä oli jotenkin epäkorrekti-ilmaisu naistenlehtien suhteen, mutta ehkä hoksaatte pointtini. Anteeksi!

Mutta jos kyseinen blogisti viittaa Banduraan (joka behavioristi ja, öh, pitää Tollea filosofina ja mahdollisesti valaistuneenakin sellaisena), niin kai anxiety & depression: ahdistus ja depressio viittaavat lähinnä johonkin fyysiseen kokemukseen, joka sitten voidaan muuttaa käyttäytymistä muuttamalla? Tai ehkä myös sillä popilla positiivisella psykologialla? Tollea lukemalla ja valaistumalla?

Eli en ole ihan varma, että tuon tyypin jutuissa silti niissä olisi joku implisiittinen mielen olemassaolo -ainakaan ilman, että se implisiittisesti viitattu mieli on aivojen/kehon tiukka kyytipoika.
Otsikko: Vs: Halut
Kirjoitti: Seagal - Maaliskuu 29, 2016, 06:15:19 ip
Eli en ole ihan varma, että tuon tyypin jutuissa silti niissä olisi joku implisiittinen mielen olemassaolo -ainakaan ilman, että se implisiittisesti viitattu mieli on aivojen/kehon tiukka kyytipoika.

Mistä olet päätellyt, että buddhalaisuudessa väitetään mielen olevan olemassa?
Otsikko: Vs: Halut
Kirjoitti: Saltzmann - Maaliskuu 29, 2016, 08:40:17 ip
Eli en ole ihan varma, että tuon tyypin jutuissa silti niissä olisi joku implisiittinen mielen olemassaolo -ainakaan ilman, että se implisiittisesti viitattu mieli on aivojen/kehon tiukka kyytipoika.

Mistä olet päätellyt, että buddhalaisuudessa väitetään mielen olevan olemassa?

En puhunut buddhalaisuudessa vaan jatkoin tuota Ekhnatonin pähkäilyä kyseenalaisen (kyseenalaisen?) blogistipsykologin mahdollisista implisiittisistä mieliviitteistä. Voit häneltä kysyä, että miten se hänestä liittyy buddhalaisiin väitteisiin; en voi vastata hänen puolestaan.

Yhtä mieltä varmaan ollaan aika helposti?, että -jos sitä nyt, sitä mieltä edes- on olemassa, niin ei sijaitse ainakaan aivoissa, jos missään. Saati sitten, että ajattelisimme, että ne mieleen pälkähtävät asiat tulisi sieltä aivoista tai kehosta.
Otsikko: Vs: Halut
Kirjoitti: Seagal - Maaliskuu 29, 2016, 11:06:30 ip
Yhtä mieltä varmaan ollaan aika helposti?, että -jos sitä nyt, sitä mieltä edes- on olemassa, niin ei sijaitse ainakaan aivoissa, jos missään. Saati sitten, että ajattelisimme, että ne mieleen pälkähtävät asiat tulisi sieltä aivoista tai kehosta.

Buddhalaisuus ei kiellä etteikö mieli olisi olemassa suhteellisesti.
Otsikko: Vs: Halut
Kirjoitti: Ekhnaton - Maaliskuu 30, 2016, 10:58:20 ap
...
Olen lukenut Psychology Today -lehteä ja muuta alan kirjallisuutta noin 30... 40 vuotta sitten. Täytyy myöntää että tyyli on muuttunut niistä ajoista selvästi. Tampereella kävin vielä 1980 -luvun lopulla kuuntelmassa Ben Furmanin yleisöluennon aiheesta lyhytterapia, joka silloin oli uusinta uutta Suomessa.
Lähettämässäsi blogissa on sentään mainittu sana "unconscious" (hurraa !). Itse löysin joistakin Psychology Todayn artikkeleista sanat "anxiety" ja "depression", joiden voidaan ajatella sisältävän mielen olemassaolon (implisiittisesti)?
Psychology Todayn tyyli on vähän naistenlehtimäistä. Hmm. Tämä oli jotenkin epäkorrekti-ilmaisu naistenlehtien suhteen, mutta ehkä hoksaatte pointtini. Anteeksi!

