BuddhaDharmaFoorumi

Keskustelua => Koulukunnat => Aiheen aloitti: Jogiini - Marraskuu 12, 2012, 08:54:30 ip

Otsikko: Tiibetinbuddhalaisuus
Kirjoitti: Jogiini - Marraskuu 12, 2012, 08:54:30 ip
Olisi kiva  kuulla ihmisten mielipiteitä siitä miksi  tiibetinbuddhalaisuus kasvaa niin voimakkaasti länsimaissa. Mikä teitä viehättää? Johtuuko ilmastosta? Johtuuko asenteesta? Johtuuko Dalai-lamasta? Entä mikä siinä mättää?
Otsikko: Vs: Tiibetinbuddhalaisuus
Kirjoitti: Ladros - Marraskuu 13, 2012, 08:27:46 ip
Jaa'a, omalta osaltani luulen et tiibetinbuddhalaiset opettajat lähti liikkeelle lännen suuntaan just oikeaan aikaan ja hippi liike oli täällä alla, olettaisin et tos on yks syy otolliselle maaperälle. Sit tuli paljon keskuksia ja niinpä ihmisiä enempi. Jos katsoo vaikka järjestöjä kuin FPMT, tai Raitanatto aikasemmin mainitsi Kalu Rinpochen ect.. siel on ollu kova liikehdintä ja ihmisiä tullu mukaan, nyt taas tulee vastaan kysymyksiä että miten sais nuoria lisää kun keski-ikä nousee, luulen et jos löytyy oman karismansa omaavia opettajia ni ne vetää puoleensa. Sekä tietty HH Dalailaman näkyvyys mediassa on tosi suuri (verrattuna vaikka muihin uskonnollisiin johtajiin), muistan et omassa uskonnonkirjassa oli kaks eri opettajaa esitelty aasian uskonnoista, HH Dalailama ja Amma.

Mua ainakin viehättää monimuotoisuus, opettajien perinne ja ja ..selvyys. Varmaan jos lukisin theravada- tai zen kirjallisuutta ni voisin kokea samoja fiiliksiä sieltäkin.

tässä alkua. pitänee palata myöhemmin kun on kone käytössä..
Otsikko: Vs: Tiibetinbuddhalaisuus
Kirjoitti: Santeri - Marraskuu 14, 2012, 12:24:12 ip
"Theravada was the most well known form of Buddhism in the West until the 1970’s when Tibetan Buddhism quickly began to superseded it. In the West today it comes a distant third after Tibetan Buddhism and Zen. It is, as Bhikkhu Bodhi says; ‘a still backwater on the otherwise lively Western Buddhist frontier."

http://www.buddhistische-gesellschaft-berlin.de/downloads/brokenbuddhanew.pdf
Otsikko: Vs: Tiibetinbuddhalaisuus
Kirjoitti: lari - Marraskuu 14, 2012, 02:23:32 ip
laita suomeksi.
Otsikko: Vs: Tiibetinbuddhalaisuus
Kirjoitti: Ladros - Marraskuu 14, 2012, 02:53:29 ip
"Theravada was the most well known form of Buddhism in the West until the 1970’s when Tibetan Buddhism quickly began to superseded it. In the West today it comes a distant third after Tibetan Buddhism and Zen. It is, as Bhikkhu Bodhi says; ‘a still backwater on the otherwise lively Western Buddhist frontier."

http://www.buddhistische-gesellschaft-berlin.de/downloads/brokenbuddhanew.pdf

Tässä on tosi nopea ja vapaa käännös:
"Theravada oli tunnetuin buddhalaisuuden muoto lännessä 1970-luvulle asti, jolloin tiibetinbuddhalaisuus syrjäytti sen. Tänä päivänä se on kaukainen kolmas tiibetinbuddhalaisuuden ja zen-buddhalaisuuden jälkeen. Niinkuin Bhikkhu Bodhi sanoo; 'tyyni suvanto muuten villkaalla buddhalaisuuden alueella"
Otsikko: Vs: Tiibetinbuddhalaisuus
Kirjoitti: Santeri - Marraskuu 16, 2012, 03:15:20 ip
Kiitos käännöksestä. Ehdotan muutamaa muutosta:

"Theravada oli tunnetuin buddhalaisuuden muoto lännessä aina 1970-luvulle asti, jolloin tiibetinbuddhalaisuus syrjäytti sen. Tänä päivänä se on kaukainen kolmas tiibetinbuddhalaisuuden ja zen-buddhalaisuuden jälkeen. Niinkuin Bhikkhu Bodhi sanoo; 'liikkumaton pohjavesi muuten eloisassa buddhalaisuuden eturintamassa"
Otsikko: Vs: Tiibetinbuddhalaisuus
Kirjoitti: juhakala - Joulukuu 13, 2012, 04:28:34 ip
Tiibetinbuddhalaisuus perustuu pitkälti ja eniten buddhalaisuuden haaroista perimätietoon ja "kirjaviisauteen" (väite on oppikirjoista). Kirjojen määrä ja kirjo ovat valtavat.

Dalai Laman toiminta ja kirjallinen tuotanto on parhaiten levittänyt tiibetinbuddhalaisuutta länteen. Hän korostaa tieteen ja analysoinnin merkitystä, mikä puree länsimaalaisiin koulutettuihin ihmisiin. Tästä johtuen tiibetinbuddhalaisuus on saanut eniten huomiota, eikä vähiten Tiibetin tilanteen vuoksi.

Myös vierailevat lamat levittävät oppia. He puhuvat ihmisten kielellä ihmisenä olemisesta.

Tiibetinbuddhalaisuus on ehkä yksilökeskeisin buddhalaisuuden haaroista. Uskoa voi ilman munkkeja, luostareita ja rituaaleja, pelkästään lukemallla.Tärkeää on oma henkinen kuri, ei ulkoapäin tuleva.

Edelläolevalla en tarkoita, että tiibetinbuddhalaisuus olisi jotenkin parempi. Se on vain erilainen ja siinä on piirteitä, joka tekee sen ehkä helpommin omaksuttavammaksi lännessä, jossa harjoituksen kurinalaisuus on vaikeammin omaksuttavissa.
Otsikko: Vs: Tiibetinbuddhalaisuus
Kirjoitti: Raitanatto - Joulukuu 13, 2012, 04:31:30 ip
Uskoa voi ilman munkkeja, luostareita ja rituaaleja, pelkästään lukemallla.

Tästä olen eri mieltä. Jokainen perimyslinja painottaa gurun merkitystä. Ilman häntä ei ole polkua.
Otsikko: Vs: Tiibetinbuddhalaisuus
Kirjoitti: Harri - Joulukuu 13, 2012, 06:33:35 ip
juhakala, tuo näkemyksesi tii-bu:sta on mielestäni näkemys modernisoidusta tii-bu:sta. Tuonlaisena sitä lännessä nykyään markkinoidaan, myös tiibetiläisten taholta, mutta tii-bu perinteisesti on ihan muuta. (Sinänsähän tällä nyt ei ole väliä, mutta kunhan totuuden nimissä mainitsin.)
Otsikko: Vs: Tiibetinbuddhalaisuus
Kirjoitti: Bob - Helmikuu 17, 2013, 01:54:55 ip
Tiibetinbuddhalaisuus perustuu pitkälti ja eniten buddhalaisuuden haaroista perimätietoon ja "kirjaviisauteen" (väite on oppikirjoista). Kirjojen määrä ja kirjo ovat valtavat.

Ok, eli tuo väite on jostakin oppikirjasta. On totta, että tiibetinbuddhalaisuudessa on paljon kirjallisuutta, mutta jos puhumme täsmällisemmin tarntrasta (jota Dalailaman edustama gelug-koulukunta edustaa vain osittain), olisi todella harhaanjohtavaa korostaa "lukemista" ja "kirjaviisautta". Sananmukaisestikin "tantra" tarkoittaa "yhteen kutomista" eli käytännössä kokemusta joka tulee osaksi itseä. Kokemusta ei voita mikään. Hyvä esimerkkki tantran ja kirjaviisauden suhteesta on Naropan elämän kerta.