Mutta jos kyseinen blogisti viittaa Banduraan (joka behavioristi ja, öh, pitää Tollea filosofina ja mahdollisesti valaistuneenakin sellaisena), niin kai anxiety & depression: ahdistus ja depressio viittaavat lähinnä johonkin fyysiseen kokemukseen, joka sitten voidaan muuttaa käyttäytymistä muuttamalla? Tai ehkä myös sillä popilla positiivisella psykologialla? Tollea lukemalla ja valaistumalla?

Eli en ole ihan varma, että tuon tyypin jutuissa silti niissä olisi joku implisiittinen mielen olemassaolo -ainakaan ilman, että se implisiittisesti viitattu mieli on aivojen/kehon tiukka kyytipoika.

Mielestäni ei ole järkevää, tai edes mahdollista, puhua mielentiloista ilman että mieli on implisiittisesti olemassa.
Jos mieli katsotaan väistämättä olevaksi, seuraako siitä sen jokin tietty suhde kehoon tai aivoihin? Ei mielestäni.
Buddhalaisuus ei katso että mieli on olemassa itsenäisesti, tai että mieli on sama kuin ruumis.
Jos henkilö käyttää sanaa tiedostamaton (unsconscious), silloin hän on jo viitannut käsitteeseen "mieli".
Psychology Today -lehden artikkelit on tietty jonkin verran populaareja, mutta ne on hyvin huolellisesti, moneen kertaan, toimitettuja. Näin uskallan väittää.
Buddhalaisuudessa sanotaan että tavallinen mieli on tiukasti aistien ja aistikokemuksen kyytipoika. Josta vapautuminen on vaikeaa, hyvin vaikeaa.
Nyt tuli kuitenkin sotkettua yhteen psykologiaa ja buddhalaisuutta, pahoittelen tapahtunutta.
Otsikko: Vs: Halut
Kirjoitti: Ekhnaton - Huhtikuu 11, 2016, 11:31:59 ap
Noin. Nyt on sulateltu ajatuksia muutaman kuukauden verran. Tällä välillä lueskelin vähän tiibetiläisten opettajien sekä positiivisen psykologian tutkimuksen näkemyksiä onnellisuuteen. Ehkä voisi ajatella, että näiden tahojen osoittamat oivallukset tuntuivat kuin voimakkailta itsestäänselvyyksiltä, joita en ollut kuullut ennen sanallistettavan.

Olennainen tekijä on erottaa toisistaan ulkoisesta riippuva hetkellinen mielihyvä ja pitkäkestoinen tyytyväisyys. Tutkimukset ja buddhalaiset opettajat toteavat että pitkäkestoista onnellisuutta tuo arvopainotteinen suhtautuminen elämään. Pysyvä tyytyväisyys on saavutettavissa lataamalla arvonsa pysyviin tai pitkäkestoisiin ominaisuuksiin, kuten myötätuntoon, altruismiin, kiitollisuuteen tai kenties joidenkin tapauksessa Jumalaan. Mielihyvää tuottavat ulkoiset tekijät, kuten seksi tai vaikka elokuvat ovat omiaan lisäämään tyytyväisyyttä, mutta vain hetkellisesti. Siksi niitä ei tule arvottaa liian korkealle. Näin tyytyväisyys elämää kohtaan pysyy vakaana, eikä sinkoile ylösalas sen mukaan, millaisessa tilanteessa kulloinkin on.

 Noin puoli vuotta sitten sanoin etten jaksa kaivaa esille mitään fundamentalistisia näkemyksiä jälleensyntymästä. En nytkään ole tehnyt asian eteen juuri mitään, kuitenkin: On olemassa buddhalaiseen jälleensyntymiskäsitykseen keskeisesti liittyvä aihe, joka tunnetaan nimellä Gandharva controversy (tai paalista: Gandhabba controversy). Gandharva tarkoittaa tässä välitilan eli antaravabhavan tai bardo-tilan olentoa. Se on olento (tietoisuus & hahmo), joka hakee uutta syntymää, ja gandharva  on myös välttämätön syy hedelmöityksen tapahtumiselle, Suutrien ja Abdhidharman mukaan.