Otsikko: Vs: Tiibetinbuddhalaisuus
Kirjoitti: Pema Namgyal - Helmikuu 17, 2013, 06:18:34 ip
Näkisin niin, että tiibetinbuddhalaisuuden vajrayana tai tantra(kaikissa koulukunnissa) ei pohjaudu juurikaan perimätietoon tai kirjaviisauteen, vaan perimyslinjan elävään perinteensiirtoon, mestarilta oppillaalle välittyvänä viisauden ja siunauksien transmissiona tai välityksenä. Tämä siis on kokemuksellista viisautta pääasiassa, kirjaviisaus on vain tukemassa tätä kokemuksellisen viisauden kehittymistä, ikäänkuin karttana polulla. Tarkoitushan on laittaa käytäntöön kaikenlaiset opetukset, liittyivät ne sitten tantraan tai sutraan. Sutra ja tantra yhdistyvät saumattomasti harjoitukseen käytännön tasolla.
Otsikko: Vs: Tiibetinbuddhalaisuus
Kirjoitti: juhakala - Elokuu 17, 2013, 12:38:49 ip
TB:n kirjaviisaus on todettu monissa kirjallisissa lähteissä. Vastakohtana niissä on korostettu zenin kokemuksellisuutta.

Viimeksi täällä vieraileessaan Dalai Lama korosti opiskelun ja analysoinnin merkitystä. Se ei liene "perinteistä buddhalaisuutta". Perimyslinjan puhtautta ei enää pidetä arvona sinänsä, sen sanoi viimeksi täällä vieraillut Lama Yeshe.

Eli TB:n opettajat itsekin muokaavat oppia moderniksi. Eikö tavoitteemme ole valaistuminen? Kaikki siihen johtava ovat välineitä tavoitteen saavuttamiseksi. Ei ole toinen toistaan parempia välineitä, vaan erilaisia. Ne eivät ole itsetarkoituksia, kuten perimyslinjan  puhtautta korostavavat väittävät. Ihmiset ovat erilaisia ja niin ovat välineetkin.

On aivan selvästi nähtävissä, että buddhalaisuuden sisältöä muokataan paremmin länsimaalaisille sopivaksi. Parempi koulutustaso mahdollistaa omatoimisen opiskelun ja analysoinnin.

Vaikka buddhalaisuus ei ole lähetysuskonto, niin kumpi on parempi: pitää se tiukasti mystisenä ja siten vaikeammin omaksuttavana, vai haluammeko länsimaalaisten omaksuvan Buddhan opetuksia? Perinteinen tiibetinbuddhalaisuus on syntynyt perinteisessä tiibetiläisessä yhteiskunnassa, jossa jokainen poika vietti luostarissa vuoden pari. Nyt se ei onnistu.
Otsikko: Vs: Tiibetinbuddhalaisuus
Kirjoitti: Pema Namgyal - Elokuu 17, 2013, 01:08:48 ip
Juu, toki dharman opiskelu ja analyysi ovat tärkeitä asioita. Shedroissa valmistuu khenpoja ja geshejä pitkien opintojen jälkeen. Kuitenkin tärkeintä on ymmärtää dharman syvällinen ja sisäinen merkitys ja sillä tasolla se perimyslinjan elävä transmissio toimii. Me tavikset sitten yritetään parhaamme mukaan opiskella ja ymmärtää sitä sisäisempääkin merkitystä...
Otsikko: Vs: Tiibetinbuddhalaisuus
Kirjoitti: Pema Namgyal - Elokuu 17, 2013, 03:31:25 ip
Lisäyksenä vielä edelliseen, että käytännössä tälläinen järjestelmällinen ja pitkä opiskelu luostariyliopistoissa luo varmasti erittäin hyvän pohjan sen syvemmän viisauden kehittymiselle meditaation ja harjoituksen kanssa. Ja käsittääkseni siihen khenpojen ja geshejen muodolliseen koulutukseen varmaan sisältyy jossain vaiheessa pitemmät retriitit jne. Jotta heistä tulisi hyvin kokeneita ja päteviä dharman opettajia. Kaikki korkeasti oivaltaneet mestarit eivät kuitenkaan ole käyneet pitkiä filosofisia kouluja luostareissa ja myöskään kaikki pitkien filosofisten koulujen käyneet eivät ole mestareita dharmassa.

No entäs mitä me sitten tehdään jos emme voi mennä shedroihin ja vuosien retriitteihin? Varmaankin harjoitetaan parhaamme mukaan arkielämässä. Ehkä myös tehdään lomilla viikon tai muutaman viikon retriittejä jne. Kukin omalla tavallaan ja eiköhän sitä jokainen löydä sen oman tapansa harjoittaa ja kehittyä harjoituksessa/ymmärryksessä. =)
Otsikko: Vs: Tiibetinbuddhalaisuus
Kirjoitti: pael - Elokuu 27, 2013, 10:45:51 ap
Mistä Tiibetiläiset pitkäniän pillerit tehdään?
Entä kallokupit?
Puhuiko Buddha niistä?
Eli polveutuuko ne Shakyamunista?
Buddhia on monia.
Otsikko: Vs: Tiibetinbuddhalaisuus
Kirjoitti: Pema Namgyal - Elokuu 27, 2013, 10:09:56 ip
Paelilla on niin kivoja kysymyksiä, etten malta olla vastaamatta...  :)

Mistä Tiibetiläiset pitkäniän pillerit tehdään?
Näitä pillereitä on paljon erilaisia. Ne tehdään monenlaisista pyhistä ja siunatuista aineksista. Pääasiassa ne sisältävät varmaankin tiettyjä erityisyrttejä ja esim. pyhäinjäännöksiä. Ne voidaan siunata esimerkiksi isojen pujien ja voimansiirtojen yhteydessä ja näillä pillereillä voi olla monia erilaisia vaikutuksia ja hyötyjä. Minulla on ollut aiemmin jotain lähemmäs kymmentä erilaista pilleriä mutta olen suurimmaksi osaksi ne jo käyttänyt. Toin niitä Intiasta...

Entä kallokupit?
Kallokupit eli kapalat ovat ihan ehtaa tavaraa. Siis ne ovat ihmisen pääkallosta tehtyjä. Eikös olekkin hurjaa?

Ja voi niitä tietty olla tehty esim. puustakin, sellaisia aidon korvikkeita...

Puhuiko Buddha niistä?
Eli polveutuuko ne Shakyamunista?
Buddhia on monia.
Enpä osaa sanoa. Nämä liittyvät tantriseen buddhalaisuuteen eli vajrayanaan. Osa tantrisista opetuksista ja menetelmistä tulee suoraan Shakyamunilta ja osa muilta Buddhilta.

Otsikko: Vs: Tiibetinbuddhalaisuus
Kirjoitti: Pema Namgyal - Elokuu 28, 2013, 01:11:57 ap
Entä kallokupit?
Kallokupit eli kapalat ovat ihan ehtaa tavaraa. Siis ne ovat ihmisen pääkallosta tehtyjä. Eikös olekkin hurjaa?

Ja voi niitä tietty olla tehty esim. puustakin, sellaisia aidon korvikkeita...

Kyseessä on siis symboliesine, joka muistuttaa meitä mm. pysymättömyydestä. Ei siis ole mikään vaarallinen taikakalu...

Jos joku jo ehti säikähtää... :)
Otsikko: Vs: Tiibetinbuddhalaisuus
Kirjoitti: pael - Elokuu 28, 2013, 11:57:18 ap
Näistä kun riittää huhuja.
Eräässä juuri lukemassani kirjassa oli hindujen kapala-suuntauksessa, ketkä asuivat hautuumailla.
Kun tuo hindu tantran ja vajrayanan välillä on yhtäläisyyttä.
Siis kun hinduilla on joogeja, jotka elää kuuleman mukaan 400 vuotta kuten 84 siddhan elämänkerrassa ja sydämen pysäyttäjiä.
Aurinkotietede ja Brahmashastri on kuulemma Tiibetistä. Siis eräässä kirjassa puhuttiin, että eräs Intian jooga guru sai nenäliinaan kasvien tuoksuja ja herätti linnun puoleksi tunniksi eloon auringon avulla.  Brahmashastri on astrologiaa.
Onko tutunkuuloista.Kummallisia juttuja.
Otsikko: Vs: Tiibetinbuddhalaisuus
Kirjoitti: Pema Namgyal - Elokuu 28, 2013, 07:48:54 ip
Kyllähän sitä aina kaikkea jännää kuulee... :)