 Gandhabba/gandharva mainitaan Sravakayana suutrissa/suttissa. Hirakawa Akiran ja Paul Gronerin  History of Indian Buddhism -kirjassa on kerrottu aiheesta hieman, sieltä löytyy esim kaikki ne koulukunnat, jotka hyväksyivät gandharvan olemassaolon ja ne koulukunnat jotka eivät hyväksyneet sitä. Asia on käytännössa sama kuin kysymys siitä hyväksytäänkö bardo- tai antarabhava/välitila vai ei.

 Esimerkiksi Salistamba sutrassa jälleensyntymä kuvataan siten, että mitään entiteettiä ei siirry tästä elämästä seuraavaan elämään. Tällöin jälleensyntymän katsotaan olevan samanlainen kuin Kuun heijastuminen  lammen pinnassa. Kuu ei siirry lampeen, kuitenkin sen kuva piirtyy siihen tarkasti. Tai se on kuin sinetin painaminen vahaan. Sinetti jättää tarkan jäljen, mutta se on eri kuin vaha. Samalla tavalla teot aiheuttavat tarkan seurauksen, ilman tarvetta olettaa konkreettinen siirtymäolio.
 Jos antarabhavaa ei oleteta, katsotaan että tämän elämän viimeinen tietoisuushetki muodostaa linkin seuraavan elämän ensimmäisen tietoisuushetken kanssa. Tämän tietoisuushetken tai mielitapahtuman nimi on (rebirth) linking consciousness.
Otsikko: Vs: Halut
Kirjoitti: Kalansilmätorni - Toukokuu 11, 2016, 02:01:57 ap
Halu-kysymyksestä: meillä kaikilla on haluja. Muutoin olisimme samsarasta ulkona (eikä sekään olisi hyvä juttu, koska silloin ei kehittyisi myötätuntoa eikä ymmärrystä ja mahdollisuutta auttaa niitä, jotka ovat samsarassa). Toisaalta on ehdottoman tärkeää jollain keinoilla saada itsensä irti totunnaisista kaavoistaan, urautumistaan - jotka sen samsaran muodostavat. Monesti täytyy luoda uusia uria ja kaavoja, jotta saa itsensä irti alkuperäisistä. Eettisyys ja moraali ovat välineitä tähän, siksi varsin tärkeitä. Toisaalta sitten kun ne vuorostaan ovat uutena tottumuksena, niistä pitää irrottautua.

Mutta niitä voi käyttää välineinä, jos ne toimivat. Buddhalaisuus on välineitten suhteen vapaata, siksi niitä kutsutaan 'taitaviksi keinoiksi'. Toisaalta taas jos tiedostat itsessäsi halua, voit onnitella itseäsi. Ei ole niinkään oleellista silloin, toteutatko halujasi vai et, vaan niiden tiedostaminen ja käyttäminen DHARMAN osoitetta kohti kulkemiseen. Vimalakirtinirdesassa sanotaan: "Mikä on buddhien tie? Buddhien tie on mielenmyrkkyjen tie. -- koska ei lootus kasva ilman mielenmyrkkyjen suota."

Onnittele itseäsi haluistasi, se on merkki että olet saavuttanut ihmisten maailman, ja lähtökohdan dharmaan. Huumeista on vaikeaa puhua, koska meditaation pitää riittää, ja se riittääkin - ennemmin tai myöhemmin. Mutta yksi ihan maalaisjärjen kysymys on: onko parempi, että käyttää huumeita eikä (siksi) harjoita, vai että huumeiden käyttämisen lisäksi kuitenkin myös harjoittaakin? Vastaus lienee ilmiselvä. Paras on hyvän vihollinen...