Sehän jää aina jokaisen omaksi tehtäväksi määritellä mikä on totta ja mikä tarua. Milarepasta kerrotaan, että hän toisinaan lenteli Tiibetissä. Mutta sitten kun jotkut maanviljelijät hämmentyivät siitä kovin, niin hän vähensi lentelyä. Milarepa lensi koska hänelle lentäminen ja kävely olivat sama asia. Vuoren yli voi hypätä, koska sen yli hyppääminen on sama kuin kävelisi sen ympäri. Ei siinä silloin tarvita taikatemppuja jos se kerta on sama asia. Mahasiddhalle tuollainen on vain tavallista arkipäivää. Maailmassa on paljon ihmeellisiä asioita ja se että hengitämme ei ole niistä vähäisin. Siddhit tulevat mahdollisesti polulla vastaan jossain vaiheessa. Ei siinä sen kummempaa. Tärkeintä on kuitenkin jokatapauksessa jatkaa dharman harjoitusta valaistumiseen saakka. Näin itse näen tämän asian.
Otsikko: Vs: Tiibetinbuddhalaisuus
Kirjoitti: Seagal - Kesäkuu 29, 2015, 12:07:22 ip
Kun tuo hindu tantran ja vajrayanan välillä on yhtäläisyyttä.
Ei se ole mikään ihme, koska hindulaisuus on aina ollut osa buddhalaisuutta. Se on vain yksi sen haarauma.
Otsikko: Vs: Tiibetinbuddhalaisuus
Kirjoitti: Ekhnaton - Heinäkuu 20, 2015, 02:15:01 ip
Kun tuo hindu tantran ja vajrayanan välillä on yhtäläisyyttä.
Ei se ole mikään ihme, koska hindulaisuus on aina ollut osa buddhalaisuutta. Se on vain yksi sen haarauma.

Tuollainen ajatus tai päätelmä hyvin virheellinen. Ensinnäkin käsite "hindulaisuus" on varsin myöhäinen keksintö. Intialaiset itse eivät ole sitä käyttäneet, eivät ennen brittiläisen hallinnon aikakautta, jolloin se on heille opetettu ja iskostettu. Jossakin päin internettiä esiintyy tieto että Hindulaisuus-käsite olisi kokonaan eurooppalaista perua. Se on kuitenkin alunperin arabialaisen kulttuurin käyttämä yleisnimitys kaikille Intialaisille uskonnoille. Itse sana tulee Indus-virran nimestä.
Intialaiset itse ovat lajitelleet ja luokitelleet uskontojaan ja oppejaan eri tavoilla. Yleensä tällöin buddhalaisuus lasketaan yhdeksi brahman kieltävistä opeista eli Nastika-koulukunnaksi. Muita jäljellä olevia nastika-suuntauksia ovat Jainalaiset ja Carvakat. Mielenkiintoista on että myös Tantra lasketaan nastika-suuntaukseksi, koska se kieltää Vedojen auktoriteetin (Sadhu Santideva kirjassaan Encyclopaedia of Tantra). Sadhu Santidevan mukaan Tantra kuitenkin hyväksyy jumaluuden/jumaluuksien olemassaolon.
Buddhalaisuus luokittelee opit tietenkin omalla tavallaan: kokonaan virheellisiin, osittain virheellisiin ja oikeaan eli virheettömään
oppiin. (Löytyy Jayatilleken teoksessa Early Buddhist Theory of Knowledge).
Otsikko: Vs: Tiibetinbuddhalaisuus
Kirjoitti: pael - Heinäkuu 22, 2015, 10:06:06 ap
Mistä Carvakoita löytää? Luulin, ettei heitä enää ole.
Otsikko: Vs: Tiibetinbuddhalaisuus
Kirjoitti: Ekhnaton - Heinäkuu 23, 2015, 01:57:10 ip
Pahoittelen virhettä, muistelin Ajivikoita, jotka ovat hekin kadonneet ilmeisesti 1400-luvulla Intiasta. Muistan kuitenkin lukeneeni 1980-luvulla Intian ateisteista, jotka katsovat olevansa katkeamatonta perinnettä. En tiedä miten intialainen ateismi on mahdollisesti säilynyt läpi muslimi- ja brittihallintokausien? Vai onko se syntynyt uudelleen eurooppalaisen filosofian vaikutuksesta, ja etsinyt sitten juuriaan carvakoista, ajivikoista ja muista sramana-suuntauksista?
Otsikko: Vs: Tiibetinbuddhalaisuus
Kirjoitti: Seagal - Heinäkuu 30, 2015, 11:32:30 ip
Mistä Carvakoita löytää? Luulin, ettei heitä enää ole.

Enimmäkseen yliopistoista. Luultavasti omaavat Ph.D paperit.

Tuollainen ajatus tai päätelmä hyvin virheellinen. Ensinnäkin käsite "hindulaisuus" on varsin myöhäinen keksintö. Intialaiset itse eivät ole sitä käyttäneet, eivät ennen brittiläisen hallinnon aikakautta, jolloin se on heille opetettu ja iskostettu.

Se olikin vitsi. Vaishnavat yleensä sanovat, että Buddha oli Vishnun yksi ilmentymä. Theravadat taas sanovat ettei tiibetinbuddhalaisuus ole buddhalaisuutta. Todellisuudessa se on osa Sanatana-dharman oppeja. Jos taas menet Intiaan, niin monet tiib. buddh. pyhät paikat ovat pyhiä myös shaivoille.
Otsikko: Vs: Tiibetinbuddhalaisuus
Kirjoitti: Ekhnaton - Elokuu 03, 2015, 10:46:04 ap
Mistä Carvakoita löytää? Luulin, ettei heitä enää ole.

Yritin löytää virallista tietoa ateistien määrästä Intiassa, Intian hallituksen tms kautta mitään sellaista tietoa ei tunnu löytyvän.
Sitten katsoin CIA World Factbook:in sivulta osion country profiles, ja siellä sanotaan että muut/other on 1,8%. Se ilmeisesti sisältää buddhalaiset, jainalaiset ja ateistit. CIA ei kerro mitä 1,8% sisältää, tämä on oma päätelmäni.

Korjaus: Nyt on löytynyt Intian hallituksen kertomaa tarkempaa tietoa aiheesta:
 www.censusindia.gov.in/Census_Data_2001/India_at_glance/religion.aspx (http://www.censusindia.gov.in/Census_Data_2001/India_at_glance/religion.aspx)   
Otsikko: Vs: Tiibetinbuddhalaisuus
Kirjoitti: pael - Toukokuu 15, 2016, 07:14:02 ip
Luin, että jos Kailash-vuoren kiertää kerran, se puhdistaa tämän elämän synnit. Jos taas 108 kertaa, saavuttaa nirvanan. Mistä Kailash-vuoren pyhyys Tiibetissä juontaa? Mitä sutrat sanovat?
Otsikko: Vs: Tiibetinbuddhalaisuus
Kirjoitti: Ekhnaton - Toukokuu 19, 2016, 10:51:46 ap
Olen kuullut että se olisi peräisin Chakrasamvara Tantrasta, (jota en ole itse lukenut.)

Rigpa-järjestön sanakirja kertoo aiheesta täällä http://rywiki.tsadra.org/index.php/Chakrasamvara_Tantra (http://rywiki.tsadra.org/index.php/Chakrasamvara_Tantra)
Otsikko: Vs: Tiibetinbuddhalaisuus
Kirjoitti: Kalansilmätorni - Toukokuu 29, 2016, 12:40:06 ap
Tiibetinbuddhalaisuudessa viehättää se, että siinä on niin monia polkuja, sekä monia harjoituksia. Individualismin aikakaudellakin (kulttuurissa, jossa renessanssi on tapahtunut) se tarjoaa kymmeniä tai satoja yidameita, henkilökohtaisia meditaatio-ulottuvuksia.
     Mikä siinä mättää täällä meillä on se osa, mikä tulee (feodaali)kulttuurista, jossa renessanssia ei ole tapahtunut. Muutama esimerkki: gurun arvon osoittaminen hierarkisesti (valtaistuimet ja ylipäätänsä kaikki meille vieraat kulttuuriin ja kieleen liittyvät asiat); se, että koska tiibetinbuddhalaisuus tulee myös vapaata joogiperinnettä enemmän luostareista - luostareissa suurin osa munkeista tai siis noviiseista on pikkupoikia, koska he eivät jaksa meditoida tai olla hiljaa, niin siellä on ihan käytännön syistä kehitetty tapa resitoida sadhanat... meille aikuisille länsimaisille harjoittajille tämä taas ei ole välttämättä paras tai mitenkään henkilökohtaisesti koskettavin tapa tehdä harjoituksia, varsinkaan tiibetiksi resitoimalla... mutta on monenlaisia tiibetiläisiäkin lamoja. Toiset heistä myöntävät, että sadhanat voisi tehdä 'kielettä' tai siis että ne voidaan kääntää, vaikkapa suomeksi, jotta ne voidaan vain toteuttaa visualisaatioina, kuten alunperin on ollut tarkoituskin.
     Ei 'Tiibet-hulluudessa' tarvitse olla mitään vikaa, jos se palvelee dharmaa. Jos ei, sillä ei ole arvoa. Tämä on siis yksilökohtainen juttu. Tiibetin poliittisesta tilanteesta johtuen monet tiibetiläiset lamatkin kokevat tärkeäksi painottaa sitä, miten tiibet on pyhä kieli liturgisesti ottaen. Mutta on aina muistettava Mahaprajñaparamitan näkemys, että kaikki kielet ovat tyhjiä. Eli siis kaikki kielet ovat samalla tavalla myös pyhiä :) Voisimme lausua kaiken suomeksikin käännettynä (kun onhan se tiibetversiokin jo yhtälailla käännös puolestaan sanskritista). Tai no ei tietenkään mantroja, koska siinä tulee parasemantiikka tai silkka sanojen sointi mukaan kuvioon.
Otsikko: Vs: Tiibetinbuddhalaisuus
Kirjoitti: Ekhnaton - Toukokuu 31, 2016, 12:30:53 ip
Sadhanat ja muut visualisoinnit häviävät tv:n ja elokuvien tuottamalle mielikuvamaailmalle, josta meidän mielemme on aivan turtana ja täynnä. Filmitähtien nimet vastaavat pyhiä mantroja.
Otsikko: Vs: Tiibetinbuddhalaisuus
Kirjoitti: Kalansilmätorni - Toukokuu 31, 2016, 11:07:22 ip
Individualismi voi auttaa tohonkin ongelmaan: monet valitsevat televisiottoman elämän (ja erityisesti juuri monet näistä ovat harjoittajia). Yhtenäiskulttuurin aika on ohi, eivät kaikki enää loju televisioitten edessä, monet eivät suostu menemään Facebookiinkaan. Vanhanaikaiset puhelimet ovat haluttuja (siis ei-älypuhelimet). Leppoistaminen ja 'ei-liike' on keksitty jo jonkin aikaa sitten. Post-renessanssi-hminen kykenee vielä vapautumaan oman lajinsa asettamasta labyrintistä.
     Pikemminkin olisin huolissani siitä, ettei kaikille löydy ehkä enää sopivaa yksilöllistä harjoitusta, koska kun ajattelee että Tiibetissä oli tuhansia luostareita, ja harjoituksia kanssa, niistä monet ovat jo kadonneet kulttuurivallankumoukseen... Olen ikuisesti kiitollinen, että lännessä toimii opettajia jotka osaavat luoda uutta auttaakseen näitä uuden kulttuurin synnyttämiä olentoja!
Otsikko: Vs: Tiibetinbuddhalaisuus
Kirjoitti: maallikko - Kesäkuu 05, 2016, 09:21:24 ap
Jotkut vaisnavat tosiaan kertovat Buddhan olevan Visnun inkarnaatio jonka tarkoitus on saada ateistit hämättyä Visnun palvontaan. Siis kaikki jotka ajattelevat olevansa buddhalaisia ja kumartavat Buddhaa kumartavatkin todellisuudessa Visnua ja seuraavissa elämissä saattavat ymmärtää käänytyä vaisnaviksi. Ovelaa :)

Otsikko: Vs: Tiibetinbuddhalaisuus
Kirjoitti: Ekhnaton - Kesäkuu 06, 2016, 10:24:29 ap
Uskotko itse siihen?
Mielestäni siinä ei ole mitään järkeä.
Buddhan opetuksen mukaan olemassaolo ilmenee Pratitya-samutpadan kuvaamalla tavalla tietämättömyydestä (avidya), tahtomuksista (samskara), jne....
Buddhan mukaan luoja-jumalaa ei ole, eikä hän itsekään ole sellainen. Ihmisen (tai muun olennon) oma mieli on luoja.
Otsikko: Vs: Tiibetinbuddhalaisuus
Kirjoitti: maallikko - Kesäkuu 06, 2016, 09:58:56 ip
Uskon että maailmankaikkeus on ikuinen (ei ole syntynyt/luotu eikä myöskään tuhoudu).
Tietoisuus on mahtava ilmiö ja uskonnot ilmentävät ihmisen kykyä pohtia sen luonnetta.
Uskonnot jotka sisältävät Jumalan ovat mielestäni todella huonoja viritelmiä.